Siirry suoraan sisältöön.
Blogi

Työllisyysrahaston talous on vahva

BLOGI 24.9.2019 12.40
Johtaja, talous ja rahoitus

Suomen kansantalouden kehitys vaikuttaa suoraan Työllisyysrahaston talouteen. Rahaston saamat tulot ja rahoitettujen etuuksien määrä vaihtelevat työttömyyskehityksen mukaan. Yksinkertaistaen, kun Suomen taloudella menee hyvin, menee myös Työllisyysrahastolla hyvin.

Tällä hetkellä rahaston talous on vahvasti plussan puolella. Voikin tuntua kovin kaukaiselta ajatukselta, että vasta neljä vuotta sitten jouduimme ottamaan lainaa, jotta pystyimme turvaamaan työttömyysturvan, aikuisopiskelijan etuuksien ja muiden etuuksien maksatukset.

Rahoitus turvattiin 900 miljoonan euron joukkovelkakirjalainoilla

Maailmanlaajuinen finanssikriisi vaikutti suoraan silloiseen Työttömyysvakuutusrahastoon. Työttömyys kasvoi 63 prosentilla vuosina 2008 - 2014, ja rahaston menot kaksinkertaistuivat 2,7 miljardiin euroon. Toiminnallinen tulos, eli maksutulojen ja menojen erotus, oli vuonna 2014 lähes 700 miljoonaa euroa miinuksella. Nettovarallisuus oli muuttunut lievästi negatiiviseksi ensimmäistä kertaa sitten 90-luvun laman jälkeen. Suhdannepuskuri oli vuoden 2015 lopussa noin 700 miljoonaa euroa velkapuolella huolimatta siitä, että työttömyysvakuutusmaksuja korotettiin tuolle vuodelle jonkin verran.

Rahaston talouden paikkaamiseen tarvittava rahoitus hankittiin vuonna 2015 pääomamarkkinoilta. Työttömyysvakuutusrahasto laski liikkeeseen kaksi julkisesti noteerattua joukkovelkakirjalainaa, jotka olivat arvoltaan 900 miljoonaa euroa. Lainat sovittiin maksettaviksi kolmen ja neljän vuoden kuluttua. Rahoituspohjaa turvattiin lisäksi sopimalla kuuden pohjoismaisen pankin kanssa yhteensä miljardin euron valmiusluottolimiiteistä, joita ei kuitenkaan käytetty. Tulorahoitusta vahvistettiin vielä tämän päälle esittämällä vuodelle 2016 tuntuvia korotuksia työttömyysvakuutusmaksuihin.

Rahaston tase tasapainottui nopeasti

Suomen talouskehityksessä vuonna 2016 tapahtunut käänne parempaan alkoi hiljalleen näkyä myös rahaston taloudessa. Rahaston varallisuuden ja velkojen määrä tasapainottui, vuositulos muuttui plusmerkkiseksi ja parani asteittain varsin hyvälle tasolle. Vanhoja velkoja pystyttiin maksamaan pois niin, että vuoden 2018 lopussa suhdannepuskurissa oli jo varallisuutta lähes miljardi euroa.

Edellä kuvattu suhdannekierto ja talouden ympyrä eräällä tavalla sulkeutui, kun rahasto 23.9.2019 maksoi pois viimeisen, vuonna 2015 nostamansa pitkäaikaisen lainan. Puolivuosikatsauksessa ennakoimme kuluvalle vuodelle edelleen tuntuvaa ylijäämää. Työllisyysrahaston talouspuskurin karttuminen antaa meille mahdollisuuden hoitaa vakaasti perustehtäväämme ja tarjota turvaa työn muutoksissa.