Julkisessa keskustelussa työn murroksesta keskitytään usein uhkakuvien luomiseen. Monien arvioiden mukaan merkittävä osa nykyisistä työtehtävistä katoaa vuoteen 2030 mennessä. Jo nyt on kuitenkin havaittavissa, että samanaikaisesti tilalle syntyy kokonaan uusia ammatteja ja tehtävänkuvia. Uuden oppimiseen ja sitä kautta ammatillisen identiteetin vahvistumiseen liittyy paljon oivaltamista. Keskittymällä omien vahvuuksien löytämiseen ja oppimisen iloon syntyy mielekkäitä työuria ja työn imua.
Aikuiskoulutustuki mahdollistaa osaamisen uudistamisen työuran aikana, joko opintovapaalla tai työn ohessa. Vuonna 2018 aikuiskoulutustukea sai noin 25 000 henkilöä. Tukea myöntävässä Työllisyysrahastossa havaitsemme, että koulutuksella on jossain määrin taipumus kasaantua niille, joilla on jo valmiiksi koulutusta. Työ muuttuu ja osaamisvaatimukset kasvavat jatkuvasti, mikä näkyy tarpeena lisä- ja uudelleen koulutukseen yhä aikaisemmin työuran aikana.
30–40 vuotta kestävän työuran aikana osaamista on tarve päivittää viimeistään työuran loppupuolella. Tilastomme osoittavat, että aikuiskoulutustuen suosio on suurinta 30–44-vuotiailla ja hiipuu selvästi yli 50-vuotiailla. Kun elinikäisen oppimisen asenteen on omaksunut jo nuorena, kantaa usko omaan itseen oppijana läpi työuran. Työurien pidentämiseksi on tärkeää löytää keinoja myös yli 45-vuotiaiden kannustamiseksi päivittämään osaamistaan. Omien vahvuuksien tunnistaminen ja kehittäminen parantavat mahdollisuuksia pysyä mukana muuttuvassa työelämässä. Samalla ne toimivat ennaltaehkäisevänä työttömyysturvana.
Aikuiskoulutustuen avulla moni nostaa koulutustasoaan toiselta asteelta korkea-asteelle. Kysyntä näkyy erityisesti aloilla, joilla tarvitaan virallinen ammattipätevyys. Tällainen ala on esimerkiksi erittäin suosittu sosiaali- ja terveysala. Lisä- ja uudelleen koulutustarvetta on myös monilla työelämän rakennemuutoksen kanssa kamppailevilla aloilla, kuten teollisuudessa. Toistaiseksi teollisuuden työntekijät eivät kuitenkaan kovin aktiivisesti hyödynnä aikuiskoulutustukea.
Työllisyysrahaston asiakaspalvelutilanteissa nousee usein esiin opiskelua harkitsevien aikuisten tarve saada ohjausta tarjolla olevista koulutusvaihtoehdoista. Moni miettii, mihin suuntaan omaa osaamista kannattaisi kehittää ja mistä löytyisi sopiva koulutuksen tarjoaja. Valtaosa tuen saajista opiskelee tutkintoa, vaikka osaamisen uudistamiseen voisi riittää lyhytkestoisempikin koulutus. Enintään 15 kuukautta kerran työuran aikana kestävä aikuiskoulutustuki ei myöskään riitä rahoittamaan monivuotisia opintoja. Kertooko tutkintokoulutuksen suosio aikuisilla vaihtoehtojen tai tiedon puutteesta? Saavatko työelämässä olevat riittävästi tietoa tarjolla olevista koulutuksista?
Työllisyysasteen nostaminen nykyistä selvästi korkeammalle tasolle edellyttää panostuksia osaamisen kehittämiseen. Osaamistaan uudistavat aikuiset kannattaa nähdä voimavarana, jotka ottavat vastuuta työurastaan ja tarjoavat työnantajille arvokasta osaamista.
