Suomen työttömyysvakuutusjärjestelmä on kriisin kestävä ja se joustaa yllättävissä tilanteissa. Tämä huomattiin ja testattiin käytännössä jälleen koronapandemian aikana.
Pandemian alussa monia yhteiskunnan toimintoja rajoitettiin, jolloin lomautettujen ja työttömien määrä nousi merkittävästi vuoden 2020 ensimmäisellä puoliskolla. Tässä tilanteessa eri toimijoiden ja päättäjien yhteinen päämäärä oli saada ihmisten toimeentulo turvattua.
Parissa kuukaudessa saatiin läpi useampi lakimuutos: lomautusten käyttöä helpotettiin muun muassa lyhentämällä työlainsäädännössä olevia lomautusilmoitusaikoja, yrittäjät pääsivät työmarkkinatuen piiriin, työttömyysturvan työssäoloehtoa lyhennettiin ja omavastuuaika poistettiin määräaikaisesti. Lisäksi työttömyysturvaa muutettiin niin, että työttömät saivat tienata enemmän ilman työttömyysturvan alenemista ja päivärahapäivät eivät kuluttaneet enimmäisaikaa.
Kaiken myllerryksen keskellä Työllisyysrahasto pystyi hoitamaan jyrkästi kasvaneet rahoitusmenonsa ilman viivästyksiä. Työttömyysvakuutusjärjestelmä mukautui muuttuneisiin olosuhteisiin ja toimi koko ajan, mikä ei ole itsestään selvää kriisin keskellä.
Korona koetteli muidenkin Pohjoismaiden työttömyysturvajärjestelmiä. Kokemuksia ja oppeja käytiin läpi syyskuussa 2022 pohjoismaisessa työttömyysvakuutuskokouksessa, jonka Työllisyysrahasto järjesti yhdessä Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön kanssa.
Kaikissa Pohjoismaissa tuettiin koronarajoituksista kärsineitä aloja. Tilapäisiä muutoksia tehtiin esimerkiksi työlainsäädäntöön ja sosiaaliturvaan, etuuksien tasoon ja kestoon sekä työttömyysturvan laajuuteen.
Ruotsissa ja Norjassa muun muassa korotettiin työttömyysturvan tasoa ja helpotettiin saamisehtoja, Tanskassa työvoimapolitiikan aktiivitoimenpiteisiin osallistumisvelvollisuus poistettiin muutamaksi kuukaudeksi samalla kun työttömyysturvan enimmäisajan kulumisesta luovuttiin. Islannissa puolestaan pidennettiin työttömyysturvan enimmäisaikaa.
Suomen lomautusmenettely on toimiva ja kansainvälisesti erityinen. Monissa maissa otettiin tilapäisesti käyttöön vastaavanlaisia toimia, jotka meillä kuuluvat jo vakiintuneena osana järjestelmään ja työttömyysturvaan.
Työllisyysrahaston yhtenä perustehtävänä on työttömyysturvan vakaa rahoitus. Vuoden 2020 ensimmäisen kuuden kuukauden aikana rahoitimme työttömyyskassoja ja Kelaa 1761 miljoonalla eurolla, mikä oli noin 400 miljoonaa euroa enemmän aiempaan vuoteen verrattuna. Jouduimmekin koronavuonna toimimaan ripeästi ja tekemään poikkeuksellisia ratkaisuja, jotta kykenimme rahoittamaan merkittävästi kasvaneet lomautus- ja työttömyysmenot.
Varmistimme rahoituksen käyttämällä suhdannepuskuriin kertyneitä varoja 623 miljoonalla eurolla ja tekemällä pankkilainalimiittisopimukset usean pankin kanssa. Kesäkuussa 2020 laskimme liikkeeseen kaksi joukkovelkakirjalainaa, jotka ovat yhteismäärältään 1 200 miljoonaa euroa. Valtio maksoi poikkeuksellisesti valtionosuuden myös lomautuspäivärahoihin osan vuotta 2020, mikä osaltaan varmisti Työllisyysrahaston maksuvalmiuden ja päivärahojen maksatuksen. Työttömyysvakuutusmaksuihin tehtiin vuosina 2021 ja 2022 maltilliset korotukset.
Suhdannepuskuri on suomalaisen työttömyysvakuutusjärjestelmän yksi kulmakivistä ja ainutlaatuinen myös Pohjoismaissa. Olemme nojautuneet suhdannepuskuriin vuosien saatossa useamman kerran, kun kotimaassa ja maailmalla talouden turbulenssit ovat nostaneet Suomen työttömyysturvamenoja äkisti. Suhdannepuskurin avulla on voitu tasata työttömyysvakuutusmaksujen nousupainetta.
Suomen sosiaaliturvajärjestelmän toimivuuden ylläpito ja riittävä varautuminen on tärkeää, jotta voimme selvitä myös tulevista haasteista ja yllättävistä tilanteista. Tähän Työllisyysrahastossakin haluamme vaikuttaa yhteistyöverkostoissa toimimalla, tietojen vaihdolla ja vahvalla perustehtäviemme hoitamisella. Meillä on kansainvälisen tarkastelun kestävä, toimiva rahoitusjärjestelmä, josta on pidettävä huoli myös jatkossa.
