Työttömyysvakuutusrahasto (TVR) ja Koulutusrahasto yhdistyvät vuodenvaihteessa uudeksi rahastoksi, jonka nimi on Työllisyysrahasto. Uuden rahaston tehtäviksi siirtyvät kaikki nykyiset rahastojen tehtävät. Työllisyysrahasto huolehtii ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoituksesta, työttömyysvakuutusmaksujen keräämisestä ja aikuiskoulutusetuuksien myöntämisestä.
Työllisyysrahaston rahoitus kerätään työnantajien ja työntekijöiden maksamilla työttömyysvakuutusmaksuilla. Ensi vuonna työntekijän maksu on 1,50 prosenttia palkasta. Työnantajamaksu on porrastettu palkkasumman mukaan. Keskimäärin työnantajamaksu on saman suuruinen kuin palkansaajalla eli 1,50 prosenttia palkkasummasta.
Työllisyysrahasto hoitaa työttömyyskassoille ansiopäivärahojen rahoitukseen ansiosidonnaisen osuuden lukuun ottamatta työttömyyskassan jäsenmaksuilla kerättävää osuutta. Lisäksi rahasto hoitaa valtionosuuden maksamisen kassoille. Valtionosuus rahoitetaan verovaroista. Työttömyyskassoille maksetaan Työllisyysrahaston talousarvion mukaan ensi vuonna yhteensä noin 1,7 miljardia euroa päivärahamenoihin. Tästä noin 1 miljardia euroa tulee työttömyysvakuutusmaksujen tuotosta. Työttömyysvakuutusmaksujen tuotosta tilitetään vuosittain Kelalle se osuus, joka vastaa kassoihin kuulumattomien palkansaajien osuutta. Ensi vuonna tilitetään Kelalle yhteensä noin 250 miljoonaa euroa käytettäväksi perusturvan rahoitukseen.
Työttömyysturvan lisäksi työttömyysvakuutusmaksujen tuotolla rahoitetaan ansiosidonnaiselta päiväraha-ajalta kertyvää työeläkettä. Ensi vuonna tähän tarkoitukseen maksetaan Eläketurvakeskukselle ja Valtion Eläkerahastolle vajaa 700 miljoonaa euroa.
Työllisyysrahasto maksaa aikuiskoulutustukea ja ammattitutkintostipendejä työssä tarvittavien valmiuksien tukemiseksi. Tukea maksetaan ammatilliseen koulutukseen ja kehittymiseen. Aikuiskoulutustuen rahoituksessa tehtiin vuonna 2017 muutos, jossa valtionosuus palkansaajien aikuiskoulutustukeen loppui ja tuesta tuli kokonaisuudessaan työttömyysvakuutusmaksujen tuotolla rahoitettava. Aikuiskoulutusetuuksia ja ammattitutkintostipendejä maksetaan ensi vuonna vajaa 190 miljoonaa euroa. Tukea saavia on noin 25 000 henkilöä vuodessa.
Työntekijä voi saada työ- ja elinkeinoministeriön maksamaa palkkaturvaa, jos hänellä on palkkasaatavia työnantajan maksukyvyttömyydestä johtuen. Tämänkin etuuden rahoitus tulee työttömyysvakuutusmaksujen tuotosta.
Työttömyysvakuutuksen suhdannepuskurin tarkoituksena on turvata työttömyysvakuutusmaksujen tasainen maksukehitys. Tavoitteena on kerätä hyvinä aikoina puskuria, jota voidaan käyttää niin, että työttömyyden kasvaessa maksukorotukset voidaan pitää pienempinä. Tätä Emu-puskuriksi myös nimettyä suhdannepuskuria on käytetty TVR:n 20 vuoden historian aikana jo useaan otteeseen maksukorotuksia tasaamaan.
Vuoden 2019 alusta työnsä aloittava Työllisyysrahasto tuo turvaa työelämän muutoksiin huolehtimalla työttömyysturvan rahoituksesta ja työllisyydestä tukemalla osaamisen kehittämistä. Nimensä mukaisesti uusi rahasto tukee työllisyyttä etuuksia rahoittamalla, tukemalla aikuiskoulutusta sekä tasaamalla maksukehitystä puskurin avulla.
Työllisyysrahasto hyödyntää ensi vuonna aloittavaa tulorekisteriä työttömyysvakuutusmaksujen keräämisessä. Vuoden 2020 alusta tulorekisteri otetaan käyttöön myös aikuiskoulutusetuuksissa. Tämä merkitsee työnantajille ja etuuksien hakijoille entistä vaivattomampaa asiointia Työllisyysrahaston kanssa.
