Koronaepidemia vaikutti suuresti Työllisyysrahaston kevääseen. Olemme kuitenkin saaneet edistettyä tärkeitä hankkeitamme sekä turvattua ydintehtävämme poikkeusoloista huolimatta.
Vuosi alkoi Työllisyysrahastossa hyvissä merkeissä. Tälle vuodelle oli laadittu toimintasuunnitelma, jonka mukaan viemme eteenpäin rahaston uuden strategian mukaisia asioita. Olimme alkuvuodesta alkaneet onnistuneesti hyödyntämään tulorekisterin tietoja myös aikuiskoulutustuen myöntämisessä. Talouden lähtökohdat olivat jopa erittäin hyvät, kun suhdannepuskurimme oli lähellä noin 1,8 miljardin euron enimmäismääräänsä.
Koronan myötä asiat kuitenkin mullistuivat. Poikkeusolot vaativat poikkeuksellisia toimenpiteitä myös meiltä, jotta pystyimme turvaamaan työttömyysturvan, aikuisopiskelijan etuuksien ja muun sosiaaliturvan rahoituksen suomalaisille.
Jo ennen maaliskuun puoliväliä ja valmiuslain käyttöönottoa alkoi näyttää siltä, että tämän vuoden talous- ja työllisyysennusteet menevät kokonaan uusiksi. Erityisesti lomautusten määrä kääntyi kovaan kasvuun. Havaitsimme heti, että työttömyysetuuksien rahoituksen turvaamiseksi tarvitsemme lisärahoitusta. Otimme käyttöön kaikki suhdannepuskurissa käytettävissä olevat varat, mutta niiden lisäksi tarvittiin muuta rahoitusta.
Työllisyysrahaston hallitus vetosi maaliskuun lopulla valtioneuvostoon rahaston vaikean rahoitustilanteen helpottamiseksi. Halusimme varmistaa kaikin keinoin sen, että työttömyyskassat voivat maksaa työttömyyspäivärahat tilanteessa, jossa työttömyys kasvaa nopeasti.
Rahoituksen varmistaminen on ollut kevään aikana iso ponnistus, jossa lopputulosta voi kuitenkin tyytyväisenä katsoa. Rahaston valtiovallalle esittämistä toimenpiteistä on toteutunut valtiontakaus pankkilainajärjestelylle ja valtion osuus lomautuspäivärahoihin. Rahaston kannalta erityisen tärkeää oli joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlasku, jossa velkakirjamarkkinoilta saatiin hankittua rahoitusta yhteensä 1,2 miljardin euron verran.
Näillä toimenpiteillä rahaston maksuvalmius on hyvin turvattu. Se miten talous ja työllisyys kehittyvät jatkossa, on vielä epävarmaa. Työllisyysrahaston valmistautuu vuoteen 2021 tekemällä elokuussa esityksen työttömyysvakuutusmaksujen tasosta. Toukokuussa julkistetun arviomme mukaan maksuissa on korotustarvetta ensi vuodelle.
Koronavirusepidemia on näkynyt meillä lisääntyneinä yhteydenottoina. Aikuiskoulutustuen saajat kysyivät neuvoja, kun oppilaitokset peruuttivat tai järjestelivät koulutuksia uudelleen. Myös työnantajien yhteydenotot työttömyysvakuutusmaksuista lisääntyivät.
Alkuvuoden ensimmäisen neljänneksen työttömyysvakuutusmaksut erääntyivät maksettavaksi toukokuussa. Ennakkoon oli olemassa epäilyjä siitä, miten korona vaikuttaa maksukertymään. Maksuista saatiin kuitenkin kerättyä 99 prosenttia, mikä oli myönteinen uutinen.
Olemme saaneet vietyä myös toimintasuunnitelman hankkeita koronasta huolimatta kohtuullisen hyvin eteenpäin. Kalenterimme ovat täyttäneet digitaalisen työympäristön sekä tiedonhallinnan kehittäminen, IT-peruspalveluiden uudistaminen ja tietoturvan vahvistaminen, viestintästrategian toiminnallistaminen sekä asiakasstrategian rakentaminen. Lisäksi olemme vahvistaneet kansantalouden ja työmarkkinoiden seurantaa.
Yksi iso hanke on ollut aikuiskoulutustuen lakimuutos, johon Työllisyysrahastossa on valmistauduttu tiiviisti viime vuodesta lähtien. Eduskunnan koronakiireistä huolimatta myös tämä lakiuudistus on hyväksytty ja tulossa voimaan elokuun alusta. Uudistuksen tavoitteena on helpottaa työnteon ja opiskelun yhteensovittamista ja siten laajentaa aikuiskoulutustuen käyttöä uusille ryhmille. Poikkeusoloista huolimatta olemme hyvässä valmiudessa ottamaan vastaan uudistuksen ja palvelemaan tuen hakijoita uuden lainsäädännön mukaisesti.
Korona vaikutti valtavasti myös omiin sisäisiin työtapoihimme. Työllisyysrahastossa siirryttiin nopeasti tekemään etätyötä − otimme ns. etätyöloikan, kuten monet muutkin suomalaiset. Siirtyminen tapahtui lopulta hyvin sujuvasti ja palvelumme ovat toimineet hyvin kevään aikana.
Olemme havainneet, että etätyö sopii huonommin kehittämiseen ja ideointiin, jossa toimiva vuorovaikutus on tärkeää. Toivottavasti syksyllä tilanne on edelleen parantunut ja pääsemme palaamaan laajemmin toimistolle, vaikka etätyön tekeminen jatkuukin varmasti aiempaa laajempana.
Työllisyysrahaston henkilökunta on koronakevään aikana osoittanut pystyvänsä hoitamaan tehtävänsä osaavasti ja ammattitaitoisesti myös poikkeusoloissa. Joustavuutta ja venymiskykyä on vaadittu eri tilanteissa. Toivottavasti kesälomakausi tuo kaikille tarpeellista lepoa ja rentoutumista. Kiitos kaikille yhteistyöstä!
