Viime aikoina on käyty paljon keskustelua ja väittelyä lakisääteisistä työttömyysvakuutusmaksuista ja siitä, ketkä siitä hyötyvät. Työllisyysrahastolaisena olen iloinen, että aiheesta keskustellaan laajasti ja järjestelmän kehittämistä selvitetään. Itse kaipaisin keskusteluun myös positiivista näkökulmaa. Iso osa vakuutusmaksuista käytetään toki työttömyysturvan rahoittamiseen, mutta rahoitetaan työttömyysvakuutusmaksuilla paljon muutakin. Yksi hyvä esimerkki on aikuiskoulutustuki.
Aikuiskoulutustuki on ansiosidonnainen etuus, jota on mahdollisuus käyttää oman osaamisen parantamiseksi, työmarkkina-aseman turvaamiseksi ja työttömäksi jäämisen riskin pienentämiseksi. Voisimme olla ylpeitä ja pitää enemmän meteliä tästä hienosta tuesta.
Järjestelmä on ollut voimassa vuodesta 2001, ja vajaan kahdenkymmenen vuoden aikana tukea on hyödyntänyt yli 145 000 henkilöä. Onko se paljon vai vähän? Tähän ei ole yksiselitteistä vastausta, mutta kasvukäyrä on kuitenkin ollut oikean suuntainen. Ensimmäisten vuosien aikana tukea myönnettiin 2000 - 3000 henkilölle vuodessa. Viime vuosina tuen saajia on ollut noin 25 000 henkilöä vuodessa.
Tuen suosion raju kasvu kertoo työmarkkinoiden rakennemuutoksesta ja osaamisen päivittämisen tarpeesta. Sanotaan, että työt eivät lopu, mutta työn tekemisen tavat muuttuvat. Omasta osaamisesta huolehtiminen on meidän kaikkien oikeus ja velvollisuus.
Aikuiskoulutustukea käyttäneistä 96 prosenttia sanoo, että aikuiskoulutustuki oli melko merkittävä tai erittäin merkittävä tekijä koulutukseen hakeutumisessa. Samaa mieltä on 93 prosenttia tukea käyttäneiden työnantajista.
Työnantajat ja työelämässä olevat tuntevat kuitenkin huonosti koulutusmahdollisuuksista ja tukimuodoista. Meillä työllisyysrahastolaisilla on paljon työtä tehtävänä, että tämä tilanne muuttuisi ja aikuiskoulutustuen tarjoamat mahdollisuudet löydettäisiin.
Tuen suosiota on vauhdittanut myös aikuiskoulutustuen evoluutio. Tarkoitan tällä vuosien varrella tapahtuneita lainsäädäntömuutoksia ja etuusehtojen parantamista.
Edellinen isompi muutos tapahtui kymmenen vuotta sitten. Silloinen etuusehtojen parantaminen kasvatti aikuiskoulutustuen suosiota 20 prosentin vuosivauhtia.
Nyt elokuussa tehtiin tuelle uusi ”versiopäivitys”. 1.8.2020 voimaan tullut aikuiskoulutustuen lakiuudistus on iso kehitysloikka. Uudistuksen tarkoitus on helpottaa opiskelun ja työn yhteensovittamista, edistää myös lyhytkestoiseen koulutukseen hakeutumista ja kannustaa nykyisin aliedustettuja ryhmiä opiskelemaan.
Saamamme asiakaspalautteen perusteella tuntuu, että uudistusta on kaivattu. Kymmenessä vuodessa on tapahtunut muutoksia muun muassa työelämässä, koulutuksen järjestämismuodossa ja opintovapaatarpeissa. Työelämässä tarvitaan yhä enemmän joustoja ja valinnanvapautta työn ja opiskelun yhteensovittamiseen.
Toivon, että elokuun alussa voimaan tulleet muutokset innoittavat yhä useamman työelämässä olevan toteuttamaan opiskelu-unelmiaan ja ohjamaan omaa urakehitystään. Uskon, että myös työnantajat arvostavat työntekijöidensä kehittymishaluja ja näkevät opiskelun tuottavuuden lähteenä.
Työttömyysvakuutusmaksuilla mahdollistetaan osaamisen kehittäminen. Koulutus lisää luovuutta, hyvinvointia ja työssä jaksamista − näistä asioista jokainen palkansaaja ja työnantaja toivottavasti kokee hyötyvänsä.
Tutustu tarkemmin aikuiskoulutustukeen Työllisyysrahaston verkkosivuilla.
