Elinikäinen oppiminen ja aikuisopiskelu ovat ajankohtaisia asioita Suomen lisäksi myös muualla Euroopassa. Tämä konkretisoitui pari viikkoa sitten EU-komission sekä Ranskan ja Saksan suurlähetystöjen järjestämässä seminaarissa, jonka aiheina olivat sosiaaliturva ja osaaminen tekoälyn maailmassa.
Teknologian kehitys muuttaa nykyisiä työtehtäviä kiihtyvään tahtiin. Osallistuin seminaarissa paneelikeskusteluun, jossa tuotiin esille, kuinka työn murros ja elinikäinen oppiminen on huomioitu omassa maassa.
Suomen kaltainen aikuiskoulutustuki ja sen antamat mahdollisuudet ammattitaidon kehittämiseen tai uuden ammatin oppimiseen ei ole yleinen malli Euroopassa. Oli hienoa tuoda esiin, että vuosittain Suomessa noin 25 000 henkilöä parantaa osaamistaan aikuiskoulutustuen avulla. Suurin osa aikuiskoulutustuen saajista on täysimääräisen tuen saajia, eli he opiskelevat kokopäiväisesti. Työn ja opiskelun yhteensovittamista halutaan jatkossa helpottaa aikuiskoulutustukiuudistuksella, jonka on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden elokuussa.
Kerroin myös Suomessa juuri käynnistyneestä jatkuvan oppimisen uudistuksesta, jonka valmistelu aloitettiin elokuun lopussa. On arvioitu, että lähivuosina Suomessa jopa vajaa puoli miljoonaa henkilöä tarvitsee osaamisen täydennystä. Yritykset ja työantajat tarvitsevat osaavaa työvoimaa ja toisaalta uudelleenkoulutus parantaa työllistymismahdollisuuksia.
Myös Saksassa ollaan samansuuntaisilla linjoilla: Maassa on laadittu kansallinen osaamisstrategia, joka sisältää kolmikantaisesti laadittuja tavoitteita ja linjauksia jatkuvan oppimisen ja osaamisen kehittämisen tukemiseksi nykyistä paremmin. Suomen jatkuvan oppimisen hanke tuottanee aikanaan tämän strategian kaltaisen kokonaisuuden.
Ranskassa ammatillisen koulutuksen uudistus sisältää yksilöllisen koulutustilin, johon vuosittain kertyy 500 euroa tai matalammin koulutetuille 800 euroa. Tilille kertyy työnantajan maksamaa maksua kymmenen vuoden ajalta ja kertyneen summan voi käyttää ammatilliseen koulutukseen. Tilimalli käynnistyy syksyllä 2019. Kun Suomessakin on esitetty tilimallin käyttöön ottoa, on mielenkiintoista seurata Ranskan kokemuksia.
Vaikka aikuiskoulutustuen suosio on ollut vuosi vuodelta kasvussa, teollisuuden alalla työskentelevät, miehet ja yli 45-vuotiaat eivät tilastoissamme näy. Tärkeintä olisi, että tulevaisuudessa koulutus ja opiskelumahdollisuudet olisivat mahdollisimman monen ulottuvilla paikkakunnasta, iästä ja ammatista riippumatta. Tavoitteena on, että aikuiskoulutustukiuudistus lisää tuen käyttöä nykyistä laajemmille ryhmille. Tämän lisäksi tarvitaan muitakin keinoja, joita mietitään muun muassa jatkuvan oppimisen uudistuksen valmistelussa.
