Työllisyysrahaston toimeenpano perustuu tehokkuuteen, asiakaslähtöisyyteen ja vakaaseen rahoitusosaamiseen. Palveluillamme turvaamme toimeentulon erilaisissa muutostilanteissa, kun työ on loppunut. Tältä sivulta löydät keskeiset tilastot ja tunnusluvut, jotka kuvaavat toimintaamme ja sen vaikuttavuutta suomalaisessa sosiaaliturvajärjestelmässä. Tarjoamme ajantasaista ja läpinäkyvästi tietoa, joka tukee päätöksentekoa, julkista keskustelua ja tiedonvälitystä.
Työllisyysrahasto kerää työttömyysvakuutusmaksut sekä työnantajilta että työntekijöiltä, millä rahoitetaan lomautus- ja työttömyysajalta maksettavaa työttömyysturvaa sekä ansiosidonnaiselta päiväraha-ajalta ja aikuiskoulutustukiajalta kertyvää työeläketurvaa. Lisäksi rahoitamme muutosturvaa ja palkkaturvaa sekä 4/2026 saakka aikuiskoulutusetuuksia.
Toimimme työsuhteen päättymisriita-asioissa maksettavan korvauksen ja työntekijän saamien työttömyyspäivärahojen yhteensovituksen asiantuntijoina. Maksamme kunnille, seurakunnille, yhdistyksille ja säätiöille koulutuskorvausta, jonka tarkoituksena on parantaa työnantajan mahdollisuuksia järjestää työntekijöilleen ammatillista osaamista kehittävää koulutusta.
Meillä on kolme pääasiallista tapaa turvata rahoitustehtävämme: työttömyysvakuutusmaksujen kohtuullinen taso ja tason korottaminen tarpeen mukaan, likvidit rahaksi muutettavat sijoitukset (suhdannepuskuri) sekä lainanotto. Alla olevasta linkistä löydät tietopaketin, jossa kerromme, mistä Työllisyysrahaston vahva rahoitusosaaminen ja vakaa maksukyky koostuu. Pääset tutustumaan lakisääteisiin tehtäviimme toimeenpanon lukujen kautta sekä siihen, miten olemme todistaneet kyvykkyytemme hoitaa meille annettuja tehtäviä myös silloin, kun kotimaassa ja maailmalla talouden turbulenssit ovat nostaneet Suomen työttömyysturvamenoja äkillisesti.
Työllisyysrahasto tekee sosiaali- ja terveysministeriölle vuosittain esityksen seuraavan vuoden maksutasosta. Lain mukaan maksut on määrättävä siten, että Työllisyysrahasto voi suoriutua vastuullaan olevien etuuksien rahoituksesta. Esityksemme työttömyysvakuutusmaksujen määrästä perustuu arvioon talouden ja työllisyyden kehityksestä sekä työttömien työnhakijoiden määrästä ja rahaston talouden tilanteesta. Esityksen pohjana käytämme ennusteita ja laskelmia, joissa on huomioitu eri vaihtoehtoja talouden ja työllisyyden kehitykselle sekä arvioitu hallitusohjelman kirjausten ja toteutettujen lainsäädäntömuutosten vaikutuksia.
Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee Työllisyysrahaston esityksen pohjalta lakiesityksen. Eduskunta päättää työttömyysvakuutusmaksujen tasosta vuosittain lailla, jonka vahvistaa tasavallan presidentti.
Työttömyysturvan rahoitus -tietopaketissa kerromme ketkä rahoittavat työttömyysturvan ja miten se jaetaan. Järjestelmän toimivuuden takaa Työllisyysrahaston vakaa taloudellinen asema, mikä on tehnyt mahdolliseksi rahoittaa nopealla aikataululla suuria työttömyysmenojen lisäyksiä ja puskuroida nousevan työttömyyden aiheuttamia vaikutuksia. Klikkaa tietopakettiin alla olevasta linkistä.
Rahoitamme keräämillämme työttömyysvakuutusmaksuilla ansiosidonnaiselta työttömyysturva-ajalta kertyvää työeläkettä. Ennen aikuiskoulutustuen ja vuorotteluvapaajärjestelmän lakkauttamista rahoitimme myös näiltä jaksoilta kertynyttä työeläkettä. Eläketurvan rahoitus ansiosidonnaisilta työttömyysjaksoilta -tietopaketista löydät tietoa muun muassa Työllisyysrahaston roolista eläketurvan rahoittamisessa ja rahoitusmääristä.
Työttömyyspäivärahan lisäpäivät eli henkilöiden oikeus päästä ns. eläkeputkeen on poistumassa. Tämän johdosta päättyy myös työnantajan velvollisuus maksaa irtisanomistaan tai lomauttamistaan työntekijöistä työttömyysturvan omavastuumaksua. Vuoden 2023 alusta lukien lisäpäiväoikeus korvautui henkilön oikeudella saada muutosturvapaketti ja työnantajan velvollisuudella maksaa muutosturvamaksu. Työllisyysrahasto on omavastuumaksun ja muutosturvan rahoituksen asiantuntija ja luotettava toimeenpanija. Siirry alla olevista linkeistä tietopaketiin, jossa kerromme pääpointit omavastuumaksusta ja muutosturvasta sekä niiden keskeisimmät luvut tai tutustu tarkemmin omavastuumaksuun ja muutosturvaan verkkosivuillamme.
Vuosina 2020–2024 aikuiskoulutustukea sai noin 30 000 suomalaista vuosittain. Keskimääräinen kuukausittainen tuki oli 1 264 euroa (bruttona). 2020-luvulla tukea maksettiin keskimäärin 186 miljoonaa euroa vuodessa, josta yrittäjän aikuiskoulutustuen osuus oli alle neljä miljoonaa euroa.
Aikuiskoulutustukea myönnettiin vuodesta 2001 alkaen. Tukea saattoivat saada työssä olevat palkansaajat ja yrittäjät, joille oli kertynyt työhistoriaa vähintään kahdeksan vuotta. Tuki oli tarkoitettu ammattitaidon ylläpitämiseen ja osaamisen kehittämiseen ja sitä saattoi saada julkisen valvonnan alaisiin opintoihin Suomessa. Opintojen piti olla tutkintoon tai tutkinnon osan suorittamiseen johtavia tai ammatillista lisä- tai täydennyskoulutusta.
Aikuiskoulutustuen tavoitteena oli pidentää työuria, helpottaa alanvaihtoa ja vastata muuttuvan työelämän osaamistarpeisiin. Lakiin kirjattu tavoite oli tukea suomalaisten työikäisten pysymistä työelämässä. Olemassaolonsa aikana aikuiskoulutustuki mahdollisti monille alanvaihdon, työkyvyn säilyttämisen ja uralla etenemisen ilman kohtuutonta toimeentulon menetystä.
Ammattitutkintostipendijärjestelmä oli voimassa vuodesta 1996 heinäkuuhun 2025. Stipendin sai Suomessa asuva henkilö, joka oli suorittanut ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon, oli alle 68-vuotias ja jolle oli kertynyt työhistoriaa vähintään viisi vuotta tutkinnon suorittamispäivään mennessä. Ammattitutkintostipendi oli veroton kertakorvaus, jonka suuruus oli 414 euroa vuonna 2025. Stipendin tarkoituksena oli kannustaa tutkinnon suorittamiseen.
Palkansaajan aikuiskoulutustuki rahoitettiin kokonaan työttömyysvakuutusmaksujen tuotosta. Valtio rahoitti yrittäjän aikuiskoulutustuen ja valtion työntekijöille maksettavat ammattitutkintostipendit. Muut stipendit maksettiin työttömyysvakuutusmaksuilla.
Hallitusohjelman mukaisesti eduskunta hyväksyi lakiesityksen aikuiskoulutusetuuksien lakkauttamisesta 22.5.2024. Lainsäädäntö astui voimaan 1.6.2024. Aikuiskoulutustuen lakkautuksen siirtymäaikana 1.8.2024.–31.12.2025 tukea voitiin myöntää enää palkansaajille tai päätoimisille yrittäjille, joiden opinnot ja tukioikeus olivat alkaneet viimeistään 31.7.2024. Aikuiskoulutustukea myönnettiin 31.12.2025 asti. Alkuvuonna 2026 tukea pystyi hakemaan maksuun loppuvuoden 2025 osalta. Ammattitutkintostipendejä voitiin myöntää viimeistään 31.7.2024 suoritetun ammatillisen tutkinnon perusteella. Tukea tuli hakea vuoden kuluessa.
1.4.2026 julkaistu yhteenveto aikuiskoulutusetuuksien toimeenpanosta kokoaa ensimmäistä kertaa yhteen aikuiskoulutusetuuksien toimeenpanon, käytön ja vaikutukset 2000-luvun alusta niiden lakkauttamiseen saakka. Julkaisu tarjoaa päättäjille faktoihin perustuvan kokonaiskuvan aikuiskoulutusetuuksista, minkä tavoitteena on helpottaa uusien vaihtoehtojen arviointia ja rakentamista tulevaisuudessa. Tutustu julkaisuun alapuolella olevasta linkistä.,
m
Koulutuskorvauksen tarkoituksena on ollut parantaa työnantajan mahdollisuuksia järjestää työntekijöilleen ammatillista osaamista kehittävää koulutusta. Siihen ovat olleet oikeutettuja julkishallinnon ja kolmannen sektorin työnantajat, kuten hyvinvointialueet, kunnat, seurakunnat, yhdistykset ja säätiöt. Koulutuskorvausten haku on tapahtunut vuosittain tammikuussa olemassa olevaan koulutussuunnitelmaan perustuen.
Koulutuskorvaus on ollut Työllisyysrahastolle noin 10 miljoonan euron toimeenpanotehtävä ja sen on kokonaan rahoittanut valtio. Korvauksen lakkauttaminen ei vaikuta Työllisyysrahaston tulojen ja menojen tasapainoon eikä aiheuta henkilöstömuutoksia. Koulutuskorvauksen lakkauttaminen on yksi Suomen hallituksen säästökohteista.
Koulutuskorvausta ei enää makseta 1.1.2026 tai sen jälkeen toteutettavista koulutuksista. Vuotta 2025 koskevien hakemusten tuli saapua Työllisyysrahastoon viimeistään 2.2.2026 mennessä. Käsittelemme määräaikaan mennessä tehdyt koulutuskorvaushakemukset ja maksamme korvaukset työnantajille kevään 2026 aikana. Vuosina 2021–2026 annettuihin koulutuskorvauspäätöksiin voi hakea oikaisua vuoden 2026 loppuun mennessä. Koulutuskorvauksesta ja sen saamisedellytyksistä löytyy lisätietoa Koulutuskorvaus-sivulta.
Alla oleva tietopaketti koulutuskorvauksesta on julkaistu 23.6.2025. Päivitetty tietopaketti julkaistaan huhtikuussa 2026.
Haluamme tarjota toimeenpanoomme liittyvää tietoa eri sidosryhmillemme avoimesti ja läpinäkyvästi. Alapuolelta löydät Työllisyysrahaston erilaisten sidosryhmätapaamisten ja -tilaisuuksien esitysmateriaaleja.
