Talouden lasku- ja noususuhdanteet vaikuttavat myös Työllisyysrahaston talouteen. Hyvinä aikoina Työllisyysrahasto kerää puskurirahastoa, jota voidaan käyttää silloin, kun työttömyys on suurta ja rahaston tulot näin ollen pienemmät. Puskurin turvin työnantajat ja palkansaajat välttyvät työttömyysvakuutusmaksujen suurelta vaihtelulta ja Työllisyysrahasto voi hoitaa työttömyysturvan ja muiden etuuksien rahoitusta tasaisesti.
Työmarkkinajärjestöt ovat tehneet kilpailukykysopimuksen mukaisesti esityksen Työllisyysrahaston suhdannepuskurin enimmäismäärästä. Esityksen mukaan puskurin enimmäismäärä olisi vuoden 2020 alusta 6 prosentin työttömyysastetta vastaavien menojen suuruinen. Käytännössä voimme kerätä rahoituspuskuria noin 1750 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa, että rahastolla on taloudellista selkänojaa myös tulevaisuudessa.
Puskurin toiminnasta on nyt kertynyt kokemusta 20 vuoden ajalta. Historia osoittaa, että puskuria on myös todella tarvittu.
Suomen liittyessä Euroopan talous- ja rahaliitto EMUun vuonna 1999 sovittiin niin sanotuista EMU-puskureista, joita kerätään työeläke- ja työttömyysturvajärjestelmään. Samalla perustettiin työttömyysturvan rahoitusta hoitamaan Työttömyysvakuutusrahasto, joka nyt toimii Työllisyysrahaston nimellä.
Puskuri kerättiin 2000-luvun alussa melko nopeasti enimmäismääräänsä ja sen avulla voitiin tasapainottaa työttömyysvakuutusmaksujen korotuksia vuosina 2003 - 2004 ja 2009 - 2010.
Kun puskurin kokoa säädettiin 1990-luvun lopussa, lähtökohtana oli, että puskurin tulisi riittää noin 2 - 3 vuoden pituisen taantuman ajaksi. 2008-luvulla alkanutta finanssikriisiä ja sitä seurannutta eurokriisiä, eli lähes vuosikymmen pituista taantumaa, ei tuolloin osattu ennustaa. Työttömyysturvamenot kaksinkertaistuivat vuosien 2008 ja 2015 välillä.
Tämä näkyi luonnollisesti myös Työttömyysvakuutusrahaston menoissa. Kerätty suhdannepuskuri kului loppuun ja vuonna 2015 oltiin tilanteessa, jossa rahasto joutui ottamaan runsaasti lainaa. Lainanoton avulla maksujen korotus voitiin pitää maltillisena, mutta vuodelle 2016 jouduttiin kuitenkin korottamaan työttömyysvakuutusmaksuja yhteensä 1,0 prosenttiyksiköllä.
Suomen talous pääsi lopulta hyvään kasvuvauhtiin vuonna 2016. Työllisyys kääntyi kasvuun ja työttömyys alkoi vähentyä. Työttömyysturvamenojen aleneminen johti siihen, että Työttömyysvakuutusrahaston tulos kääntyi positiiviseksi. Suhdannepuskuria alkoi taas alijäämävuosien jälkeen kertyä niin, että vuoden 2018 lopussa puskurissa oli noin miljardi euroa. Samaan aikaan voitiin alentaa työttömyysvakuutusmaksuja.
Vuosina 2017 - 2019 voimassa oleva määräaikainen laki nosti suhdannepuskurin enimmäismäärän seitsemän prosenttiyksikön työttömyysastetta vastaavien menojen määrään, kun se aiemmin oli viisi prosenttiyksikköä.
Kasvun vuosien jälkeen Suomi joutunee valitettavasti jossain vaiheessa jälleen kohtaamaan epävarmemmat ajat. Tulevaisuutta ja talouden käänteitä on hankala ennustaa, mutta esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön katsaus ennustaa jo myönteisen työmarkkinakehityksen hiipumista.
Tehty esitys suhdannepuskurin enimmäismäärästä antaa vakautta Työllisyysrahaston toimintaan. Hyvinä aikoina voimme kerätä puskuria ja tarvittaessa voimme ottaa myös lainaa. Työllisyysrahastolla on edelleen hyvät mahdollisuudet toteuttaa keskeiset tehtävänsä ja samalla turvata työttömyysvakuutusmaksujen tasainen kehitys.
