Moni suomalainen ei tiedä, että Työllisyysrahaston talousarvio vaikuttaa suoraan hänen elämäänsä. Merkittävä osa talousarviota ovat seuraavan vuoden työttömyysvakuutusmaksut. Maksut näkyvät konkreettisesti jokaisen työntekijän palkkakuitissa.
Työnantajien ja palkansaajien maksamien työttömyysvakuutusmaksujen tuoton arvioidaan olevan ensi vuonna runsaat kaksi miljardia euroa. Tämä summa siirtyy suoraan kansalaisille: sillä rahoitetaan työttömien, aikuisopiskelijoiden ja tulevien eläkeläisten päivittäistä elämää.
Talousarvion mukaan Työllisyysrahasto tilittää ensi vuonna lähes 958 miljoonaa euroa työttömyyskassoille. Lisäksi Työllisyysrahasto maksaa kassoille valtion rahoittaman osuuden, joka on noin 740 miljoonaa euroa. Suomessa on ensi vuoden alussa 25 työttömyyskassaa, jotka maksavat jäsenilleen ansiosidonnaista työttömyysturvaa.
Työllisyysrahasto tilittää Kelalle työttömyysvakuutusmaksujen tuotosta sen osuuden, joka on kertynyt työttömyyskassoihin kuulumattomilta palkansaajilta. Tämä määrä käytetään työttömyysturvan peruspäivärahan rahoitukseen. Ensi vuonna Työllisyysrahasto maksaa Kelalle yhteensä kassoihin kuulumattomien osuuden noin 207 miljoonaa euroa.
Työllisyysrahaston talousarvion kolmanneksi suurin erä menee työeläkkeiden rahoitukseen. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan, aikuiskoulutustuen ja vuorotteluvapaan ajalta kertyy myös työeläkettä ja tämä etuus rahoitetaan työttömyysvakuutusmaksujen tuotolla. Työllisyysrahasto maksaa tähän tarkoitukseen ensi vuonna Eläketurvakeskukselle ja Valtion Eläkerahastolle yhteensä noin 632 miljoonaa euroa.
Työllisyysrahaston maksamiin aikuiskoulutusetuuksiin on budjetissa varattu 195 miljoonaa euroa. Aikuiskoulutustukea arvioidaan maksettavan noin 26 000 hakijalle yhteensä 183 miljoonaa euroa ja ammattitutkintostipendejä noin 26 000 henkilölle noin 12 miljoonaa euroa.
Jos työnantaja on tehnyt konkurssin tai on muutoin maksukyvytön, työntekijälle voidaan maksaa työsuhteesta johtuvia palkkasaatavia palkkaturvana. Tuen maksaa ELY-keskus, mutta palkkaturvan rahoitus tulee Työllisyysrahastosta. Ensi vuodelle tähän on budjetoitu 19 miljoonaa euroa.
Työttömyyden vähenemisen ja työllisyyden kasvun johdosta työttömyysvakuutusmaksuja voidaan alentaa kolmatta vuotta peräkkäin.
Palkansaajan 1,25 prosentin työttömyysvakuutusmaksulla sekä työnantajan keskimääräisellä 1,26 prosentin maksulla on tärkeä yhteiskunnallinen merkitys: ensi vuonna Työllisyysrahasto ja jokainen työttömyysvakuutusmaksuja maksava antaa turvaa työn muutoksissa kahden miljardin euron verran.
