Vuosikertomus

1.1.–31.12.2023

2023

2Vuosikertomus 2023 Sisältö

Sisältö

VUOSIKERTOMUS 2023

3 Työllisyysrahaston vuosi lyhyesti

4 Toimitusjohtajan katsaus

7 Avainluvut 2023

8 Strategia, missio, visio ja arvot

11 HALLITUKSEN

TOIMINTAKERTOMUS

12 Työllisyysrahaston tehtävät

14 Sidosryhmäyhteistyö

15 Työllisyysrahaston asiakaspalvelu

17 Työttömyysvakuutusmaksut

25 Aikuiskoulutusetuudet

35 Talous

38 Sijoitustoiminta

41 Vastuullisuus

46 Riskienhallinta

48 Henkilöstö

51 Tilikauden jälkeiset tapahtumat

52 Hallinto- ja ohjausjärjestelmä

65 Palkitsemisraportti

70 TILINPÄÄTÖS

71 Tilinpäätös (IFRS) 2023

74 Tilinpäätöksen liitetiedot

115 Tilintarkastuskertomus

3Vuosikertomus 2023

Työllisyysrahaston vuosi lyhyesti

Työllisyys säilyi Suomessa hyvällä tasolla, minkä ansiosta

vuosituloksemme oli selvästi ylijäämäinen.

Aikuiskoulutusetuuksien

lakkautusuutinen

käynnisti

rahastossa mittavan

muutoshankkeen.

Rahoitimme työttömyys-

ja eläketurvaa sekä

aikuiskoulutusetuuksia

yhteensä

2 934

miljoonalla eurolla.

Vuoden alusta

alkaen rahoitamme

uutta muutosturvaa

työnantajilta kerättävillä

muutosturvamaksuilla.

Vuoden 2023 avainasiat

4Vuosikertomus 2023

Toimitusjohtajan katsaus

Työllisyysrahaston toimintavuoteen mah-

tui paljon onnistumisia ja tavoitteiden

saavuttamista. Mutta eteen tuli myös ikäviä

yllätyksiä, jotka muuttivat loppuvuoden

suunnitelmamme.

Vuoden alussa otimme muutosturvamaksu-

jen keräämistä ja käsittelyä varten raken-

netun uuden tietojärjestelmämme onnistu-

neesti käyttöön. Onnistuimme nostamaan

aikuiskoulutustukipäätösten automaatioas-

tetta maksuhakemusten käsittelyssä sekä

ulottamalla automaattisen päätöksenteon

myös hakemuksiin, joilla haetaan jatkoa

aiemmin myönnetylle tukioikeudelle.

Toukokuussa Työllisyysrahaston hallitus

hyväksyi rahastolle uudet strategiset ta-

voitteet. Uudistettujen tavoitteiden mukaan

tuotamme digiajan palveluita luotettavasti

ja laadukkaasti, nostamme tuottavuutta ja

tehokkuutta sekä tuotamme erinomaisen

asiakas- ja henkilöstökokemuksen.

Sosiaaliturvan toimeenpanijana paino-

tamme toiminnassamme vahvasti sosi-

aalista vastuullisuutta. Vuosina 2022 ja

2023 olemme työstäneet rahaston omaa

vastuullisuuskokonaisuutta, jonka tavoit-

teena on tukea YK:n Agenda 2030 kestä-

vän kehityksen tavoitteiden täyttymistä.

Lisäksi vastuullisuus näkyy esimerkiksi

sijoitustoiminnassamme ja velkarahoituk-

sen hankinnassa sekä yhdenvertaisuus- ja

monimuotoisuustyössämme.

ASIAKASTUTKIMUS TUOTTI UUTTA

TIETOA AIKUISKOULUTUSTUEN

KÄYTÖSTÄ

Kevään aikana selvitimme ensimmäistä

kertaa aikuiskoulutustuen historiassa,

miksi tuen saajat ovat päättäneet lähteä

opiskelemaan, mikä on heidän kokemansa

aikuiskoulutustuen vaikutus työuralle ja

miten he kokivat tavoitteidensa toteutu-

neen. Tutkimukseen vastasi lähes 5 000

henkilöä. Motivaatiosyinä työuran aikana

opiskeluun korostuivat alanvaihtosuun-

nitelmat, nykytyön kuormittavuus sekä

5Vuosikertomus 2023

halu edetä uralla. Määrälliset ja laadulliset

vastaukset osoittivat, että tuensaajat hyö-

dyntävät tukea vastuullisesti ja monipuoli-

sesti työelämän haasteiden ratkomiseen.

Julkaisimme aikuiskoulutustuen koettu

vaikutus -asiakastutkimuksen tulokset

näyttävästi seminaarissa torstaina 15.6.

Seuraavana päivänä julkaistiin Petteri

Orpon hallituksen hallitusohjelma, jonka

liitteessä oli kirjaus aikuiskoulutustuen

lakkauttamisesta. Myöhemmin myös

ammattitutkintostipendi ilmoitettiin

lakkautettavaksi.

AIKUISKOULUTUSETUUKSIEN

LAKKAUTUS ON ISO MUUTOS

RAHASTOLLE JA ASIAKKAILLEMME

Aikuiskoulutusetuuksien lakkauttaminen

merkitsee isoa muutosta Työllisyysra-

hastolle, vaikka muut lakisääteiset teh-

tävämme jatkuvat. Lakkauttamisella on

myös merkittävät henkilöstövaikutukset.

Vuoden 2023 toinen puolisko painottuikin

muutoksenhallintaan ja muutokseen val-

mistautumiseen. Samaan aikaa tuotimme

tietoa aikuiskoulutustuen toimeenpanosta

medialle ja sidosryhmillemme, koostimme

arviomme erilaisista kehitysehdotuksista

ja teimme laajasti asiakasviestintää.

Hallituksen esitys laista aikuiskoulutuse-

tuuksien lakkauttamiseksi annettiin edus-

kunnalle helmikuussa 2024. Lain lopul-

linen muoto ja hyväksyntä sekä tuleeko

aikuiskoulutustuen tilalle jotain muuta

tukimuotoa, on tätä kirjoittaessa auki.

Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut

työryhmän pohtimaan jatkuvan oppimisen

tukia, työ päättyy maaliskuun 2024 lopussa.

HYVÄ TYÖLLISYYSKEHITYS MAHDOLLISTI

TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUJEN

MERKITTÄVÄN ALENTAMISEN

VUODELLE 2024

Työllisyysrahaston vuosi 2023 oli talou-

dellisesti hyvä. Työllisyys säilyi hyvällä

tasolla, minkä ansiosta rahaston vuositulos

oli selvästi ylijäämäinen ja suhdannepus-

kurimme lähestyi enimmäismääräänsä.

Lisäksi näkymät taloudesta ja työllisyy-

destä sekä hallitusohjelman kirjausten

arvioitu menoja alentava vaikutus, vaikut-

tivat siihen, että esitimme vuoden 2024

Toimitusjohtajan katsaus

6Vuosikertomus 2023

työttömyysvakuutusmaksujen merkittävää

alentamista.

Työttömyysturvaan tehtävät hallitusoh-

jelman mukaiset muutokset pienentävät

rahaston rahoitusvastuulla olevia menoja

vähemmän vielä vuonna 2024, mutta tule-

vina vuosina vaikutus kasvaa.

Syksyllä 2023 asetettiin työryhmä pohti-

maan sosiaalivakuutusrahastojen säästöjen

kanavoimista hyödyntämään valtion talo-

utta. Työryhmä selvittää myös Työllisyys-

rahaston osalta säästöjen kanavoimiseen

liittyviä kysymyksiä. Olemme tuottaneet

tietoa toiminnastamme työryhmälle ja

käyneet keskusteluja virkamiesten kanssa.

Työllisyysrahaston tehtävät on määritetty

laissa. Päätehtävämme on työttömyystur-

van ja muun määritellyn sosiaaliturvan

rahoitus, jonka keräämme työttömyysva-

kuutusmaksuilla. Kaikki keräämämme va-

rat on tarkoitettu meille laissa säädettyihin

rahoitustehtäviin. On tärkeää, että työryh-

män ehdotukset ja hallituksen päätökset

tehdään niin, että rahasto voi hoitaa työttö-

myysturvan ja muun sosiaalivakuutuksen

rahoituksen sekä tasata maksuvaihteluita

suhdannepuskurin avulla.

Työllisyysrahaston toiminta perustuu osaa-

van ja ammattitaitoisen henkilökunnan

työpanokseen. Vuoden 2023 loppupuo-

len elimme epävarmuudessa ja pyrimme

valmistautumaan muutokseen ilman, että

aikuiskoulutusetuuksien lakkautusesityk-

sen lopullinen sisältö oli tiedossa. Henki-

löstömme on muutoskyvykäs ja puhaltaa

yhteen hiileen. Yhdessä tekeminen on

ehdoton voimavaramme. Sen osoittaa jo se,

että muutoksesta ja epävarmuudesta huo-

limatta pystyimme tuottamaan asiakkail-

lemme erinomaisen asiakaskokemuksen

ja hoitamaan lakisääteiset tehtävämme

moitteetta.

JANNE METSÄMÄKI

toimitusjohtaja

Toimitusjohtajan katsaus

Henkilöstömme on muutoskyvykäs ja puhaltaa yhteen hiileen.

7Vuosikertomus 2023

Avainluvut 2023

Luvut ovat miljoonina euroina.

Tulot 2019 2020 2021 2022 2023 Muutos € Muutos %

Työnantajamaksutulo 1 238 993 1 160 1 327 1 413 86 6 %

Palkansaajamaksutulo 1 379 1 073 1 241 1 424 1 490 66 5 %

Valtionosuudet 688 1 248 911 717 704 -13 -2 %

Omavastuu- ja Muutosturvamaksutulo 39 26 23 22 20 -2 -9 %

Tulot yhteensä 3 345 3 340 3 335 3 491 3 627 137 4 %

Menot 2019 2020 2021 2022 2023 Muutos € Muutos %

Työttömyyskassat, Työllisyysrahaston osuudet -954 -1 372 -1 463 -1 039 -1 098 60 6 %

Työttömyyskassat, valtion osuudet -685 -1 245 -909 -714 -700 -14 -2 %

Eläketurvakeskus -577 -870 -902 -596 -600 4 1 %

Kansaneläkelaitos -206 -207 -239 -243 -263 20 8 %

Aikuiskoulutusetuudet -187 -197 -186 -189 -201 12 6 %

Työ- ja elinkeinoministeriö -24 -25 -14 -20 -30 10 52 %

Valtion Eläkerahasto -8 -9 -11 -8 -8 -1 -6 %

Hallintokulut -19 -21 -26 -23 -34 11 48 %

Menot yhteensä -2 659 -3 947 -3 750 -2 832 -2 934 102 4 %

Nettorahoitustuotot 8 -16 3 -34 69

Nettovarallisuuden muutos 694 -623 -412 625 763

Nettovarallisuus 2019 2020 2021 2022 2023 Muutos € Muutos %

Sijoitusomaisuus ja rahavarat 1 020 1 831 1 339 1 885 1 869 -16 -1 %

Saamiset, jaksotukset ja käyttöomaisuusvarat 725 593 679 818 859 42 5 %

Lyhytaikaiset ja pitkäaikaiset lainat 0 1 287 1 299 1 299 599 -700 -54 %

Työttömyysvakuutusmaksu- ja muut velat 78 92 86 146 109 -38 -26 %

Nettovarallisuus 1 668 1 045 633 1 258 2 021 763 61 %

8Vuosikertomus 2023

Strategia, missio, visio ja arvot

Työllisyysrahaston strategia

sisältää mission, vision,

strategiset tavoitteet sekä arvot.

Missiomme eli perustehtävämme on

Tuomme turvaa työn muutoksissa

. Visio-

namme on olla ylivertainen sosiaaliturvan

toimeenpanija.

Arvomme ovat: asiakkaamme ensin; uu-

distamme, kehitymme, toimimme; olemme

yhtenäinen joukkue.

Toukokuussa 2023 rahaston hallitus hy-

väksyi päivitetyt strategiset tavoitteemme,

edellisenä vuonna alkaneen strategia- ja

skenaariotyön pohjalta. Tiivistimme strate-

giset tavoitteemme seuraavasti:

• Tuotamme digiajan palveluita

luotettavasti ja laadukkaasti.

• Nostamme tuottavuutta ja tehokkuutta,

tuotamme erinomaisen asiakas- ja

henkilöstökokemuksen.

Tavoitteissamme korostuvat lakisääteisten

tehtäviemme tehokas ja luotettava hoitami-

nen sekä digitalisaation hyödyntäminen.

Tavoitteissa näkyvät myös meneillään ole-

vien kehityshankkeiden merkitys ja tavoit-

telemamme IT-kyvykkyyksien nosto.

Tuomme turvaa

työn muutoksissa

9Vuosikertomus 2023

Työllisyysrahaston strategia

Arvot

Visio

Ylivertainen

sosiaaliturvan

toimeenpanija

Asiakkaamme

ensin

Uudistamme

Kehitymme

Toimimme

Olemme

yhtenäinen

joukkue

Strategiset tavoitteet

Missio

Tuomme turvaa työn

muutoksissa

Muutosvoimat

Osaamisen ja koulutuksen muuttuvat vaatimukset

Sosiaaliturvajärjestelmän muutokset

Poliittisen päätöksenteon sirpaloituminen ja ennakoimattomuus

Koulutuksen ja opiskelutavan muutokset

Työn, työelämän ja toimeentulon muutokset

Rahoitusmarkkinoiden kehitys, vakaus ja vaatimukset

Alueiden ja kansalaisten sosioekonominen polarisoituminen

Asiakkaiden ja sidosryhmien odotukset, kuluttajakäyttäytymisen murros

Vaatimukset/odotukset julkisten palveluiden integraatioon - "yksi luukku"

Nostamme tuottavuutta ja tehokkuutta,

tuotamme erinomaisen asiakas- ja

henkilöstökokemuksen

Tuotamme digiajan palveluita

luotettavasti ja laadukkaasti

Strategia, missio, visio ja arvot

10Vuosikertomus 2023 Strategia, missio, visio ja arvot

Uudistamme integraatiot ja arkkitehtuurin

sekä panemme toimeen sääntelyn edel-

lyttämät muutokset ja toimenpiteet. Nos-

tamme automaatioastetta hallitusti pal-

veluiden parantamiseksi ja tehokkuuden

lisäämiseksi.

Olemme onnistuneet nostamaan asiakas-

kokemuksen hyvälle tasolle. Tätä haluam-

me edelleen parantaa. Työntekijäkoke-

muksen parantaminen on myös keskeinen

tavoite.

Vuonna 2023 edistimme tavoitteitamme

viemällä eteenpäin strategisia kehitys-

hankkeita ja vahvistamalla digitalisaation

edellyttämiä IT-kyvykkyyksiä. Tavoit-

teiden toteutumista seurasimme erityi-

sesti tehokkuuden, asiakaskokemuksen

ja henkilöstötyytyväisyyden mittareilla.

Rahaston hallitus seuraa tavoitteiden

etenemistä säännöllisesti ja arvioi stra-

tegian päivittämistarpeita vuosittaisessa

strategiakokouksessaan.

MISSIO

Tuomme turvaa

työn muutoksissa

VISIO

Ylivertainen sosiaaliturvan

toimeenpanija

ARVOT

Asiakkaamme ensin

Uudistamme, kehitymme,

toimimme

Olemme yhtenäinen joukkue

Olemme onnistuneet nostamaan

asiakaskokemuksen hyvälle tasolle.

Hallituksen

toimintakertomus

12Hallituksen toimintakertomus 2023

Työllisyysrahaston tehtävät

Työllisyysrahaston

tärkeimmät tehtävät ovat

työttömyysetuuksien rahoitus,

työttömyysvakuutusmaksujen

määrääminen ja perintä sekä

aikuiskoulutusetuuksien

myöntäminen.

Keräämme työttömyysvakuutusmaksut,

joita maksavat sekä työnantajat että työn-

tekijät. Määräämme työttömyysvakuutus-

maksut työnantajan tulorekisteriin ilmoit-

tamien tietojen perusteella. Eduskunta

vahvistaa maksuprosentit hyväksymällä

maksuja koskevan lain vuosittain.

Rahastolla on sen tulojen ja menojen ero-

tuksena syntyvä suhdannepuskuri, jon-

ka avulla pyrimme turvaamaan vakaata

maksukehitystä. Puskurin avulla voimme

tasata maksujen nousupainetta, kun työttö-

myysturvan menot kasvavat.

Rahoittamiamme etuuksia ovat mm. työt-

tömyyskassojen ja Kelan maksamat työt-

tömyyspäivärahat sekä rahaston itsensä

maksamat aikuiskoulutustuki ja ammatti-

tutkintostipendi. Työllisyysrahastolle kuu-

luu myös muutosturvan rahoitustehtävä.

Petteri Orpon hallitusohjelman mukaan

aikuiskoulutustuki lakkautetaan 1.8.2024

alkaen. Samassa yhteydessä lakkautetaan

myös ammattitutkintostipendi.

Vastaamme myös työttömyyspäivärahan,

vuorotteluvapaan ja aikuiskoulutustuen

maksuajalta kertyvän työeläkkeen rahoi-

tuksesta. Välitämme työttömyyskassoille

valtion maksaman peruspäivärahan suu-

ruisen osuuden työttömyyspäivärahoihin.

Työllisyysrahaston toimintaa valvoo

Finanssivalvonta.

6,8 %

7,7 %

6,8 %

7,2 %

milj.

euroa

500

1000

1500

2000

2500

3000

2019 2020 2021 2022 2023

Työllisyysrahaston rahoitus

työttömyyskassoille

Työttömyyskassoille maksetut

rahoitusosuudet, milj. euroa

Työttömyysaste %

1 639

2 618

2 372

1 753

1 799

7,7 %

13Hallituksen toimintakertomus 2023 Työllisyysrahaston tehtävät

Työnantajat

rahoittaa osuuden

työttömyysturvasta

verovaroin.

maksavat työttömyys-

vakuutusmaksuja.

Lisäksi he maksavat

tietyissä tilanteissa

omavastuu- tai muutosturva-

työsuhteen päättymisriitojen

ja työsopimuslain mukaisesta

yhteensovituksesta.

Valtio

Palkansaajat

maksavat työttömyys-

vakuutusmaksuja.

1 490

milj. €

Kerätyt

maksut

3 627

milj. €

1 433

Rahoitamme laajasti suomalaista työelämää

Vuoden 2023 luvut

Työllisyys-

rahasto

Maksamme työttömyysturvan

ajalta kertyneen eläketurvan

Eläketurvakeskukselle ja Valtion

Eläkerahastolle.

milj. €

607

Maksamme peruspäivärahan

osuuden Kelalle.

milj. €

263

Maksamme palkkaturvan osuuden

työ- ja elinkeinoministeriöön.

milj. €

1 093

Maksamme ansiosidonnaisen

päivärahan osuuden työttömyys-

kassoille.

Maksamme valtion osuuden

työttömyysturvasta työttömyys-

kassoille.

Rahoitamme koulutuskorvausta

(esim. kunnat, seurakunnat ja

säätiöt ovat oikeutettuja).**

milj. €

189

Rahoitamme aikuiskoulutustukea.

Rahoitamme ammattitutkinto-

stipendejä.

milj. €

700

Maksetut

rahoitusosuudet*

*Sisältää hallintokulut

Suhdanne-

puskurissa

netto-

varallisuutta

yhteensä

2 021

milj. €

2 934

milj. €

704

milj. €

10,2

5,5

maksun sekä korvauksen

Maksamme muutosturvakoulutuksen

kustannukset KEHA-keskukselle ja

muutosturvarahan menot kassoille

ja Kelalle.

Ylijäämä

kartutti

suhdanne-

puskurin

nettovarallisuutta

763 milj. €

milj. €

11,8

milj. €

**Valtionvarain-

ministeriön rahoittama

14Hallituksen toimintakertomus 2023 Sidosryhmäyhteistyö

Sidosryhmäyhteistyö

Työllisyysrahasto toimii laajasti yhteistyös-

sä monien eri tahojen kanssa. Lakisääteis-

ten tehtävien hoitamisessa teemme tiivistä

yhteistyötä eri ministeriöiden, erityisesti

sosiaali- ja terveys-, työ- ja elinkeino-, ope-

tus- ja kulttuuri- sekä valtiovarainministe-

riön kanssa.

Olemme osa lakisääteistä sosiaalivakuu-

tusta. Työttömyyskassat, Kela, Eläketur-

vakeskus, Tapaturmavakuutuskeskus

sekä työeläkeyhtiöt ovat näissä asioissa

yhteistyökumppaneitamme. Tehtävämme

maksuvalmiuden turvaajana edellyttää

hyvää ja toimivaa yhteistyötä pankkien ja

rahoituslaitosten kanssa. Työmarkkinakes-

kusjärjestöt ovat mukana Työllisyysrahas-

ton hallinnossa ja rahasto tekee yhteistyötä

järjestöjen kanssa.

Aikuiskoulutustuen maksajana teemme

kiinteästi yhteistyötä oppilaitosten kanssa.

Toimimme myös yhteistyössä Jatkuvan

oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuk-

sen Jotpan kanssa. Viime vuonna olimme

mukana Jotpan kirjepostikampanjassa,

joka suuntautui perusastetaustaisille

henkilöille.

Uuden muutosturvan rahoittajana järjes-

timme työttömyyskassoille yhteisen muu-

tosturvatilaisuuden tammikuussa ja ker-

roimme muutosturvasta Suomen Yrittäjien

sekä työ- ja elinkeinotoimiston yrittäjille

suunnatussa tilaisuudessa huhtikuussa.

Pidämme yhteyttä kansanedustajiin ja

työttömyysvakuutusmaksuja maksaviin

työnantajiin säännöllisesti uutiskirjeellä.

Oppilaitoksille ja aikuiskoulutustukea ha-

keville asiakkaille olemme järjestäneet we-

binaareja viime vuosien aikana. Webinaarit

tehostavat asiakasneuvontaa ja täydentävät

siten muita käytössä olevia palvelukanavia.

Keväällä 2023 selvitimme ensimmäistä

kertaa, miksi aikuiskoulutustuen saa-

jat ovat päättäneet lähteä opiskelemaan.

Toteuttamaamme asiakastutkimukseen

vastasi lähes 5 000 henkilöä. Julkaisimme

tutkimuksen tulokset Asiakkaan ääni –

aikuiskoulutustuen koettu vaikutus -semi-

naarissa Pörssitalossa kesäkuussa. Semi-

naarissa saimme kuulla aikuiskoulutustu-

kea saaneiden kokemuksia ja pohdimme

asiantuntijoiden kanssa, mitä tutkimustu-

lokset tarkoittavat yksilön ja yhteiskunnan

kannalta. Aikuiskoulutustuen lakkautta-

misuutisen jälkeen tiedon tarve korostui

ja tietopyyntöjen määrä sekä median että

sidosryhmien edustajilta kasvoi merkittä-

västi. Lisäksi tuotimme tietoa sosiaaliseen

mediaan ja julkiseen keskusteluun aikuis-

koulutustuen käytöstä.

Tavoitteenamme on toimia medialle kiin-

nostavana tietolähteenä palkansaajan so-

siaaliturvaan, työttömyysvakuutusmaksui-

hin ja osaamisen uudistamiseen liittyvissä

aiheissa. Tarjoamme ja toimitamme tietoja

muiden sidosryhmien lisäksi medialle sekä

julkaisemme säännöllisesti mediatiedottei-

ta. Elokuussa järjestimme mediatilaisuu-

den työttömyysvakuutusmaksuprosenteis-

ta, rahoituksesta ja aikuiskoulutustuesta.

15Hallituksen toimintakertomus 2023

Työllisyysrahaston asiakaspalvelu

Jatkoimme

asiakaskokemuksen ja

palveluprosessien monipuolista

kehittämistä.

TYÖLLISYYSRAHASTON

ASIAKASTYYTYVÄISYYS

ERINOMAISELLA TASOLLA

Vuonna 2023 panostimme asiakaskoke-

muksen kehittämiseen asiakaskokemus-

mittausten tulosten perusteella. Lisäksi

keskityimme mahdollisimman hyvän pal-

velutason ylläpitämiseen sekä neuvontaka-

navien että käsittelyaikojen osalta. Taustal-

la kehitimme asiakkaan palvelupolkujen ja

sisäisen käsittelyn sujuvuutta ja lisäsimme

prosessiautomaatiota etuuspalveluissa.

Toteutettujen kehitystoimien ansiosta

asiakastyytyväisyytemme oli läpi vuoden

erinomaisella tasolla huolimatta siitä, että

aikuiskoulutusetuuksien lakkautusuuti-

nen kasvatti työmääriämme. Koko vuoden

yhteenlaskettu asiakastyytyväisyysindeksi

(CSAT, customer satisfaction index, tyyty-

väisten ja erittäin tyytyväisten asiakkaiden

osuus kaikista asiakkaista) saavutti tason

85 %.

Saavutimme korkeimman asiakastyyty-

väisyyden työttömyysvakuutuspalvelun

ja etuuspalvelun puhelinpalvelussa, jossa

asiakastyytyväisyysindeksi (CSAT) oli läpi

vuoden yli 90 %. Matalin asiakastyyty-

väisyys oli puolestaan työttömyysvakuu-

tuspalveluiden asiointipalvelussa sekä

aikuiskoulutustukihakemukseen työnanta-

jalta tarvittavien tietojen ilmoittamisessa.

Aikuiskoulutustuen työnantajaprosessiin

tekemiemme muutosten avulla, CSAT

nousi vuoden 2022 61 % tasosta tasolle

76 %. Työttömyysvakuutuspalveluiden

Työllisyysrahaston asiakaspalvelu

16Hallituksen toimintakertomus 2023

asiointipalvelun uudistustyö on käynnisty-

mässä palvelumuotoiluprosessilla vuoden

2024 puolella.

ASIAKASNEUVONNAN PAINOPISTE

KIRJALLISESSA ASIAKASPALVELUSSA

Vuosi 2023 ei tuonut suuria muutoksia

asiakasneuvonnan määriin tai paino-

pisteisiin. Valtaosa asiakasneuvonnasta

tapahtuu kirjallisesti verkossa asiointipal-

veluiden kautta. Puhelinkanavan yhtey-

denottojen määrä on pysynyt edellisvuo-

sien tasolla tai jopa kääntynyt hienoiseen

laskuun siinä missä kirjallisen asiakaspal-

velun määrä on kuukaudesta riippuen joko

säilynyt ennallaan tai hieman laskenut.

Ainut suurempi neuvontapiikki oli aikuis-

koulutustuen lakkautusuutiseen ja syksyn

opintojen käynnistymiseen liittyen elo-

kuussa, jolloin etuuspalveluun saapui 7 117

asiakasviestiä ja 4 766 asiakaspuhelua.

Etuuspalveluiden neuvonnasta suurin osa

tapahtui asiointipalvelun viestitoiminnalli-

suuden kautta. Vuonna 2023 vastaanotim-

me yhteensä 62 789 (64 592) viestiä. Kehi-

timme viestitoiminnallisuutta jatkuvasti

kyetäksemme käsittelemään meille saapu-

vat yhteydenotot tehokkaasti. Viestipalve-

lun asiakastyytyväisyys nousi saavuttaen

81 (74) % tason vuonna 2023.

Työttömyysvakuutuspalveluiden neuvon-

nassa puhelin on vielä toistaiseksi asioin-

tipalvelua suositumpi kanava. Tämä joh-

tunee osin siitä, että asiointipalvelussa on

asiakaspalautteiden perusteella kehitystar-

peita, joihin tulemme vastaamaan asiointi-

palvelun uudistamisella.

Työttömyysvakuutuspalveluiden puhe-

linpalveluun saapui yhteensä 12 033 (12

783) puhelua vuonna 2023. Näistä 12 % oli

takaisinsoittoja, joissa asiakas oli jonotta-

misen sijaan jättänyt meille soittopyyn-

nön. Etuuspalveluiden puhelinkanavan

asiointimäärät pysyivät niin ikään aikai-

sempien vuosien tasolla. Vuonna 2023

vastasimme etuuspalveluissa 31 950 (36

254) puheluun. Asiakas voi halutessaan

pyytää takaisinsoittoa puhelinlinjalla jo-

nottamisen välttämiseksi. 14 % etuuspalve-

luihin soittavista asiakkaista valitsi takai-

sinsoiton vuonna 2023. Keskimääräinen

vastausprosenttimme oli etuuspalveluissa

87 %.

Saapuvan kirjepostin määrä on ollut viime

vuosina laskusuuntainen ja postitse saa-

puu enää lähinnä aikuiskoulutusetuuksien

lisäselvityksiä, verokortteja sekä joidenkin

sidosryhmien asiakirjoja.

Asiakaspalvelun lisäksi panostimme ai-

kuiskoulutusetuuksien lakkautusuutisesta

johtuen erityisen paljon asiakasviestintään.

Järjestimme useita webinaareja aikuis-

koulutustuesta, joiden osallistujamäärä

moninkertaistui loppuvuonna 2023. Lisäk-

si tuotimme sisältöä sosiaalisen median

kanaviimme, kehitimme jatkuvasti verk-

kosivusisältöjä ja lähetimme kohdennet-

tuja uutiskirjeitä eri asiakasryhmille kuin

oppilaitoksille. Onnistunut asiakasviestintä

on tukenut merkittävästi palvelukyvyn hal-

lintaa asiakaspalvelun neuvontakanavissa.

Työllisyysrahaston asiakaspalvelu

17Hallituksen toimintakertomus 2023

Työttömyysvakuutusmaksut

Työllisyysrahasto

määrää ja perii

työttömyysvakuutusmaksut

sekä valvoo työnantajien

työttömyysvakuutusmaksuihin

liittyvien velvoitteiden

hoitamista.

Työttömyysvakuutusmaksun maksuvelvol-

lisuus perustuu lakiin työttömyysetuuksien

rahoituksesta (555/1998). Työttömyysva-

kuutusmaksua maksavat 18–64-vuotiaat

työntekijät sekä heidän työnantajansa.

Työnantaja oli velvollinen maksamaan

työttömyysvakuutusmaksut, jos hänen

maksamansa palkat ylittivät 1 400 euroa

vuoden 2023 aikana. Yrittäjän palkasta

ei makseta työttömyysvakuutusmaksua.

Työttömyysturvalaissa (1290/2002) tarkoi-

tettu osaomistaja on maksuvelvollinen,

mutta maksaa matalampaa palkansaajan

työttömyysvakuutusmaksua.

Työttömyysvakuutusmaksun perusteena

olevana palkkana pidetään työ- tai virka-

suhteessa saatua palkkaa, tulospalkkiota

tai muuta vastiketta, joka on maksettu tai

sovittu maksettavaksi korvauksena työstä.

Työnantaja pidättää palkansaajan työttö-

myysvakuutusmaksun työntekijän palkas-

ta palkanmaksun yhteydessä ja ilmoittaa

palkkatiedot tulorekisteriin. Määräämme

työttömyysvakuutusmaksut työnantajan

maksettavaksi tulorekisteristä saamiemme

palkkatietojen perusteella. Perimme mak-

sut neljä kertaa vuodessa tammi-, huhti-,

heinä- ja lokakuussa kolmen edellisen kuu-

kauden palkanmaksun perusteella.

Tulorekisterin käyttö mahdollistaa laajan

automatisoinnin: 99,1 (98,4) % maksupää-

töksistä annettiin automaattisesti vuonna

2023.

18Hallituksen toimintakertomus 2023

TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUN

MÄÄRÄ VUONNA 2023

Työttömyysvakuutusmaksujen taso pysyi

vuoden 2022 tasolla, mutta työnantajan

keskimääräisessä maksussa huomioitiin

1.1.2023 voimaan tulleen muutosturvan

rahoitusta varten tehty erillinen 0,03 pro-

senttiyksikön maksujen korotus.

Vuonna 2023 työnantajien maksamat työt-

tömyysvakuutusmaksut olivat yhteensä 1

413 (1 327) miljoonaa euroa ja työnantajien

maksamat omavastuu- ja muutosturva-

maksut yhteensä 20 (22) miljoonaa euroa.

Palkansaajien maksamat työttömyysva-

kuutusmaksut olivat yhteensä 1 490 (1 424)

miljoona euroa.

Työttömyysvakuutusmaksut

milj.

euroa

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

2019 2020 2021 2022 2023

Kerätyt työttömyysvakuutusmaksut

Työnantajat

Palkansaajat

2 657

1 379

1 073

1 241

1 424

1 490

1 433

1 349

1 183

1 019

1 278

2 092

2 424

2 773

2 923

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

3,5

2019 2020

2021

2023

2021

2022

Työnantajat

Palkansaajat

Työttömyysvakuutusmaksujen

maksuprosentit

1,50 %

1,25 %

1,42 %

1,51 %

1,54 %

1,25 %

1,40 %

1,50 %

19Hallituksen toimintakertomus 2023

TYÖTTÖMYYSVAKUUTUS-

MAKSUPROSENTIT ALENEVAT

VUONNA 2024

Elokuussa 2023 esitimme työttömyysva-

kuutusmaksujen alentamista 1,4 prosent-

tiyksilöllä vuodelle 2024. Esityksen maksu-

jen alentamisesta mahdollistivat näkymät

taloudesta ja työllisyydestä, rahaston

suhdannepuskuriin karttuneet varat sekä

hallitusohjelman kirjausten arvioitu meno-

ja alentava vaikutus. Tasavallan presidentti

vahvisti vuoden 2024 maksuja koskevan

lain joulukuussa 2023.

Työttömyysvakuutusmaksuprosentit 2022 2023 2024

Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu 1,50 1,50 0,79

Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu, alempi (1) 0,50 0,52 0,27

Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu, ylempi (2) 2,05 2,06 1,09

Työnantajan keskimääräinen työttömyysvakuutusmaksu 1,51 1,54 0,82

Yrityksen osaomistajan palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu 0,74 0,75 0,43

Yrityksen osaomistajasta maksettava työnantajan

työttömyysvakuutusmaksu 0,50 0,52 0,27

Valtion liikelaitoksen työttömyysvakuutusmaksu, alempi (1) 0,50 0,52 0,27

Valtion liikelaitoksen työttömyysvakuutusmaksu, ylempi (2) 1,18 1,22 0,65

Yliopiston työttömyysvakuutusmaksu, alempi (1) 0,50 0,52 0,27

Yliopiston työttömyysvakuutusmaksu, ylempi (2) 1,49 1,52 0,71

(1) Palkkasummaan asti, joka summa on vuonna 2022 2197500EUR; 2023 2251500EUR ja 2024 2337000EUR.

(2) Palkkasumman ylittävältä osalta, jonka summa on vuonna 2022 2 197 500 EUR; 2023 2251500EUR ja 2024

2337000EUR.

20Hallituksen toimintakertomus 2023

TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUJEN

VALVONTA

Työllisyysrahasto valvoo työnantajien

työttömyysvakuutusmaksuvelvoitteiden

täyttymistä. Valvonnan tarkoituksena on

varmistaa, että työnantajien työttömyys-

vakuutusmaksun perusteeksi ilmoittamat

palkkatiedot vastaavat todellista palkan-

maksua ja että saamme kerättyä työttö-

myysvakuutusmaksut oikean suuruisina.

Tutkimme tulorekisteriin ilmoitettujen

palkkatietojen oikeellisuutta. Jos havait-

semme, että työnantaja on ilmoittanut

palkkatietoja tulorekisteriin virheellisesti

tai muutoin poikkeavasti, olemme yhtey-

dessä työnantajaan ja selvitämme tarkem-

min palkkatietoja. Tulorekisteritietojen

lisäksi hyödynnämme valvonnassa muilta

sosiaalivakuuttajilta ja viranomaisilta saa-

tuja tietoja työnantajista.

Neuvomme työnantajia maksuvelvollisuut-

ta ja palkkojen ilmoittamista koskevissa

asioissa. Havaitsemiemme virheellisten

palkkatietojen syynä on useimmiten vir-

he palkkahallinnon järjestelmässä, väärä

käsitys maksuvelvollisuudesta tai muu

erehdys.

Otimme tutkittavaksi 894 (640) valvontata-

pausta vuonna 2023. Määräsimme valvon-

nan perusteella lisämaksua maksettavaksi

yhteensä 289 646 (251 050) euroa ja palau-

timme maksuja 16 087 (16 087) euroa.

Työttömyysvakuutusmaksut

Otimme tutkittavaksi 894 (640)

valvontatapausta vuonna 2023.

21Hallituksen toimintakertomus 2023

TYÖNANTAJAN TYÖTTÖMYYSTURVAN

OMAVASTUUMAKSU

Jos lähellä eläkeikää oleva työntekijä on

irtisanottu tai lomautettu ja hän on jäänyt

pitkäaikaisesti työttömäksi tai lomau-

tetuksi, Työllisyysrahasto voi määrätä

ja periä työnantajalta työttömyysturvan

omavastuumaksun. Omavastuumaksuilla

rahoitamme irtisanomisista ja lomautuk-

sista aiheutuneita työttömyysturvamenoja.

Omavastuumaksun määräytymisestä sekä

maksun perintämenettelystä säädetään

työttömyysetuuksien rahoituksesta anne-

tun lain (1998/555) 8 a luvussa.

Vuonna 2022 eduskunta hyväksyi laki-

muutoksen, jonka johdosta oikeus työttö-

myysturvan lisäpäiviin, eli niin sanottuun

eläkeputkeen poistuu. Samalla omavastuu-

maksujen kerääminen päättyy. Uusi laki-

sääteinen irtisanovan työnantajan muutos-

turvamaksu korvaa siirtymäajan kuluessa

omavastuumaksut. Vuonna 1964 syntyneet

ovat viimeinen ikäluokka, joka voi päästä

lisäpäiville ja josta työnantaja on velvol-

linen maksamaan omavastuumaksun.

Omavastuumaksun siirtymäaika päättyy

viimeistään vuonna 2035.

Vastaanotimme noin 6 700 (9 700) uutta

omavastuuasiaa vuonna 2023. Määräsimme

työnantajalle omavastuumaksun noin 1 000

(1 300) tapauksessa. Käsiteltävien asioiden

määrä vähentyi, sillä siirtymäaika omavas-

tuumaksun poistumiseen alkoi.

Merkitsimme omavastuumaksuja noin 14

(22) miljoonaa euroa vuonna 2023. Keski-

määräinen käsittelyaika maksupäätökseen

johtaneissa tapauksissa oli 46 (50) päivää.

Työttömyysvakuutusmaksut

Omavastuumaksun siirtymäaika päättyy viimeistään vuonna 2035.

22Hallituksen toimintakertomus 2023

UUSI IRTISANOVAN TYÖNANTAJAN

MUUTOSTURVAMAKSU

Aloitimme uuden irtisanovan työnan-

tajan muutosturvamaksun keräämisen

tammikuussa 2023. Muutosturvamaksun

määräytymisestä sekä maksun perintäme-

nettelystä säädetään työttömyysetuuksien

rahoituksesta annetun lain (1998/555) 4 a

luvussa.

Työnantaja voi olla velvollinen maksamaan

muutosturvamaksun, jos työnantaja on ir-

tisanonut 55 vuotta täyttäneen työntekijän

tuotannollisista tai taloudellisista syistä ja

työntekijä on ollut työnantajan palveluk-

sessa vähintään viisi vuotta. Muutosturva-

maksuilla rahoitamme työntekijän muutos-

turvapakettia. Muutosturvapaketti koostuu

muutosturvakoulutuksesta ja muutosturva-

rahasta. Työ- ja elinkeinotoimisto järjestää

irtisanotulle työntekijälle kahden kuukau-

den palkkaa vastaavan muutosturvakoulu-

tuksen. Lisäksi Kela tai työttömyyskassa

maksaa yhden kuukauden palkkaa vastaa-

van muutosturvarahan.

Vastaanotimme noin 1 000 muutosturva-

asiaa vuonna 2023. Määräsimme työn-

antajalle muutosturvamaksun noin 500

tapauksessa.

Merkitsimme muutosturvamaksuja noin 6

miljoonaa euroa vuonna 2023. Keskimää-

räinen käsittelyaika maksupäätökseen

johtaneissa tapauksissa oli 75 päivää.

TYÖSOPIMUSLAIN MUKAINEN

YHTEENSOVITUS

Työnantaja, joka on lomauttanut tai päät-

tänyt työntekijän työsopimuksen työsopi-

muslain säännösten vastaisesti, on velvol-

linen maksamaan työntekijälle korvausta.

Korvauksesta vähennetään 75 % työnte-

kijälle työsuhteen päättymisen jälkeen

maksetuista ansiosidonnaisista työttömyy-

setuuksista siltä ajalta, kun korvausta mak-

setaan työttömyydestä johtuvasta palkkae-

tujen menetyksestä. Työnantaja maksaa

vähennyksen Työllisyysrahastolle.

Työsopimuslain mukainen yhteensovitus

tehdään, kun tuomioistuin tuomitsee mak-

settavaksi korvausta tai kun riitaosapuolet

sopivat keskenään korvauksesta. Tuomio-

istuimen on kuultava Työllisyysrahastoa,

jos kantajalle on työsuhteen päättämisen

jälkeen tai lomautuksen ajalta maksettu

ansioon suhteutettua työttömyyspäivära-

haa. Vuonna 2023 annoimme yhteensä 718

(640) lausumaa ja sopimuskommenttia.

Työttömyysvakuutusmaksut

23Hallituksen toimintakertomus 2023

KOULUTUSKORVAUS

Koulutuskorvauksen tarkoituksena on pa-

rantaa työnantajan mahdollisuuksia järjes-

tää työntekijöilleen ammatillista osaamista

kehittävää koulutusta. Koulutuskorvauk-

seen oikeutettuja ovat työnantajat, joilla ei

ole oikeutta työnantajan koulutusvähen-

nykseen verotuksessa, kuten esimerkiksi

kunnat, hyvinvointialueet, seurakunnat,

yhdistykset ja säätiöt.

Työnantaja voi hakea koulutuskorvausta

Työllisyysrahastolta vakuutusvuosittain

seuraavan kalenterivuoden tammikuun

loppuun mennessä. Myönnämme ja mak-

samme koulutuskorvauksen työnantajan

tekemän hakemuksen perusteella.

Vuonna 2023 maksoimme koulutuskorva-

usta 616 (591) työnantajalle 10,2 (8,8) miljoo-

naa euroa vuoden 2022 koulutuspäiviltä.

Korvaukseen oikeutetut työnantajat haki-

vat korvausta yhteensä 451 522 (407 738)

koulutuspäivän perusteella. Koulutuskor-

vausta saaneista työnantajista 304 (308) oli

kuntia ja kaupunkeja.

Työttömyysvakuutusmaksut

Vuonna 2023 maksoimme koulutuskorvausta

616 (591) työnantajalle 10,2 (8,8) miljoonaa

euroa vuoden 2022 koulutuspäiviltä.

24Hallituksen toimintakertomus 2023

Työntekijät

maksoivat

1 490

milj. euroa

Työnantajat

maksoivat

1 433

milj. euroa

51 % 49 %

Saamatta jääneiden

maksujen osuus

0,2 %

Tavoitteena tehokkaat digipalvelut ja tyytyväiset asiakkaat

TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUJA MAKSOI

työnantajaa tai muuta

maksuvelvollista tahoa

133 510

TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUJA KERÄTTIIN

ASIAKASTYYTYVÄISYYS

(CSAT)

77 %

TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUJEN

ASIAKASKONTAKTIT (KPL)

95 641

Verkkosivujen

katselut*

12 033

Puhelut

6 106

Laskurien

käyttökerrat*

21 632

Sähköpostit

21 208

Kirjautumiset

asiointipalveluun

4 289

Viestit asiointi-

palvelussa

2 923 milj. euroa

TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSPÄÄTÖKSIÄ

ANNETTIIN

520 880 kpl

Automaattisten

päätösten osuus

99 %

Kaikki tiedot ajalta 1.1.-31.12.2023. *Laskurien käyttökerrat ja verkkosivukäynnit arvio samalta ajalta.

KOULUTUSKORVAUKSIA HYVITETTIIN

616 työnantajalle

Määrä

yhteensä

10 milj. euroa

TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUJEN

VALVONTATAPAUKSIA OTETTIIN KÄSITTELYYN

Valvonnan perusteella

annettuja päätöksiä

1 234 kpl

894 kpl

Työttömyysvakuutusmaksut

25Hallituksen toimintakertomus 2023

Aikuiskoulutusetuudet

Työllisyysrahasto myöntää ja

maksaa aikuiskoulutustukea

ja ammattitutkintostipendejä

työssä tarvittavien valmiuksien

tukemiseksi ja osaamisen

kehittämiseksi.

Aikuiskoulutustuki on myöntämämme ra-

hallinen tuki, jota työelämässä olevat yrit-

täjät ja palkansaajat voivat saada koko- tai

osa-aikaiseen kouluttautumiseen. Myön-

nämme ammattitutkintostipendejä amma-

tillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon

ja erikoisammattitutkinnon suorittaneille.

Aikuiskoulutustuen ja ammattitutkintos-

tipendin myöntäminen perustuu lakiin

aikuiskoulutusetuuksista (1276/2000).

Rahoitamme palkansaajan aikuiskoulutus-

tukea ja ammattitutkintostipendiä kerää-

mistämme työttömyysvakuutusmaksuista.

Yrittäjän aikuiskoulutustuen ja valtion

palveluksessa oleville myönnettävien

ammattitutkintostipendien rahoituksesta

vastaa valtio.

Vuonna 2023 myönsimme aikuiskoulutus-

tukea ja ammattitutkintostipendejä yhteen-

sä 201 (189) miljoonaa euroa. Myönnettyjen

aikuiskoulutusetuuksien rahamäärä kasvoi

6,4 % vuoteen 2022 verrattuna.

AIKUISKOULUTUSTUKI AMMATILLISEN

OSAAMISEN KEHITTÄMISEEN

Aikuiskoulutustukea on myönnetty vuo-

desta 2001 alkaen. Tukea voivat saada työs-

sä olevat palkansaajat ja yrittäjät, joille on

kertynyt työhistoriaa vähintään kahdeksan

vuotta. Tuki on tarkoitettu ammattitaidon

ylläpitämiseen ja osaamisen kehittämiseen

ja sitä voi saada julkisen valvonnan alai-

siin opintoihin Suomessa. Opinnot voivat

olla tutkintoon tai tutkinnon osan suorit-

tamiseen johtavia tai ammatillista lisä- tai

täydennyskoulutusta.

26Hallituksen toimintakertomus 2023

YHÄ USEAMPI SOVITTAA YHTEEN

TYÖNTEKOA JA OPISKELUA

Aikuiskoulutustuen nykyinen (voimaan

1.8.2020) lainsäädäntö mahdollistaa aiem-

paa joustavamman työn ja opiskelun yh-

teensovittamisen. Yhä useampi tuensaaja

työskentelee opintojen ohessa. Vuonna

2023 tukea saaneista 19 (15 ) % hyödynsi

tätä mahdollisuutta. Töitä ja opiskelua yh-

teensovittavien tuensaajien määrä on siis

selvässä kasvussa.

AIKUISKOULUTUSTUEN SUOSIO

JATKOI KASVUAAN

Maksoimme aikuiskoulutustukea 32 518

(30 124) henkilölle yhteensä 189,3 (177,9)

miljoonaa euroa vuonna 2023. Maksettu

määrä nousi 6,4 % vuodesta 2022. Aikuis-

koulutustuen saajista palkansaajan aikuis-

koulutustukea sai 31 439 (29 313) henkilöä

ja yrittäjän aikuiskoulutustukea 1 079 (811)

henkilöä.

Enemmistö aikuiskoulutustuen saajista on

viime vuosina ollut alle 40-vuotiaita naisia.

Sukupuolijakauma säilyi ennallaan vuonna

2023: 76 % oli naisia ja 24 % miehiä.

5000

10000

15000

20000

25000

30000

35000

2019 2020 2021 2022 2023

Tuensaajat, hlö

Maksetut aikuiskoulutustuet, milj. eur

Tuensaajien lukumäärät ja

maksetut aikuiskoulutustuet

milj.

euroa

hlö

27 066

28 322

30 124

32 518

25 701

175,3

177,9

200

180

160

140

120

100

176,6

186,9

189,3

Aikuiskoulutusetuudet

Yhä useampi tuensaaja työskentelee opintojen ohessa.

27Hallituksen toimintakertomus 2023 Aikuiskoulutusetuudet

Tuensaajien ikäjakauma säilyi edellisvuo-

sien mukaisena. Jakauma suurimmasta

pienimpään ikäryhmään oli:

• 30–34-vuotiatia 26,7 %

• 35–39-vuotiaita 24,6 %

• 40–44-vuotiaita 18,6 %

• 45–49-vuotiaita 12,8 %

• 50–54-vuotiaita 6,8 %

• 25–29-vuotiaita 5,6 %

• yli 55-vuotiaita 4,9 %

Vuonna 2023 aikuiskoulutustuen saajista

47 (45) % opiskeli ammattikorkeakouluissa,

23 (26) % ammatillisissa oppilaitoksissa,

27 (26) % yliopistoissa ja 3 (3) % muissa

oppilaitoksissa.

24 %

76 %

Aikuiskoulutustuen saajat sukupuolittain vuonna 2023

Miehet

Naiset

26,7 %

18,6 %

Aikuiskoulutustuen saajat iän mukaan vuonna 2023

30-34 vuotta

40-44 vuotta

24,6 %

35-39 vuotta

5,6 %

25-29 vuotta

12,8 %

45-49 vuotta

6,8 %

50-54 vuotta

4,9 %

Yli 55 vuotta

28Hallituksen toimintakertomus 2023 Aikuiskoulutusetuudet

Valtaosa, 82,8 %, suoritti tutkintoon joh-

tavaa koulutusta. Tutkinnon osia ja am-

matillista lisä- tai täydennyskoulutusta

suoritti 13,7 % ja muita koulutuksia 3,5 %

tuensaajista.

Opiskeltavista aloista suosituimpia oli-

vat sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, 33,2

(33,0)% ja yhteiskuntatieteiden, liiketalo-

uden ja hallinnon ala 19,0 (18,5) %. Seuraa-

vaksi suosituimmat koulutusalat olivat

tekniikan ja liikenteen ala 16,0 (15,6) % sekä

humanistinen ja kasvatusala 14,0 (14,4) %.

Mille aloille kouluttaudutaan?

2019

2020

2021

2022

2023

Sosiaali-,

terveys- ja

liikunta-ala

Yhteiskunta-

tieteiden

liiketalouden

ja hallinnon

ala

Tekniikan ja

liikenteen

ala

Humanistinen

ja kasvatusala

Kulttuuriala

Luonnonvara-

ja ympäristöala

Luonnon-

tieteiden

ala

Matkailu-,

ravitsemis- ja

talousala

Muu

koulutus

Yleissivistävä

koulutus

29Hallituksen toimintakertomus 2023 Aikuiskoulutusetuudet

JO YLI KOLMANNES

AIKUISKOULUTUSTUEN HAKIJOISTA

JULKISHALLINNON ALALTA

Työnantajan toimialan mukaan tarkasteltu-

na aikuiskoulutustukea hyödynsivät eniten

julkisen hallinnon ja maanpuolustuksen

alalla työskentelevät, joiden osuus oli 31,1

(27,2) %. Alan hakijoiden osuus on kasva-

nut 17,9 % viimeisen viiden vuoden aikana.

Seuraavaksi eniten tukea hyödynnettiin

terveys- ja sosiaalipalveluiden (17,4%) sekä

tukku- ja vähittäiskaupan aloilla (11%).

Terveys- ja sosiaalipalveluiden tuensaa-

jien määrä on laskenut 8,4% viimeisen

viiden vuoden aikana. Osa laskusta selit-

tyy tilastollisella muutoksella, sillä hy-

vinvointialueet tilastoituvat hallinnon ja

maanpuolustuksen alle. Koulutusalalla

työskentelevien osuus kaikista hakijoista

jatkoi laskuaan, ollen 3,5 % vuonna 2023,

kun se viisi vuotta sitten oli vielä 9,7 %.

Miltä aloilta kouluttaudutaan?

Julkinen hallinto

ja maanpuolustus;

pakollinen

sosiaalivakuutus

Terveys- ja

sosiaali-

palvelut

Tukku- ja

vähittäiskauppa;

moottori-

ajoneuvojen ja

moottoripyörien

korjaus

Teollisuus

Ammatillinen,

tieteellinen ja

tekninen

toiminta

Hallinto- ja

tukipalvelu-

toiminta

Kuljetus ja

varastointi

Koulutus

Muut

2019

2020

2021

2022

2023

30Hallituksen toimintakertomus 2023 Aikuiskoulutusetuudet

HALLITUSOHJELMAN KESÄKUINEN

LAKKAUTUSKIRJAUS KÄYNNISTI

RAHASTOSSA MITTAVAN

MUUTOSHANKKEEN

Kesäkuussa 2023 Petteri Orpon hallitus

julkisti ohjelmansa, joka sisälsi kirjauk-

sen aikuiskoulutustuen lakkauttamises-

ta 1.8.2024 alkaen. Elokuussa sosiaali- ja

terveysministeriö perusti säädöshankkeen

valmistelemaan lakkautusta. Hankkeeseen

sisällytettiin myös ammattitutkintosti-

pendin lakkauttaminen. Hallituksen esitys

aikuiskoulutusetuuksien lakkauttami-

sesta oli lausuntokierroksella 12.12.2023 -

5.1.2024. Lakiesitys annettiin eduskunnalle

15.2.2024.

Tieto aikuiskoulutusetuuksien lakkautta-

misesta käynnisti etuuspalvelussa ja Työl-

lisyysrahastossa mittavan muutoshank-

keen, joka etenee ministeriön esittämän

lakkautusaikataulun mukaisesti.

LAKKAUTUSUUTINEN NOSTI

LOPPUVUODEN HAKEMUSMÄÄRÄT

UUDELLE TASOLLE

Palkansaajan aikuiskoulutustuen haku-

menettely on kaksivaiheinen. Tukioike-

ushakemuksen perusteella hakija saa

ensin oikeuden aikuiskoulutustukeen

hakemansa tukijakson ajalle. Tämän jäl-

keen hän voi hakea tuen maksamista

kuukausittain jälkikäteen erillisellä mak-

suhakemuksella. Lisää tukioikeutta voi

hakea myöhemmin lähettämällä uuden

tukioikeushakemuksen.

Vuonna 2023 hakemusmäärät rikkoivat

jälleen ennätyksiä. Hallitusohjelman jul-

kaiseminen vaikutti jälkimmäisen vuosi-

puoliskon hakemusmääriin. Vuonna 2023

vastaanotimme 41 096 (33 615) aikuiskou-

lutustuen tukioikeushakemusta ja 144 608

(133 689) maksuhakemusta. Tukioikeus-

hakemuksia saapui jälleen selvästi

eniten elokuussa 6275 (3 612), joka onkin

vuodesta toiseen tukioikeushakemisen

vilkkain ajankohta. Maksuhakemusten

osalta kiireisimpiä kuukausia olivat mar-

raskuu 16 389 (14 874) ja joulukuu 16 982 (15

270). Marras-joulukuun hakemusmäärät

olivat Työllisyysrahaston historian kaik-

kien aikojen korkeimmat. Kasvaneista

hakemusmääristä huolimatta onnistuimme

lyhentämään käsittelyaikoja. Vuonna 2023

tukioikeushakemuksen keskimääräinen

käsittelyaika oli 13,8 (17,1) päivää ja maksu-

hakemuksen 0,5 (0,8) päivää.

31Hallituksen toimintakertomus 2023 Aikuiskoulutusetuudet

AUTOMAATIOASTE KASVOI

TUKIOIKEUDEN JATKON

HAKEMUSPROSESSIN

AUTOMATISOINNIN MYÖTÄ

Aikuiskoulutusetuuksien maksuhakemuk-

sista valtaosa, noin 80 % hakemuksista

saapuu etuuspalvelumme käsiteltäväksi

kuun ensimmäisellä viikolla, muodostaen

työhön merkittävän ruuhkapiikin. Palve-

lukyvyn varmistamiseksi olemme viime

vuosina kehittäneet hakemuskäsittelyn

automaatiota. Vuonna 2023 automaattisten

maksupäätösten osuus oli jo 83,5 (78) %

kaikista annetuista maksupäätöksistä.

Nostimme automaatioastetta toteutta-

malla automaattisen käsittelyprosessin

hakemuksille, joilla haetaan lisää tukioi-

keutta. Toteutuksessa toimeenpanimme

ensimmäistä kertaa automaattisen päätök-

senteon 1.5.2023 voimaan tullutta lainsää-

däntöä. Vuoden 2023 tukioikeuden jatkon

hakemuksista 20,1 % sai automaattisen

päätöksen. Lukua tarkasteltaessa on syytä

huomioida, että automaatioratkaisu vietiin

tuotantoon kesäkuussa.

Vuonna 2023 jatkokehitimme automaa-

tiota stipendien käsittelyssä, ja yhteensä

40,6 % hakemuksista sai automaattisen

päätöksen.

Aikuiskoulutustukihakemusten määrä ja muutos

5 000

10 000

15 000

20 000

25 000

kpl

2022

2023

tammikuu helmikuu maaliskuu

huhtikuu

toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu

lokakuu

marraskuu

joulukuu

32Hallituksen toimintakertomus 2023 Aikuiskoulutusetuudet

AMMATTITUTKINTOSTIPENDI

AMMATILLISEN TUTKINNON

SUORITTANEELLE

Ammattitutkintostipendijärjestelmä on ol-

lut voimassa vuodesta 1996 alkaen. Stipen-

din voi saada Suomessa asuva henkilö, joka

on suorittanut ammatillisen perustutkin-

non, ammattitutkinnon tai erikoisammat-

titutkinnon, on alle 68-vuotias ja jolle on

kertynyt työhistoriaa vähintään viisi vuotta

tutkinnon suorittamispäivään mennessä.

Ammattitutkintostipendi on veroton kerta-

korvaus, suuruudeltaan 414 euroa (1.1.2022

jälkeen suoritetut tutkinnot).

STIPENDIN SUOSIO KASVOI HIEMAN

Vuonna 2023 ammattitutkintostipendin sai

28 485 (27 755) henkilöä. Maksoimme sti-

pendejä yhteensä 11,8 (11,5) miljoonaa euroa,

mikä on hieman enemmän kuin vuonna

2022.

Ammattitutkintostipendiä haetaan val-

mistumisen jälkeen ja sen vuoksi usein

lukukauden päättyessä. Vuonna 2023 ha-

kemuksia saapui eniten kesäkuussa (5715

kpl), joulukuussa (3882 kpl) ja toukokuussa

(3699 kpl). Näiden kolmen kuukauden

aikana saapui 41 % koko vuoden hake-

musmäärästä. Onnistuimme lyhentämään

käsittelyaikaa edellisvuodesta hyödyntä-

mällä automaatiota hakemusten käsittelys-

sä. Stipendihakemuksen keskimääräinen

käsittelyaika oli 7 päivää, kun se edellisenä

vuonna oli 10 päivää.

Stipendeistä 43 % myönnettiin ammattitut-

kinnon perusteella, 33 % ammatillisen pe-

rustutkinnon perusteella ja 25 % erikoisam-

mattitutkinnon perusteella. Vuonna 2023

stipendin saajien yleisimmät tutkinnot

olivat edellisvuosien tavoin lähiesimies-

työn ammattitutkinto 10,1 (9,1) %, sosiaali- ja

terveysalan perustutkinto 9,6 (9,1) % sekä

johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisam-

mattitutkinto 7,4 (7,7) %. Stipendin saajista

64 %, eli selvä enemmistö, oli naisia.

Myönteiset päätökset ja

maksetut ammattitutkintostipendit

milj.

euroa

5000

10000

15000

20000

25000

30000

kpl

2019 2020 2021 2022 2023

Myönteiset päätökset, kpl

Maksetut stipendit, milj. euroa

26 187

26 511

26 257

27 678

29 124

10,5

10,6

10,4

11,5

11,8

33Hallituksen toimintakertomus 2023 Aikuiskoulutusetuudet

MUUTOKSEN HAKEMINEN JA

PERUSTEETTOMASTI MAKSETUN

ETUUDEN TAKAISINPERINTÄ

Ammattitutkintostipendi- tai aikuiskoulu-

tustukipäätökseen tyytymätön voi hakea

päätökseen muutosta. Ensimmäinen muu-

toksenhakuaste on sosiaaliturva-asioiden

muutoksenhakulautakunta SAMU. Toise-

na ja viimeisenä muutoksenhakuasteena

toimii vakuutusoikeus. Vuoden 2023 aikana

valituksia lähetettiin lautakuntaan 248

(288) kpl. Vakuutusoikeudelle lähetettiin

valituksia 30 (17) kpl. Yleisimmin valituk-

set koskivat etuuden takaisinperintää tai

sivutulojen huomiointia niiden maksuajan-

kohdan mukaan.

Jos etuutta on maksettu aiheettomasti tai

määrältään liian suurena, on liikamaksu

perittävä etuudensaajalta takaisin. Takai-

sinperintäpäätöksiä tehtiin yhteensä 1 318

(1 198) kpl.

ASIAKASTYYTYVÄISYYS NOUSI

ENNÄTYSTASOLLE JATKUVAN

KEHITTÄMISEN ANSIOSTA

Vuoden 2023 keväällä jatkoimme etuus-

palveluiden asiakaslähtöistä kehittämistä

asiakaspalautteiden perusteella. Tavoit-

telimme käsittelyaikojen nopeutumista ja

asioinnin sujuvoittamista. Kehitystoimen-

piteet kohdistuivat sekä asiointipalveluun

että automaation lisäämiseen hakemus-

käsittelyssä. Asioinnin osalta uudistimme

erityisesti etuuksien hakemisen prosessia,

minkä ansiosta sähköisen hakemisen asia-

kastyytyväisyysindeksi CSAT nousi jälleen

uudelle tasolle, 85 %. Automaation kehittä-

misen myötä etuuskäsittelyn kokonaisau-

tomaatioaste ylitti marraskuussa, ensim-

mäistä kertaa etuuspalvelun historiassa,

70% vaativan rajan.

Kevään aikana toteutimme laajan asia-

kastutkimuksen, jossa selvitimme asiak-

kailtamme aikuiskoulutustuen hakemisen

taustalla olevia motiiveja ja aikuiskoulutus-

tuen koettua vaikutusta. Kyselyyn vastasi

lähes viisi tuhatta asiakasta. Tuloksista

olisi saatavissa monia syötteitä etuuden ja

sen vaikuttavuuden kehittämiseen.

Hallitusohjelman julkaisemisen jälkeen

siirsimme kehittämisen fokuksen tuen

lakkautus huomioiden olennaisimpiin

asioihin.

34Hallituksen toimintakertomus 2023 Aikuiskoulutusetuudet

AIKUISKOULUTUSTUEN

ASIAKASKONTAKTIT (KPL)

32 518

henkilöä, joista

96,7 % palkansaajia

ja 3,3 % yrittäjiä

AIKUISKOULUTUSTUKEA SAI

PALKANSAAJAN

AIKUISKOULUTUSTUKIPÄÄTÖSTEN MÄÄRÄ

41 048 kpl

Tukioikeuspäätöksiä

144 659 kpl

Maksupäätöksiä

84 %

Automaattisten

päätösten osuus

11 pv

Keskimääräinen

käsittelyaika

0,5 pv

Keskimääräinen

käsittelyaika

YRITTÄJÄN

AIKUISKOULUTUSTUKIPÄÄTÖSTEN MÄÄRÄ

1 415 kpl

15 pv

Keskimääräinen

käsittelyaika

Kaikki tiedot ajalta 1.1.-31.12.2023. *Laskurien käyttökerrat ja verkkosivukäynnit arvio samalta ajalta.

2 117 196

36 540

278 356

8 076

661 844 62 789

Tavoitteena tehokkaat digipalvelut ja tyytyväiset asiakkaat

ASIAKASTYYTYVÄISYYS

(CSAT)

85 %

Verkkosivujen

katselut*

Puhelut

Laskurien

käyttökerrat*

Sähköpostit

Kirjautumiset

asiointipalveluun

Viestit asiointi-

palvelussa

10 %

Automaattisten

päätösten osuus

35Hallituksen toimintakertomus 2023

Talous

SUHDANNEPUSKURIN NETTOVARALLISUUS

VAHVISTUI SELVÄSTI

Työttömyysetuuksien rahoituksesta anne-

tun lain 3 §:n mukaan Työllisyysrahastol-

la on suhdannepuskuri maksuvalmiuden

turvaamiseksi ja ennakoitavissa olevista

kansantalouden suhdannevaihteluista

johtuvien työttömyysvakuutusmaksujen

muutosten tasaamiseksi. Suhdannepusku-

ri muodostuu rahaston varojen ja velkojen

erotuksena. Suhdannepuskurin varojen tai

velkojen enimmäismäärää koskeva ennuste

työttömyysvakuutusmaksuja määrättäessä

voi olla enintään kuuden prosenttiyksikön

työttömyysastetta vastaavien velkojen suu-

ruinen. Lain mukaan suhdannepuskuri voi

työttömyysvakuutusmaksutasosta päätet-

täessä ennusteen mukaan ylittää varojen

enimmäismäärän kahtena vuonna kolmen

vuoden tarkasteluaikana tasaisen maksuke-

hityksen turvaamiseksi. Tällöin työttömyys-

vakuutusmaksuja ei kuitenkaan saa määrätä

edellisvuoden maksuja korkeammiksi. Suh-

dannepuskurin enimmäismäärä lasketaan

vuositilinpäätöksen lukujen perusteella.

milj.

euroa

1 868 1 861

-2 062 -2 078

-2 220

-2500

-2000

-1500

-1000

-500

500

1000

1500

2000

2500

2019 2020 2021 2022 2023

Suhdannepuskurin kehitys

Nettovarallisuus Enimmäismäärä Vähimmäismäärä

1 668

1 045

633

1 258

2 021

2 062

2 078

2 220

-1 868

-1 861

36Hallituksen toimintakertomus 2023 Talous

Suhdannepuskurin enimmäismäärä laske-

taan siten, että Työllisyysrahaston vastuul-

la olevat vuotuiset menot, 2 233 miljoonaa

euroa vuonna 2023, jaetaan kyseisen vuo-

den keskimääräisellä työttömyysastepro-

sentilla (7,2) ja kerrotaan luvulla 6. Suhdan-

nepuskurin lailla säädetty enimmäismäärä

oli 1 861 (1 868) miljoonaa euroa vuonna

2023.

Puolivuosikatsauksessamme arvioimme,

että Työllisyysrahaston nettovarallisuuden

muutos olisi noin 780 miljoonaa euroa po-

sitiivinen vuonna 2023 ja nettoverallisuus

noin 2 040 miljoonaa euroa positiivinen

vuoden 2023 lopussa. Työllisyysrahaston

nettovarallisuuden muutos oli 763 (625)

vuonna 2023. Työllisyysrahaston nettova-

rallisuus oli 2 021 (1 258) miljoonaa euroa

positiivinen vuoden 2023 lopussa.

Elokuussa 2023 sosiaali- ja terveysmi-

nisteriölle toimittamamme, vuotta 2024

koskevan talousarvion mukaan Työllisyys-

rahaston nettovarallisuuden muutos olisi

338 miljoonaa euroa negatiivinen vuonna

2024 ja nettovarallisuus olisi 1 701 miljoo-

naa euroa positiivinen 31.12.2024. Vuoden

2023 tilinpäätöstä laadittaessa arvioimme,

että Työllisyysrahaston nettovarallisuu-

den muutos olisi noin 570 miljoonaa euroa

negatiivinen vuonna 2024, mikä merkitsisi

noin 1 450 miljoonan euron positiivista net-

tovarallisuutta vuoden 2024 lopussa.

milj.

euroa

-800

-600

-400

-200

200

400

600

800

1 000

2019 2020 2021 2022 2023

Nettovarallisuuden muutos

694

-623

-412

625

763

37Hallituksen toimintakertomus 2023 Talous

MAKSUVALMIUS JA VELKARAHOITUS

Työllisyysrahaston hallintoneuvoston hy-

väksymien sijoitustoiminnan periaatteiden

mukaan rahastolla tulee olla alle vuoden

korkosijoituksissa vähintään määrä, joka

vastaa yhden kuukauden menoja. Tämä

rahamäärä oli noin 300 miljoonaa euroa

vuonna 2023. Edellä kuvattu niin sanottu

likviditeettipuskuri oli vuoden 2023 aikana

keskimäärin 2,6-kertainen vähimmäismää-

rään suhteutettuna.

Likviditeettitarpeita varten rahastolla on

myös 300 miljoonan euron yritystodistus-

ohjelma (31.12.2022: 300 miljoonaa euroa),

ja lisäksi yhteensä 600 miljoonan euron

sitovat valmiusluottolimiitit (RCF) neljän

pankin kanssa (31.12.2022: 600 miljoonaa

euroa). Yritystodistusohjelma ja valmius-

luottolimiitit olivat kokonaan käyttämättä

vuoden 2023 lopussa (31.12.2022: 100 miljoo-

naa yritystodistuksia käytössä).

Työllisyysrahastolla oli vuoden 2023 lopus-

sa vuonna 2020 liikkeeseen laskettu 600

miljoonan euron joukkovelkakirjalaina,

jonka eräpäivä on 16.6.2027.

Vuonna 2023 Työllisyysrahasto toteut-

ti velanhoitosuunnitelmaa maksamalla

vuonna 2020 nostetun 600 miljoonan euron

joukkovelkakirjalainan sen eräpäivänä

kesäkuussa 2023. Lisäksi Työllisyysrahasto

maksoi takaisin 100 miljoonan euron arvos-

ta yritystodistusvelkakirjojaan vuoden 2023

ensimmäisen vuosipuoliskon aikana.

Työllisyysrahastolla on luottoluokituslaitos

S&P GlobalRatingsin vahvistama luottoluo-

kitus AA+ (vakaat näkymät)/A-1+. Luotto-

luokitus on sama kuin S&P GlobalRatingsin

Suomen valtiolle antama luokitus.

Rahasto maksoi suunnitellusti lainoja takaisin 700 miljoonaa euroa.

38Hallituksen toimintakertomus 2023

Sijoitustoiminta

Työllisyysrahasto harjoittaa

sijoitustoimintaa siinä

laajuudessa kuin se on

tarpeen tulojen ja menojen

eriaikaisuudesta johtuvien

rahoitusylijäämien

sijoittamiseksi sekä

maksuvalmiuden

turvaamiseksi.

Ohjaamme sijoitustoimintaamme rahaston

hallintoneuvoston hyväksymien sijoitus-

periaatteiden ja hallituksen päättämän

sijoitussuunnitelman avulla. Työllisyys-

rahaston sijoitusomaisuuden ja rahavaro-

jen määrä oli 1 869 (1 885) miljoonaa euroa

vuoden 2023 lopussa.

TALOUDELLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Vuonna 2023 maailmantalouden kehitystä

hidastivat edelleen sota Ukrainassa ja geo-

poliittiset jännitteet. Suomessa talouskasvu

on jäämässä lievästi negatiiviseksi, mutta

työmarkkinoiden osalta työllisyyskehitys

pysyi suhteellisen vakaana vuonna 2023.

Inflaation voimakas kasvu ja inflaation

torjumiseksi toteutetut keskuspankkien

ohjauskorkojen nostot jatkuivat vuoden

2023 loppupuolelle saakka. Ohjauskorkojen

nostosykli tuli päätökseensä USA:ssa hei-

näkuussa ja Euroopan keskuspankin osalta

lokakuussa 2023.

SIJOITUSMARKKINAT

Osakemarkkinoiden kehitys oli pääosin

vahvaa vuonna 2023. Pohjois-Amerikassa

osakeindeksit vahvistuivat noin 22 % ja

Euroopassa noin 17 %. Kotimaan pörssin

kehitys oli vaatimaton ja indeksituotoksi

muodostui -0,5 %.

Korkosijoitukset eurooppalaisissa joukko-

lainoissa tuottivat hyvin. Korkosijoitusten

hyvään kehitykseen vaikuttivat luotto-

riskien hinnoittelun vahvistuminen sekä

erityisesti loppuvuodesta laskeneet jouk-

kolainojen korot; tähän johtivat erityisesti

julkistetut keskuspankkien lausunnot ja

tiedot inflaation selkeästä hidastumisesta

sekä USA:ssa että Euroopassa.

39Hallituksen toimintakertomus 2023

Vaihtoehtoisten sijoitusten markkinake-

hitys vuoden aikana riippui voimakkaasti

tarkemmasta sijoituskategoriasta. Esimer-

kiksi sijoitukset kotimaan kiinteistösekto-

riin tuottivat heikosti vuoden 2023 aikana,

pois lukien metsäsijoitukset, joiden tuotto

oli vahvaa.

SIJOITUSTEN SUUNTAAMINEN

Sijoitimme varoja aktiivisesti rahamark-

kinainstrumentteihin, joukkolainoihin,

osakkeisiin sekä vaihtoehtoisiin sijoi-

tuksiin, omaisuusluokasta riippuen joko

suoraan tai rahastojen kautta. Vuoden

2023 sijoitussuunnitelmassa kasvatimme

sijoitusten painoa joukkolainoissa. Kesä-

kuussa 2023 vähensimme rahamarkkina-

sijoitusten painoa, kun maksoimme pois

600 miljoonan euron joukkolainan, jonka

otimme vuonna 2020. Rahaston varoista oli

tilivuoden lopussa sijoitettuina rahamark-

kinasijoituksiin 820 (1 098) miljoonaa euroa,

joukkovelkakirjoihin 958 (669) miljoonaa

euroa, osakkeisiin 39 (36) miljoonaa euroa

ja vaihtoehtoisiin sijoituksiin 83 (75) mil-

joonaa euroa.

Vuonna 2023 sijoitustemme tuotto oli 4,1

(-2,9) %. Tuotto ylitti sijoitussuunnitel-

maamme kirjatun tuotto-odotuksen, 2,8 %,

ja oli sijoitustoimintamme vertailutuoton

kanssa samalla tasolla.

Sijoitussuunnitelmamme vuodelle 2024 hy-

väksyttiin Työllisyysrahaston hallituksessa

28.11.2023. Muutokset suunnitelman pai-

notuksessa olivat vähäisiä, muun muassa

lisäten hieman vaihtoehtoisten sijoitusluo-

kan kokoa ja vähentäen hieman lyhyiden

korkosijoitusten painoa.

Sijoituspäätöksiä tehdessämme otamme

myös vastuullisuusasiat huomioon. Vas-

tuullisuutta sijoitustoiminnassamme on

kuvattu tarkemmin Vastuullisuus-osiossa

sivulla 41.

1,9

0,8

0,1

-4

-3

-2

-1

2019 2020 2021 2022 2023

Sijoitusten tuotto

Sijoitustuotto Vertailutuotto

0,7

0,5

-0,7

-2,9 -2,8

4,1 4,1

43 %

50 %

4 %

Sijoitusten jakauma

Rahamarkkinat

Joukkolainat

Vaihtoehtoiset

sijoitukset

2 %Osakkeet

Sijoitustoiminta

40Hallituksen toimintakertomus 2023 Sijoitustoiminta

0 20 40 60 80 100 120 140 160 180

milj. euroa

Suurimmat sijoitukset

Suomen valtion joukkovelkakirja

Saksan valtion joukkovelkakirja

Hollannin valtion joukkovelkakirja

OP Yrityspankki joukkovelkakirja

SEB joukkovelkakirja

Svenska Handelsbanken sijoitustodistus

North-Rhine Westphalia joukkovelkakirja

SEB Euro Short Rate Fund IC-korkorahasto

OP Euro II A-korkorahasto

Nordea Kiinnitysluottopankki joukkovelkakirja

157,0 milj. euroa

88,5 milj. euroa

66,4 milj. euroa

51,5 milj. euroa

48,7 milj. euroa

39,6 milj. euroa

32,7 milj. euroa

32,0 milj. euroa

30,3 milj. euroa

30,1 milj. euroa

41Hallituksen toimintakertomus 2023 Vastuullisuus

Vastuullisuus

Pyrimme Työllisyysrahastossa

edistämään kestävää

kehitystä ja vastuullisuutta

niistä näkökulmista, joihin

voimme vaikuttaa omalla

perustoiminnallamme

mahdollisimman tehokkaasti.

Sosiaaliturvan toimeenpanijana vastuulli-

suusnäkökulmamme painottuvat vahvasti

sosiaalisen vastuullisuuden teemoihin.

Vuosina 2022 ja 2023 olemme työstäneet

rahaston omaa vastuullisuuskokonaisuutta,

jonka tavoitteena on tukea YK:n Agenda

2030 kestävän kehityksen tavoitteiden

täyttymistä. Vastuullisuuskokonaisuuden

työstämisen lisäksi vastuullisuus näkyy

sijoitustoiminnassamme, velkarahoituk-

sen hankinnassa sekä yhdenvertaisuus- ja

monimuotoisuustyössämme.

Vuoden 2023 aikana hyödynsimme myös

erilaisia verkostoja kehittääksemme vas-

tuullisuusosaamistamme. Liityimme jä-

seniksi yritysvastuuverkosto FIBSiin, joka

järjestää tilaisuuksia ajankohtaisista vas-

tuullisuusteemoista sekä tarjoaa uutis- ja

tietopalveluita teemaan liittyvistä aiheista.

Tämän lisäksi osallistuimme aktiivisesti

Valtiokonttorin ylläpitämän vastuullisuus-

verkoston tapahtumiin, joissa julkishallin-

non organisaatiot jakavat tietoa esimer-

kiksi vastuullisuuden ja siihen liittyvän

raportoinnin parhaista käytänteistä.

42Hallituksen toimintakertomus 2023 Vastuullisuus

MÄÄRITTELIMME VASTUULLISUUSTAVOITTEITAMME

Vuosina 2022 ja 2023 olemme luoneet perustaa rahaston omalle vastuullisuuskokonaisuu-

delle niin kutsutulla olennaisuusanalyysillä. Analyysin tarkoituksena on ollut tunnistaa

ne YK:n kestävän kehitykset tavoitteet, joihin voimme vaikuttaa positiivisesti omalla

perustoiminnallamme eniten. Tällaisiksi tavoitteiksi valitsimme seuraavat Agenda 2030

-päätavoitteet:

• Hyvä koulutus

• Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua

• Rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto

Valitut päätavoitteet kytkeytyvät suoraan ydintehtäviimme, kuten työttömyysturvan ja

aikuiskoulutusetuuksien rahoittamiseen. Rahaston konkreettisten vastuullisuustoimen-

piteiden ja mittareiden työstö on vielä kesken ja työ jatkuu vuoden 2024 aikana. Tavoit-

teenamme on rakentaa pohja systemaattiselle vastuullisuustyölle, jonka myötä voimme

edetä raportoimaan vastuullisuustoiminnastamme säännöllisesti lähivuosien aikana.

43Hallituksen toimintakertomus 2023 Vastuullisuus

YHTEISKUNNALLISEN

RAHOITUKSEN VIITEKEHYS

Keväällä 2023 laadimme rahastossa yhteis-

kunnallisen rahoituksen viitekehyksen.

Viitekehys on laadittu kansainvälisen pää-

omamarkkinajärjestön (ICMA) vuonna 2021

päivitettyjen yhteiskunnallisten joukkolai-

nojen periaatteiden sekä eurooppalaisen

lainamarkkinajärjestön (LMA) vuonna 2023

päivitettyjen yhteiskunnallisten laino-

jen periaatteiden mukaisesti. Viitekehys

mahdollistaa kohdennetun, yhteiskun-

nallisia hyötyjä ajavan, velkarahoituksen

hankkimisen eri rahoitusinstrumenttien

muodossa.

Viitekehys mahdollistaa rahaston vel-

karahoituksen sitomisen tiiviisti yhteen

positiivisten yhteiskunnallisten vaiku-

tusten kanssa. Lisäksi viitekehystä sovel-

tamalla voimme edistää valitsemiemme

YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden

”Hyvä koulutus” sekä ”Ihmisarvoista työtä

ja talouskasvua” toteutumista. Tällä tavoin

nostettua rahoitusta käytetään menoihin,

jotka täyttävät kelpoisuusvaatimukset, eli

keskittyvät tuomaan turvaa työn muutok-

sissa. Tällaisia ovat esimerkiksi työttö-

myysetuuksien rahoittaminen sekä ai-

kuiskoulutustuki, joka tukee ammatillisen

osaamisen ylläpitämistä ja kehittämistä.

Työllisyysrahastolla ei ollut sellaista vel-

karahoitusta vuoden 2023 lopussa, johon

yhteiskunnallisen rahoituksen viitekehys-

tä olisi sovellettu.

YHDENVERTAISUUS- JA

MONIMUOTOISUUSTYÖ

Keväällä 2023 perustimme rahastossa

monimuotoisuustyöryhmän, jonka tavoit-

teena on tunnistaa ja käsitellä työyhteisön

monimuotoisuuteen liittyviä kysymyksiä

ja määritellä, millaisia käytännön kehit-

tämistoimenpiteitä työyhteisössämme

saatetaan tarvita. Työryhmän tehtävänä on

myös edistää kaikkien työntekijöidemme

kokemusta avoimesta ja tasa-arvoisesta

työyhteisöstä. Yhdenvertaisuus- ja mo-

nimuotoisuustyömme vaikuttaa positii-

visesti valitsemamme YK:n Agenda 2030

-toimintaohjelman Ihmisarvoista työtä ja

talouskasvua -päätavoitteen toteutumiseen.

Vuoden 2023 aikana kartoitimme rahas-

ton nykytilaa yritysvastuuverkosto FIBSin

monimuotoisuusjohtamisen itsearviointi-

työkalun avulla ja tunnistimme alustavia

kehittämiskohteita. Monimuotoisyystyö-

ryhmän tavoitteena on laatia rahaston

päivitetty yhdenvertaisuus-, tasa-arvo- ja

monimuotoisuussuunnitelma vuoden 2024

aikana.

44Hallituksen toimintakertomus 2023 Vastuullisuus

VASTUULLINEN SIJOITTAMINEN

Vastuullisuus sijoitustoiminnassamme

merkitsee sitä, että huomioimme vastuul-

lisuusasiat sijoituspäätöksiä tehdessäm-

me. Otamme sijoituspäätöstä tehtäessä

huomioon sijoituskohteen taloudellisten

lukujen lisäksi ympäristöön, yhteiskun-

taan ja hyvään hallintotapaan liittyviä

ESG-tekijöitä (Environment, Social and

Governance). Sovellamme ESG-integrointia

mahdollisuuksien mukaan kaikissa sijoi-

tuksissamme, pois lukien indeksisijoituk-

set. Varmistamme osaltaan ESG-tekijöiden

huomioon ottamista myös siten, että ulko-

puolinen taho käy sijoituksemme läpi kaksi

kertaa vuodessa ja raportoi mahdollisista

poikkeamista.

Suljemme pois mahdollisten sijoituskoh-

teiden joukosta sellaiset yritykset, joiden

toimintatapoja pidetään vastuuttomina

esimerkiksi korruptioon, lapsityövoiman

käyttöön, työtekijöiden oikeuksien tai ih-

misoikeuksien polkemiseen liittyen. Lisäk-

si sijoitamme mahdollisuuksien mukaan

niihin yrityksiin, jotka noudattavat YK:n

Global Compact -periaatteita.

Työllisyysrahaston sijoitusten vastuulli-

suuden seurantaan ja analysointiin käyte-

tään numeerisia arviointimenetelmiä, joilla

pyritään saamaan mahdollisimman kattava

ja monipuolinen kuva rahaston vastuul-

lisuusprofiilista ja sen kehittymisestä.

Seurantaa on tehty vastaavilla mittareilla

vuodesta 2019 alkaen. Vastuullisuutta

arvioitaessa tarkastellaan mm. sijoituskoh-

teiden ja niiden taustalla olevien yritys-

ten operatiivisia vastuullisuutta kuvaavia

mittareita, kuten ympäristökuormitusta

mittaavien muuttujien kehitystä, tasa-ar-

von toteutumista ja hyvää hallintotapaa.

Arviointi pohjautuu SFDR- ja MiFID II

-sääntelyyn sekä EU-taksonomiaan. Vii-

meisimmän vastuullisuusarvioinnin mu-

kaan sijoituksemme olivat ESG-mittareilla

hyvällä tasolla.

45Hallituksen toimintakertomus 2023 Vastuullisuus

Työllisyysrahaston sijoitusomaisuudesta

tehtävä ESG-analyysi kattaa 54 % rahas-

ton sijoitusvarallisuudesta. Analysoituun

varallisuuteen eivät sisälly esimerkiksi

sijoitukset valtioiden lainoihin, joiden

osuus rahaston sijoitusomaisuudesta on

merkittävä. Sijoitustemme vastuullisuutta

arvioivan varainhoitolaitoksen joulukuuta

2023 koskevan analyysin mukaan sijoitus-

temme ympäristömittarit (hiilijalanjälki,

hiili-intensiteetti, painotettu hiili-intensi-

teetti ja veden käyttö) ovat nousseet kesä-

kuussa 2023 tehtyyn analyysiin verrattuna.

Nousuun on vaikuttanut energiayhtiön ja

metsäteollisuusyhtiön joukkovelkakirjojen

omistusosuuksien lisääminen sijoituksis-

samme. Sijoitustemme hiilijalanjälki on

kuitenkin edelleen merkittävästi vertai-

luindeksiä matalampi.

Sijoitustemme likvideistä rahastosijoituk-

sista 79 % on kestävyystekijöitä edistäviä

eli SFDR art. 8 rahastoja ja 16 % SFDR art.

9 rahastoja, joiden tavoitteena on tehdä

kestäviä sijoituksia. Kaikista sijoituksis-

tamme 80 %:lla on kunnianhimoinen tavoi-

te ilmastotyössä ja päästöjen vähentämi-

sessä. Sijoituksistamme 77 %:lla arvioidaan

olevan positiivinen vaikutus YK:n kestävän

kehityksen tavoitteisiin.

Sijoitustemme sosiaalisiin tekijöihin liit-

tyvissä mittareissa (sukupuolten välinen

tasa-arvo, hallituksen riippumattomuus,

palkkatasa-arvo ja työllisyyden lisäämi-

nen) oli havaittavissa negatiivista trendiä

verrattuna seurannan aloitusvuoteen 2019,

mutta ne ovat kuitenkin linjassa vertailu-

indeksin kanssa. Mittareista erityisesti

palkkatasa-arvo on huomattavasti vertai-

luindeksiä parempi.

Työllisyysrahaston suorissa sijoituksissa

ei ole niin sanottuja normienrikkojayhti-

öitä (perustuen ISS:n luokitteluun). Indek-

sirahastosijoitusten osana 0,1 % rahaston

sijoituksista on kohdistunut tällaisiin

yhtiöihin.

46Hallituksen toimintakertomus 2023

Riskienhallinta

Riskienhallinta on osa

Työllisyysrahaston sisäistä

valvontaa. Sen tavoitteena

on varmistaa päätöksenteon

riskitietoisuus ja tukea rahastoa

tavoitteiden saavuttamisessa.

Riskienhallinta tuottaa

laadukasta tietoa rahastoon

kohdistuvista riskeistä

ja uhkista sekä antaa

toimenpidesuosituksia niiden

ehkäisemiseksi.

TURVAAMME TOIMINTAAMME LAAJA-

ALAISELLA RISKIENHALLINNALLA

Seuraamme ja hallitsemme riskejä mm.

seuraavissa osa-alueissa: strategiset, ope-

ratiiviset, toimintaympäristöön, sääntelyyn

sekä talouteen ja rahoitukseen liittyvät

riskit.

Strategisen tason riskien tunnistaminen ja

niiden määrämuotoinen hallinta auttavat

rahastoa pääsemään tavoitteisiinsa mää-

ritellyn riskienottohalukkuuden rajoissa.

Vuonna 2023 kehitimme strategisen tason

riskienhallintaa entisestään.

Operatiivisten riskien hallinnalla turvaam-

me avaintoimintojemme keskeytymät-

tömyyden ja lakisääteisen toimintamme

jatkuvuuden ja pyrimme varmistamaan,

että rahaston toimintaedellytykset säily-

vät myös poikkeusoloissa. Viime vuosina

olemme panostaneet erityisesti digitalisaa-

tion edistämiseen palveluidemme paran-

tamiseksi ja toiminnan tehostamiseksi.

Automaatiota lisäämällä olemme onnis-

tuneet pienentämään operatiivisia riskejä

toimeenpanon prosessien nopeuttamisen

lisäksi. Henkilöstön kouluttaminen ja

ohjeistaminen tietoturva-asioista ovat niin

ikään tärkeä osa kyberriskien torjuntaa.

47Hallituksen toimintakertomus 2023 Riskienhallinta

Sääntelyriskien hallinnalla huolehdimme

siitä, että Työllisyysrahasto toimii lain- ja

vaatimustenmukaisesti, vastuullisesti

sekä eettisesti. Tähän liittyy oleellises-

ti lainsäädännön muutosten aktiivinen

seuranta. Seuraamme aktiivisesti myös

tietoturvasääntelyn kehittymistä. Kehitim-

me myös tietosuojaan liittyviä prosesseja

etenkin vaikutustenarvioinnin osalta ja

koulutimme henkilöstöä henkilötietojen

käsittelystä.

Toimintaympäristön muutoksista johtu-

via taloudellisia riskejä hallitsemme mm.

monipuolisilla ennustemenetelmillä sekä

työttömyysvakuutusmaksujen oikea-ai-

kaisilla muutoksilla. Maksuvalmiutemme

turvaamiseksi harjoitamme matalan riskin

sijoitustoimintaa ja pyrimme turvaamaan

hyvät mahdollisuudet lainanottoon. Lisäk-

si Työllisyysrahastolla on lakisääteinen

suhdannepuskuri, jonka tehtävänä on

loiventaa suhdannevaihteluista johtuvaa

tarvetta työttömyysvakuutusmaksutason

muutoksille. Rahoitusriskien hallintaa on

toteutettu Työllisyysrahastossa samojen

periaatteiden mukaan kuin aikaisemmin.

Työllisyysrahastossa on käytössä anonyy-

mi väärinkäytösten ilmoituskanava, jonne

voi tehdä ilmoituksia sekä ilmoittajan-

suojelulain mukaisista että eettisten ohjei-

den rikkomuksia koskevista asioista.

48Hallituksen toimintakertomus 2023

Vuoden 2023 lopussa Työllisyysrahastoon

oli työsuhteessa 175 (167) henkilöä. Henki-

lötyövuosina mitattuna henkilöstömäärä

oli 159 (147) vuonna 2023.

Maksoimme palkkoja yhteensä 9 842 tuhat-

ta euroa, sisältäen 59 tuhatta euroa luontai-

setuja. Palkkausjärjestelmämme perustuu

työn vaativuuteen ja lisäksi käytössämme

on strategisten tavoitteidemme toteutumis-

ta tukeva tavoitepalkkio-ohjelma.

Henkilöstöstämme 56 (54) oli miehiä ja 119

(113) naisia. Henkilöstön keski-ikä oli 41,5

(41) vuotta ja keskimääräinen työsuhteen

kesto oli 6,3 vuotta. Vapaaehtoinen henki-

löstövaihtuvuus oli 8,53 % ja sairauspoissa-

oloprosentti 3,23.

100

120

140

160

180

200

hlö

30.6.2022 31.12.2022 30.6.2023

Henkilöstömäärä

2022-2023

174 175

167

31.12.2023

186

hlö

Henkilöstön

ikä- ja sukupuolijakauma 2023

20-29 v 30-39 v 40-49 v 50-59 v 60-65 v

Naiset Miehet

Henkilöstö

49Hallituksen toimintakertomus 2023

KARTOITIMME JA KEHITIMME

TYÖNTEKIJÄKOKEMUSTA

Työntekijöiden hyvinvointi on rahastos-

sa tärkeä prioriteetti, jonka seurantaan ja

kehittämiseen panostamme jatkuvasti.

Keväällä 2023 selvitimme henkilöstömme

työntekijäkokemusta laajalla henkilöstö-

kyselyllä ja seurasimme kehittämiskoh-

teiksi tunnistettujen asioiden edistymistä

kahdella pulssikyselyllä. Loppuvuodesta

toteutimme myös Aisti-hyvinvointikyselyn

kartoittaaksemme tarkemmin työyhtei-

sömme voimavara- ja kuormitustekijöitä.

Kyselyiden tuloksista selvisi, että henkilös-

tömme arvostaa erityisesti rahaston jousta-

vaa hybridityömallia, mahdollisuuksia työn

ja muun elämän yhteensovittamiseen sekä

ystävällistä ja kannustavaa työilmapiiriä.

Työtä rahastossa pidetään kiinnostavana

ja merkityksellisenä ja rahaston arvojen

koetaan toteutuvan hyvin arjessa.

Henkilöstö

People Power -indeksimme laski aavistuk-

sen edelliskevään 68,3:sta 66,5:en. Hen-

kilöstökyselyn perusteella tunnistimme

kehittämiskohteiksi erityisesti päätök-

senteon selkeyden ja työssä tarvittavien

tietojen saatavuuden. Seurantakyselyiden

perusteella saavutimme molemmissa pa-

rannusta jo kuluneen vuoden aikana. Kehit-

tämistarvetta olemme tunnistaneet myös

työkuorman hallinnassa ja kognitiivisessa

ergonomiassa.

Kevään henkilöstötutkimuksessa selvitim-

me myös ensimmäistä kertaa rahastolais-

ten kokemuksia tasa-arvosta, yhdenvertai-

suudesta ja inkluusiosta. Tulosten mukaan

kokonaiskuva on hyvä, mutta samalla

tunnistimme tarpeen edellä mainittujen

teemojen systemaattisemmalle johtami-

selle. Alkukesästä rahastossa aloittikin

monimuotoisuustyöryhmä, joka osallistuu

kehittämiseen sekä edistää yhdenvertai-

suutta ja tasa-arvoa työyhteisössämme.

50Hallituksen toimintakertomus 2023 Henkilöstö

KOULUTIMME HENKILÖSTÖÄ JA

VAHVISTIMME TEKNOLOGIAOSAAMISTA

Jatkoimme organisaation uudistamista ja

kehittämistä myös vuonna 2023. Suurim-

mat kehittämistoimet keskittyivät Teknolo-

gia ja kehitys -palvelualueeseen, jota vah-

vistamme muun muassa uusilla rooleilla ja

osaamisella, vastaamaan entistä paremmin

nykyisiä ja tulevia tarpeitamme.

Vuonna 2023 rahastolaisten osaamisen

kehittäminen painottui työyhteisöviestin-

tään, palvelumuotoiluun, valmentavaan

työotteeseen, saavutettavuuteen ja järjes-

telmäkehittämiseen. Kaikkien rahastolais-

ten käytössä on, paitsi sisäisen oppimisym-

päristömme jatkuvasti laajentuvat sisällöt,

myös ulkoisen kumppanimme koulutustar-

jonta muun muassa digitaitojen monipuoli-

seksi kehittämiseksi.

Koulutustunteja vuoden aikana kertyi

keskimäärin 14,09 (9,93) henkilöä koh-

ti. Koulutukseen panostetun ajan lisäys

edellisvuodesta tukee hyvin tavoitettamme

linkittää osaamisen kehittäminen entistä

tiiviimmäksi osaksi jokaisen työtä.

TUKEA MUUTOKSISSA

Aikuiskoulutustuen lakkauttamiseen liitty-

vät epävarmuudet ovat heijastuneet työn-

tekijäkokemukseen, koska toteutuessaan

lakimuutos tarkoittaa erityisesti aikuis-

koulutusetuuksien parissa työskentelevien

tehtävien vähenemistä ja lopulta lakkaa-

mista kokonaan. Syksyllä tarjosimme esi-

henkilöille valmennusta esihenkilötyöhön

muutostilanteissa. Koko henkilöstölle oli

tarjolla tukea muutostilanteen aiheutta-

mien tunteiden käsittelyyn sekä voimava-

rojen ja motivaation säilyttämiseen muu-

toksessa. Rahastolaiset ovat osoittaneet

haastavassa tilanteessa erinomaista muu-

toskyvykkyyttä ja valmistautuneet laki-

muutoksen sujuvaan toimeenpanoon.

Jatkoimme organisaation uudistamista ja

kehittämistä myös vuonna 2023.

51Hallituksen toimintakertomus 2023

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Työllisyysrahaston taloudellisessa asemassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia katsastuskauden päättymisen jälkeen.

Helsingissä 27.2.2024

Työllisyysrahasto

Hallitus

52Hallituksen toimintakertomus 2023

Hallinto- ja ohjausjärjestelmä

Työllisyysrahaston selvitys hallinto- ja

ohjausjärjestelmästä vuodelta 2023 on

laadittu arvopaperimarkkinalain ja Suo-

men listayhtiöiden 1.1.2020 voimaan tulleen

hallinnointikoodin raportointia koskevan

suosituksen mukaisesti.

SUOMEN LISTAYHTIÖIDEN

HALLINNOINTIKOODIN

2020 NOUDATTAMINEN JA

SUOSITUKSISTA POIKKEAMINEN

Työllisyysrahasto on lakisääteinen itse-

näinen laitos, jota valvoo Finanssivalvonta.

Työllisyysrahasto on laskenut liikkeeseen

Nasdaq OMX Helsinki Oy:ssä noteerattuja

joukkovelkakirjalainoja, joista osa erääntyi

maksettavaksi vuonna 2023 ja osa erääntyy

maksettavaksi vuonna 2027.

Työllisyysrahastolla on 300 miljoonan

euron yritystodistusohjelma (31.12.2022:

300 miljoonaa euroa). Yritystodistusohjel-

ma oli kokonaan käyttämättä vuoden 2023

lopussa.

Työllisyysrahasto noudattaa soveltuvin

osin toiminnassaan hallinnointikoodia,

joka on julkisesti saatavissa Arvopape-

rimarkkinayhdistys ry:n sivuilta (www.

cgfinland.fi).

Työllisyysrahaston toimintaa ja sen toimie-

linten tehtäviä säätelevät laki työttömyy-

setuuksien rahoituksesta (555/1998), val-

tioneuvoston asetus työttömyysetuuksien

rahoituksesta (1227/2014) sekä Työllisyys-

rahaston ohjesäännöstä annettu asetus

(862/1998).

Työllisyysrahaston toimintamuodosta ja

taustasta johtuen sen toiminta poikkeaa

hallinnointikoodista seuraavien suositus-

ten osalta:

• Suositukset 1, 2, 3 ja 4:

Työllisyysrahasto ei ole osakeyhtiö,

eikä Työllisyysrahaston korkeinta

päätäntävaltaa käytä yhtiökokous tai

vastaava elin, vaan valtioneuvoston

nimittämä hallintoneuvosto

Työllisyysrahaston ohjesäännöstä

annetussa asetuksessa (862/1998)

säädetyn mukaisesti. Asetuksessa

säädetään muun muassa

hallintoneuvoston kokouksissa

päätettävistä asioista ja menettelyistä

sekä kokouskutsusta. Siksi

yhtiökokousta, yhtiökokouskutsua ja

päätösehdotuksia, osakkeenomistajien

aloitteita, läsnäoloa yhtiökokouksessa

eivätkä yhtiökokouksen asiakirjoja

koskevat suositukset sellaisenaan tule

sovellettavaksi Työllisyysrahaston

toimintaan.

• Suositukset 5, 6, 7, 8 ja 9:

Työllisyysrahaston hallintoneuvosto

valitsee hallituksen jäsenet

Työllisyysrahaston ohjesäännöstä

annetussa asetuksessa (862/1998)

säädettyjä periaatteita noudattaen.

Asetuksen mukaan hallintoneuvosto

vahvistaa hallituksen jäsenet,

puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan

seuraavaksi kalenterivuodeksi.

53Hallituksen toimintakertomus 2023

Hallintoneuvosto nimittää hallituksen

siten, että seitsemän jäsentä edustaa

työnantajia ja seitsemän työntekijöitä.

Siksi hallituksen jäsenten valintaa,

toimikautta, kokoonpanoa ja

monimuotoisuutta sekä jäsenten

riippumattomuutta koskevat

suositukset eivät tule sellaisenaan

sovellettavaksi Työllisyysrahaston

toiminnassa.

• Suositukset 10 ja 19: Työllisyysrahaston

hallintoneuvosto valitsee hallituksen

jäsenet Työllisyysrahaston

ohjesäännöstä annetussa asetuksessa

(862/1998) säädettyjä periaatteita

noudattaen. Työllisyysrahastolla ei

myöskään ole osakkeenomistajia

tai vastaavia omistajia, joten

arvioitavaksi ei tule hallituksen

tai johdon riippumattomuus

merkittävistä osakkeenomistajista

eikä sovelleta osakkeenomistajien

nimitystoimikuntaa koskevaa

suositusta.

• Suositukset 16, 17 ja 18:

Työllisyysrahaston toimintaa

koskevassa sääntelyssä ei ole asetettu

velvollisuutta asettaa erityisiä

valiokuntia, eikä rahastolla täten

tarkastusvaliokuntaa lukuun ottamatta

ole valiokuntia. Koska Työllisyysrahasto

ei ole osakeyhtiö, arvioitavaksi ei tule

tarkastusvaliokunnan riippumattomuus

merkittävistä osakkeenomistajista.

• Suositus 21: Työllisyysrahaston

ohjesääntöä koskevan asetuksen

mukaan hallintoneuvosto valitsee

hallituksen jäsenet ja hallituksen

puheenjohtajan, joka valitaan

vuorovuosina työnantajien tai

työntekijöiden edustajista, joten

suositus toimitusjohtajaa koskevasta

rajoituksesta ei tule sovellettavaksi.

• Suositus 22: Sosiaali- ja

terveysministeriö määrää

hallintoneuvoston jäsenten

kokouspalkkiot ja matkakustannusten

korvausperiaatteet. Hallintoneuvosto

päättää hallituksen jäsenille

maksettavista palkkioista. Hallitus

päättää toimitusjohtajan toimisuhteen

ehdoista ja palkitsemisesta sekä muun

johdon palkitsemisen periaatteista.

• Suositus 23: Työllisyysrahastolla ei

ole osakkeenomistajia tai vastaavia

omistajia, joten hallituksen jäsenten

osake- ja osakeperusteisia palkkioita

koskevia suosituksia ei sovelleta.

• Suositus 27: Työllisyysrahasto ei ole

osakeyhtiö, joten lähipiiriliiketoimia

koskeva sääntely ei hallintokoodin

tarkoittamalla tavalla ole

sovellettavissa Työllisyysrahaston

toimintaan. Työllisyysrahasto soveltaa

kuitenkin IFRS-standardia ja seuraa

lähipiiritoimia jäljempänä selostetulla

tavalla.

Hallinto- ja ohjausjärjestelmä

54Hallituksen toimintakertomus 2023

HALLINTONEUVOSTO

Työllisyysrahaston ohjesäännöstä annetun

asetuksen (862/1998) mukaan Työllisyys-

rahaston korkeinta päätösvaltaa käyttää

hallintoneuvosto, jossa on 10–18 jäsentä.

Jäsenistä puolet edustaa työnantajia ja

puolet työntekijöitä. Työllisyysrahaston

hallintoneuvoston jäsenten toimikausi on

kolme kalenterivuotta.

22.10.2020 valtioneuvosto asetti sosiaali- ja

terveysministeriön esityksestä Työllisyys-

rahaston hallintoneuvoston toimikaudeksi

1.1.2021–31.12.2023. Hallintoneuvostoon

nimitettiin 18 jäsentä. Jäsenistä kuusi

nimitettiin Elinkeinoelämän keskusliitto

EK:n, kolme Kunta- ja hyvinvointialue-

työnantajat KT:n, kolme Suomen Ammat-

tiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n, kolme

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry:n ja

kolme Akava ry:n esityksestä. Vuoden 2022

aikana valtioneuvosto nimitti kaksi uutta

hallintoneuvoston jäsentä hallintoneuvos-

ton kuluvan toimikauden jäljellä olevaksi

ajaksi 31.12.2023 saakka. Valtioneuvosto on

syksyllä 2023 nimittänyt Työllisyysrahas-

ton hallintoneuvoston jäsenet kolmivuotis-

kaudeksi 1.1.2024-31.12.2026.

Hallintoneuvosto valitsee keskuudestaan

kalenterivuodeksi kerrallaan puheenjoh-

tajan ja varapuheenjohtajan, joista toisen

tulee edustaa työnantajia ja toisen työnte-

kijöitä. Puheenjohtajuus on vuorovuosin

työnantajien ja työntekijöiden edustajalla.

Vuonna 2023 hallintoneuvoston puheen-

johtajana toimi Annika Rönni-Sällinen.

Hallinto- ja ohjausjärjestelmä

55Hallituksen toimintakertomus 2023

Kokouskäytäntö ja tiedonsaanti

Hallintoneuvoston varsinainen kokous

pidetään kahdesti vuodessa, kevätkokous

ennen toukokuun loppua sekä syyskokous

viimeistään lokakuussa. Hallintoneuvos-

ton ylimääräinen kokous pidetään silloin,

kun hallintoneuvoston puheenjohtaja tai

hallitus pitää sitä tarpeellisena tai silloin,

kun vähintään kaksi hallintoneuvoston

jäsentä sitä ilmoitetun asian vuoksi kirjal-

lisesti pyytää. Kokouskutsu on toimitettava

todisteellisesti hallintoneuvoston jäsenil-

le viimeistään kahdeksan päivää ennen

kokousta.

Hallintoneuvoston kokous on päätösvaltai-

nen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjoh-

taja ja vähintään puolet hallintoneuvoston

jäsenistä ovat kokouksessa läsnä. Sekä

työnantajien että työntekijöiden tulee täl-

löin olla edustettuina. Hallintoneuvoston

päätökseksi tulee se mielipide, jota jäsen-

ten enemmistö on kannattanut. Äänten

mennessä tasan päätökseksi tulee se

mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja on

kannattanut.

Jos kysymys on vaalista ja äänet me-

nevät tasan, ratkaistaan vaalin tulos

arvalla. Jos kysymys on esityksestä

työttömyysvakuutusmaksuiksi ja äänet

menevät tasan, päätökseksi tulee se mieli-

pide, jota sekä puheenjohtaja että varapu-

heenjohtaja on kannattanut.

Hallintoneuvosto valitsee keskuudestaan

hallintoneuvoston puheenjohtajan ja vara-

puheenjohtajan yhdeksi kalenterivuodeksi

kerrallaan. Toisen tulee edustaa työnantajia

ja toisen työntekijöitä. Puheenjohtajuus on

vuorovuosin työnantajien ja työntekijöiden

edustajilla.

Vuonna 2023 hallintoneuvosto kokoontui

kaksi kertaa.

Hallinto- ja ohjausjärjestelmä

56Hallituksen toimintakertomus 2023

Hallintoneuvoston jäseninä vuonna 2023 toimivat:

Nimi Syntymä vuosi Koulutus Päätoimi

Läsnäolo

hallintoneuvoston

kokouksissa

Annika Rönni-Sällinen, pj 1976 oikeustieteen kandidaatti puheenjohtaja, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 2/2

Antti Zitting, vpj 1956 diplomi-insinööri hallituksen puheenjohtaja, Sacotec-yhtiöt 2/2

Riku Aalto 1965 hallintotieteiden maisteri puheenjohtaja, Teollisuusliitto ry 2/2

Jari Jokinen 1967 diplomi-insinööri toiminnanjohtaja, Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ry 2/2

Teemu Kokko 1961 kauppatieteiden tohtori toimitusjohtaja, rehtori, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Oy 2/2

Antti Korpiniemi 1961

maatalous- ja metsätaloustieteiden

maisteri toimitusjohtaja, Berner Oy 2/2

Tomi Lantto 1970 kauppatieteiden maisteri toimitusjohtaja, Antell Oy 2/2

Kirsi-Marja Lievonen 1962 oikeustieteen lisensiaatti, varatuomari henkilöstö- ja konsernijohtaja, Vantaan kaupunki 1/2

Petri Lindroos 1965 kasvatustieteen maisteri neuvottelujohtaja, Opetusalan Aammattijärjestö OAJ ry 2/2

Salla Luomanmäki 1963 filosofian maisteri toiminnanjohtaja, Akavan erityisalat Ae ry 1/2

Jorma Malinen 1959 automaatiosuunnittelija puheenjohtaja, Ammattiliitto Pro ry 1/2

Matti Mettälä 1963 varatuomari johtaja, Kesko Oyj 2/2

Taina Niiranen 1966 hallintotieteiden maisteri henkilöstöjohtaja, Pirkamaan hyvinvointialue 2/2

Olli Nikula 1967 kauppatieteiden maisteri toimitusjohtaja, Saint-Gobain Finland Oy 2/2

Silja Paavola 1956 apuhoitaja puheenjohtaja, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry 2/2

Juha Rostedt 1963 kauppateknikko varapuheenjohtaja, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT 2/2

Saila Ruuth 1981 valtiotieteiden maisteri toimialajohtaja, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry 1/2

Millariikka Rytkönen 1975 Kätilö (AMK), Sairaanhoitaja (YAMK)

puheenjohtaja, Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan

ammattijärjestö Tehy ry 2/2

Hallinto- ja ohjausjärjestelmä

57Hallituksen toimintakertomus 2023 Hallinto- ja ohjausjärjestelmä

HALLITUS

Työllisyysrahaston ohjesäännöstä annetun

asetuksen (862/1998) mukaan Työllisyys-

rahastolla on hallitus, jossa on 14 jäsentä.

Hallintoneuvosto nimittää hallituksen

jäsenet siten, että seitsemän hallituksen

jäsentä edustaa työmarkkinaosapuolen

työnantajia ja seitsemän työntekijöitä.

Hallituksessa on puheenjohtaja ja vara-

puheenjohtaja, joista toisen tulee edustaa

työnantajia ja toisen työntekijöitä. Puheen-

johtajuus on vuorovuosin työnantajien ja

työntekijöiden edustajalla.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheen-

johtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään

seitsemän muuta jäsentä ovat kokouksessa

läsnä. Sekä työnantajien että työntekijöi-

den tulee olla edustettuina. Hallituksen

päätökseksi tulee se mielipide, jota jäsen-

ten enemmistö on kannattanut. Äänten

mennessä tasan päätökseksi tulee se

mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja on

kannattanut. Jos kysymys on esityksestä

työttömyysvakuutusmaksuiksi ja äänet

menevät tasan, päätökseksi tulee se mieli-

pide, jota sekä puheenjohtaja että varapu-

heenjohtaja on kannattanut.

Hallitus huolehtii Työllisyysrahaston

hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta

järjestämisestä. Hallitus seuraa Työllisyys-

rahaston kehitystä johdon toimittamien

kuukausiraporttien sekä muun johdon toi-

mittaman informaation avulla. Työllisyys-

rahaston hallituksen keskeiset tehtävät

ja toimintaperiaatteet määritellään Työl-

lisyysrahaston ohjesäännöstä annetussa

asetuksessa (862/1998) ja hallituksen kir-

jallisessa työjärjestyksessä. Hallitus arvioi

toimintaansa kerran vuodessa.

58Hallituksen toimintakertomus 2023

Hallituksen jäseninä vuonna 2023 toimivat:

Nimi Syntymävuosi Koulutus Päätoimi

Läsnäolo

hallituksen

kokouksissa

Vesa Rantahalvari, pj 1967 hallintotieteiden maisteri johtava asiantuntija, Elinkeinoelämän keskusliitto EK 11/11

Pekka Piispanen, vpj 1960 filosofian maisteri johtaja, vaikuttaminen, Akava ry 11/11

Tuomas Aarto 1973 varatuomari toimitusjohtaja, Palvelualojen työnantajat PALTA ry 11/11

Jarkko Eloranta 1966 valtiotieteiden maisteri

puheenjohtaja, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö

SAK ry 10/11

Minna Etu-Seppälä 1972 varatuomari, LL.M johtaja, työelämä, Kemianteollisuus KT ry 9/11

Riikka Heikinheimo 1963 filosofian tohtori johtaja, Elinkeinoelämän keskusliitto EK 11/11

Minna Helle 1972 oikeustieteen kandidaatti varatoimitusjohtaja, Teknologiateollisuus ry 11/11

Markku Jalonen 1960 yhteiskuntatieteiden lisensisaatti toimitusjohtaja, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT 11/11

Patrizio Lainà 1985

valtiotieteiden tohtori,

kauppatieteiden maisteri pääekonomisti, STTK ry 11/11

Henrika Nybondas-Kangas 1974 varatuomari neuvottelujohtaja, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT 11/11

Antti Palola 1959 merikapteeni puheenjohtaja, STTK ry 11/11

Saana Siekkinen 1972 yhteiskuntatieteiden maisteri johtaja, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry 10/11

Heikki Taulu 1973 yhteiskuntatieteiden maisteri ekonomisti, Akava ry 11/11

Pirjo Väänänen 1971 sosionomi (YAMK)

sosiaaliasioiden päällikkö, Suomen Ammattiliittojen

Keskusjärjestö SAK ry 10/11

Hallinto- ja ohjausjärjestelmä

59Hallituksen toimintakertomus 2023 Hallinto- ja ohjausjärjestelmä

Kokouskäytäntö ja tiedonsaanti

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan kutsus-

ta. Kutsu hallituksen kokoukseen toimite-

taan kaikille hallituksen jäsenille hyvissä

ajoin ennen kokousta, jotta varmistetaan

hallituksen jäsenten mahdollisuudet osal-

listua kokouksiin. Hallitus kokoontuu 8–12

kertaa vuodessa ja tarvittaessa useammin.

Hallituksen kokous voidaan pitää kiireelli-

sessä tapauksessa yksittäistä asiaa varten

myös puhelin- tai sähköpostikokouksena,

jos kaikki jäsenet sen hyväksyvät.

Puheenjohtajan tehtävät

Hallintoneuvosto valitsee hallituksen pu-

heenjohtajan ja varapuheenjohtajan yhdek-

si kalenterivuodeksi kerrallaan. Vuonna

2023 hallituksen puheenjohtajana toimi

Vesa Rantahalvari.

Hallituksen puheenjohtaja

• kutsuu hallituksen kokoukset koolle

• hyväksyy toimitusjohtajan laatiman

esityslistan hallituksen kokouksia

varten

• vastaa siitä, että jokaisesta hallituksen

kokouksesta laaditaan pöytäkirja

• pitää tarpeen mukaan yhteyttä sekä

toimitusjohtajaan että hallituksen

jäseniin kokousten välissä ja vastaa

siitä, että hallituksen työskentelyssä

noudatetaan tämän työjärjestyksen

määräyksiä

• hyväksyy toimitusjohtajan laskut.

Hallituksen toiminta

Vuonna 2023 hallitus kokoontui 11 kertaa.

Lisäksi hallitus kokoontui kaksi kertaa

strategiaseminaariin, joista ei makseta

palkkioita. Hallitus arvioi vuosittain toi-

mintaansa ja työskentelytapojaan sekä tar-

kastusvaliokunnan toimintaa ja työskente-

lytapoja. Vuonna 2023 arviointi toteutettiin

itsearviointina ja sen tulokset käsiteltiin ja

niistä keskusteltiin hallituksen joulukuun

kokouksessa.

60Hallituksen toimintakertomus 2023 Hallinto- ja ohjausjärjestelmä

HALLITUKSEN TARKASTUSVALIOKUNTA

Hallituksella ei ole Työllisyysrahastoa

koskevien säännösten perusteella pysy-

viä valiokuntia, mutta se voi asettaa työ-

ryhmiä tai valiokuntia, jotka avustavat

hallitusta valmistelemalla hallitukselle

kuuluvia asioita. Hallituksella on ollut

tarkastusvaliokunta vuodesta 2019 alkaen.

Rahaston hallitus nimittää keskuudestaan

tarkastusvaliokunnan jäsenet. Tarkastus-

valiokunnalla tulee valiokunnan työjärjes-

tyksen mukaan olla ainakin neljä jäsentä,

joista puolet edustaa työntekijöitä ja puolet

työnantajia.

Tarkastusvaliokunta toimii hallituksen

apuna. Tarkastusvaliokunnalla ei ole pää-

tösvaltaa, mutta se voi tehdä hallitukselle

esityksiä ja selvityksiä sille määritetyistä

tehtävistä. Tarkastusvaliokunta valmiste-

lee erityisesti taloudelliseen raportointiin,

sisäiseen valvontaan, riskienhallintaan ja

tilintarkastajien valintaan liittyvät asiat.

Vuonna 2023 tarkastusvaliokunta kokoon-

tui kuusi kertaa.

Tarkastusvaliokunta

Läsnäolo

kokouksissa

Henrika Nybondas-Kangas, pj 6/6

Heikki Taulu, vpj 6/6

Minna Helle 6/6

Pirjo Väänänen 6/6

61Hallituksen toimintakertomus 2023

TOIMITUSJOHTAJA

Työllisyysrahastolla on toimitusjohtaja, joka hoitaa rahastoa

Työllisyysrahaston hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten

mukaisesti. Toimitusjohtaja vastaa siitä, että Työllisyysrahaston

kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla jär-

jestetty. Toimitusjohtajan on annettava hallitukselle ja sen jäsenil-

le tiedot, jotka ovat tarpeen hallituksen tehtävien hoitamiseksi.

Työllisyysrahaston toimitusjohtajana toimii oikeustieteen kandi-

daatti Janne Metsämäki (s. 1960).

JOHTORYHMÄ

Johtoryhmä avustaa toimitusjohtajaa Työllisyysrahaston toimin-

nan operatiivisessa johtamisessa sekä Työllisyysrahaston strate-

gisten ja operatiivisten tavoitteiden toteuttamisessa. Johtoryhmä

kokoontuu säännöllisesti viikoittain. Johtoryhmän jäseninä vuon-

na 2023 toimivat:

Nimi

Syntymä-

vuosi

Koulutus Tehtävä/vastuut

Janne Metsämäki 1960 oikeustieteen kandidaatti toimitusjohtaja

Tapio Oksanen

31.7.2023 asti 1958 kauppatieteiden maisteri

johtaja, talous ja

rahoitus

Virpi Halme 1976 oikeustieteen maisteri

johtaja, teknologia

ja kehitys

Katja Knaapila 1966

Master of Business

Administration

johtaja, HR ja

viestintä

Karo Nukarinen

18.7.2023 alkaen 1976 kauppatieteiden maisteri

johtaja, talous ja

rahoitus

Tuulikki Saari 1979 filosofian maisteri johtaja, asiakkuudet

Johtoryhmän ohella toimitusjohtajaa avustaa operatiivisessa

johtamisessa myös kerran kuukaudessa kokoontuva laajennettu

johtoryhmä, johon kuului johtoryhmän jäsenten ohella riskienhal-

lintapäällikkö Paula Kuntsi-Ruuska, Head of PMO Antti Lähde, pal-

velupäällikkö Johanna Rahunen, viestintäpäällikkö Terhi Savikko,

CISO Pekka Räsänen sekä kehitysasiantuntija Emma Siekkinen

(henkilöstön edustaja). Lisäksi salkunhallinnan johtoryhmä ohjaa

ja seuraa rahaston hankkeita ja projekteja.

TOIMINNAN LAIN- JA VAATIMUSTENMUKAISUUS

Työllisyysrahaston toiminnassa noudatetaan lakia, sitä koskevia

ohjeita ja määräyksiä sekä hyvän hallinnon vaatimuksia.

SISÄINEN VALVONTA JA RISKIENHALLINTA

Työllisyysrahaston hallitus päättää sisäisen valvonnan ja riski-

enhallinnan perusteista, hyväksyy riskienhallinnan periaatteet

ja edellyttää, että rahaston toiminnot järjestetään siten, että sen

kaikilla tasoilla ja kaikessa toiminnassa on riittävä sisäinen val-

vonta ja riskienhallinta. Työllisyysrahaston sisäisen valvonnan ja

riskienhallinnan perusteet koskevat kaikkia rahaston toimintoja

ja niiden toteuttaminen on jokaisen työntekijän vastuulla.

Hallinto- ja ohjausjärjestelmä

62Hallituksen toimintakertomus 2023

Riskienhallinta ja Compliance ovat osa

sisäistä valvontaa. Riskienhallinnalla tar-

koitetaan järjestelmällistä ja ennakoivaa

tapaa tunnistaa, analysoida ja hallita toi-

mintaan liittyviä uhkia ja mahdollisuuksia.

Compliance pyrkii varmistamaan omalla

toiminnallaan, että Työllisyysrahastossa

noudatetaan voimassa olevaa sääntelyä,

rahastoa sitovia ulkoisia ohjeita ja rahaston

omia, sisäisiä toimintaohjeita. Pääpaino on

ennakoivassa toiminnassa.

Hallinto- ja ohjausjärjestelmä

Työllisyysrahaston sisäinen valvonta rakentuu kolmen puolustuslinjan periaatteelle.

Toimitusjohtaja ja johtoryhmä

Tilin-

tarkastus

valvonta-

viran-

omaiset

Operatiivisen

johdon

sisäinen

valvonta

Hallitus ja tarkastusvaliokunta

Hallintoneuvosto

Operatiivisen

johdon

sisäinen

valvonta

Sisäisen

valvonnan

menettely- ja

toimintatavat

Riskien-

hallinta

Vaatimusten-

mukaisuus

Sisäinen tarkastus

Puolustuslinja

63Hallituksen toimintakertomus 2023 Hallinto- ja ohjausjärjestelmä

Sisäinen tarkastus

Työllisyysrahaston hallitus päättää si-

säisen tarkastuksen toimintamallista

ja perusteista. Sisäinen tarkastus toimii

tarkastusvaliokunnan käsittelemien ja

hallituksen hyväksymien suunnitelmien

pohjalta. Vuonna 2023 Työllisyysrahaston

sisäinen tarkastus hankittiin ostopalveluna

PricewaterhouseCoopers Oy:ltä. Sisäisen

tarkastus raportoi toiminnastaan säännölli-

sesti Työllisyysrahaston hallitukselle sekä

tarkastusvaliokunnalle.

Sisäpiirihallinnon järjestämisen periaatteet

Työllisyysrahasto on laskenut liikkeeseen

julkisesti noteerattuja joukkovelkakirjalai-

noja. Työllisyysrahasto noudattaa mark-

kinoiden väärinkäyttöasetusta (MAR) ja

muuta soveltuvaa lainsäädäntöä, Nasdaq

Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta sekä sään-

töjä muiden instrumenttien liikkeeseen-

laskijoille. Lisäksi Työllisyysrahastolla

on hallituksen hyväksymä sisäpiiriohje,

jossa kuvataan merkittävimmät rahastos-

sa sovellettavat sisäpiiriasioita koskevat

periaatteet.

MAR:n vaatimusten mukaisesti Työlli-

syysrahasto pitää luetteloa johtotehtävissä

toimivista henkilöistä ja näiden lähipiiris-

tä. Johtotehtävissä toimiviksi henkilöiksi

on Työllisyysrahastossa määritelty hallin-

toneuvoston jäsenet, hallituksen jäsenet,

toimitusjohtaja sekä taloudesta ja rahoituk-

sesta vastaava johtaja. Työllisyysrahaston

johtotehtävissä toimivan kaupankäynti

Työllisyysrahaston rahoitusvälineellä

omaan tai kolmannen lukuun suoraan tai

välillisesti on kiellettyä ns. suljetun ikku-

nan aikana riippumatta siitä, onko henki-

löllä tuolloin hallussaan sisäpiiritietoa.

Työllisyysrahasto asettaa suljetun ikku-

nan ajaksi kaupankäyntirajoituksen myös

kaikille erikseen määritellyille Työllisyys-

rahaston osavuosikatsauksen ja tilinpää-

töstiedotteen valmisteluun osallistuville

henkilöille. Suljettu ikkuna on 30 päivää

ennen lakisääteisen osavuosikatsauksen

tai tilinpäätöstiedotteen julkistamista ky-

seinen päivä mukaan lukien.

Työllisyysrahasto perustaa kutakin yksit-

täistä hanketta kohden sisäpiiriluettelon,

johon merkitään sellaisten henkilöiden

tiedot, joilla on pääsy kyseiseen tiettyyn

sisäpiiritietoon (hankekohtainen sisäpii-

riluettelo). Työllisyysrahasto ei ylläpidä

sisäpiiriluettelon täydennysosiota pysy-

vistä sisäpiiriläisistä, vaan käytössä ovat

ainoastaan hankekohtaiset luettelot.

Työllisyysrahastolla on sisäpiirivastaava,

joka hoitaa rahaston sisäpiirihallintoon

kuuluvia tehtäviä. Työllisyysrahastolla on

menettely, jota noudattamalla voi ilmoittaa

riippumattoman kanavan kautta finans-

simarkkinoita koskevien säännösten ja

määräysten epäillystä rikkomisesta. Il-

moituskanavana toimii Työllisyysrahaston

anonyymi väärinkäytösten ilmoituskanava,

joka on saatavilla sekä Työllisyysrahaston

sisäisellä intrasivustolla että julkisella

internetsivustolla.

64Hallituksen toimintakertomus 2023 Hallinto- ja ohjausjärjestelmä

Lähipiiritoimia koskevat periaatteet

Osakeyhtiölain lähipiirisääntely ei sovel-

lu Työllisyysrahaston toimintaan, mutta

rahasto noudattaa IFRS-standardeja ja

niiden mukaista lähipiiriohjeistusta (IAS

24). Työllisyysrahaston lähipiiriin laske-

taan kuuluvaksi hallintoneuvoston jäsenet,

hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, pää-

vastuullinen tilintarkastaja sekä johtoryh-

män jäsenet ja edellä mainittujen puolisot,

edunvalvottavat ja määräysvallassa olevat

yritykset.

Liiketoimet, joissa osapuolena on lähipii-

riin kuuluva henkilö, käsitellään hallituk-

sen hyväksymän lähipiiriohjeistuksen

mukaisesti. Lähipiiriluetteloa ylläpitää

Compliance Officer.

TILINTARKASTAJA JA

TILINTARKASTAJAN PALKKIOT

Työllisyysrahaston hallintoneuvosto valitsi

tilintarkastajaksi vuodelle 2023 KPMG Oy:n.

Vastuullisena tilintarkastajana toimi KHT

Marcus Tötterman. Vuonna 2023 tilintar-

kastajan palkkiot sisältävät KPMG Oy:lle

maksettuja tilintarkastukseen liittyviä

kuluja 91 297 euroa ja muita palveluita 0

euroa.

65Hallituksen toimintakertomus 2023 Palkitsemisraportti

Palkitsemisraportti

Työllisyysrahasto ei ole osakeyhtiö, joten

palkitsemisperiaatteita ja -raportointia

koskeva sääntely ei ole sellaisenaan sovel-

lettavissa rahaston toimintaan. Tästä syys-

tä Työllisyysrahaston palkitsemisraportti

2023 on laadittu Työllisyysrahastoon so-

veltuvin osin Arvopaperimarkkinayhdistys

ry:n julkaiseman Hallinnointikoodin 2020

(www.cgfinland.fi) mukaisesti.

HALLINTONEUVOSTON JÄSENTEN

PALKKIOT JA MUUT ETUUDET

Valtioneuvosto nimitti 22.10.2020 työ-

markkinaosapuolten esityksestä Työlli-

syysrahaston hallintoneuvoston jäsenet

toimikaudeksi 1.1.2021–31.12.2023.

Sosiaali- ja terveysministeriö määrää hal-

lintoneuvoston jäsenten kokouspalkkiot ja

matkakustannusten korvausperiaatteet.

Sosiaali- ja terveysministeriö päätti

22.10.2021, että hallintoneuvoston jäsenten

palkkiot ovat: puheenjohtajan kuukausi-

palkkio 310 euroa ja kokouspalkkio 410

euroa, varapuheenjohtajan ja muiden jäsen-

ten kokouspalkkio 310 euroa. Vuonna 2023

hallintoneuvosto kokoontui kaksi kertaa.

66Hallituksen toimintakertomus 2023

Vuonna 2023 hallintoneuvoston jäsenille maksettiin palkkioita seuraavasti:

Nimi

Hallintoneuvoston

jäsenen

kokouspalkkio

Hallintoneuvoston

puheenjohtajan

vuosipalkkio Matkakustannus

31.12.2023

Yhteensä

Läsnäolo

hallintoneuvoston

kokouksissa

Annika Rönni-Sällinen, pj 820 3 720 4 540 2/2

Antti Zitting, vpj 620 0 106 726 2/2

Riku Aalto 620 0 620 2/2

Jari Jokinen 620 0 620 2/2

Teemu Kokko 620 0 620 2/2

Antti Korpiniemi 620 0 620 2/2

Tomi Lantto 620 0 620 2/2

Kirsi-Marja Lievonen 310 0 310 1/2

Petri Lindroos 620 0 620 2/2

Salla Luomanmäki 310 0 310 1/2

Jorma Malinen 310 0 310 1/2

Matti Mettälä 620 0 620 2/2

Taina Niiranen 620 0 268 888 2/2

Olli Nikula 620 0 620 2/2

Silja Paavola 620 0 620 2/2

Juha Rosted 620 0 126 746 2/2

Saila Ruuth 310 0 310 1/2

Millariikka Rytkönen 620 0 620 2/2

Yhteensä 10 120 3 720 500 14 340

Palkitsemisraportti

67Hallituksen toimintakertomus 2023

HALLITUKSEN JÄSENTEN PALKKIOT JA MUUT ETUUDET

Hallintoneuvosto päättää hallituksen jäsenille maksettavista palk-

kioista. Hallintoneuvosto päätti 26.8.2021, että hallituksen jäsenille

maksetaan palkkioita näillä perusteilla:

Tehtävä

Palkkio

euroa/kk

Palkkio

euroa/kokous

Hallituksen puheenjohtaja 1 030 410

Hallituksen varapuheenjohtaja 820 310

Hallituksen muu jäsen 515 255

Hallituksen jäsenillä ei ole käytössä muita palkitsemisjärjestelmiä

tai lisäeläkejärjestelmiä.

Vuonna 2023 hallitus kokoontui 11 kertaa. Lisäksi hallitus kokoon-

tui kahdesti strategiakokoukseen, joista ei makseta palkkiota.

Vuonna 2023 hallituksen jäsenille maksettiin palkkioita

seuraavasti:

Nimi

Hallituksen

vuosi-

palkkio

Hallituksen

kokous-

palkkio

31.12.2023

Yhteensä

Läsnäolo

hallituksen

kokouksissa

Vesa Rantahalvari,

12 360 4 510

16 870

11/11

Pekka Piispanen,

vpj

9 840 3 410

13 250

11/11

Tuomas Aarto

6 180 2 805

8 985

11/11

Jarkko Eloranta

6 180 2 550

8 730

10/11

Minna Etu-Seppälä

6 180 2 295

8 475

9/11

Riikka Heikinheimo

6 180 2 805

8 985

11/11

Minna Helle

6 180 2 805

8 985

11/11

Markku Jalonen

6 180 2 805

8 985

11/11

Patrizio Lainà

6 180 2 805

8 985

11/11

Henrika

Nybondas-Kangas

6 180 2 805

8 985

11/11

Antti Palola

6 180 2 805

8 985

11/11

Saana Siekkinen

6 180 2 550

8 730

10/11

Heikki Taulu

6 180 2 805

8 985

11/11

Pirjo Väänänen

6 180 2 550

8 730

10/11

Yhteensä 96 360 40 815 136 665

Palkitsemisraportti

68Hallituksen toimintakertomus 2023

Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajan kokouspalkkio oli 410 euroa

ja jäsenen kokouspalkkio 255 euroa. Vuonna 2023 tarkastusvalio-

kunta kokoontui kuusi kertaa.

Vuonna 2023 tarkastusvaliokunnan jäsenille maksettiin palkkioita

seuraavasti:

Nimi

Tarkastus-

valiokunta

kokouspalkkio

31.12.2023

yhteensä

Läsnäolo tarkastus-

valiokunnan

kokouksissa

Henrika Nybondas-

Kangas, pj 2 460 2 460 6/6

Heikki Taulu, vpj 1 530 1 530 6/6

Minna Helle 1 530 1 530 6/6

Pirjo Väänänen 1 530 1 530 6/6

Yhteensä 7 050 7 050

TOIMITUSJOHTAJAN PALKITSEMINEN

Toimitusjohtajalla on erillinen hallituksen hyväksymä palkitse-

misjärjestelmä. Hallitus päättää mahdollisesta palkkion maksami-

sesta. Muulla johdolla on hallituksen hyväksymä palkkio-ohjelma,

jonka mukaisesti hallitus päättää mahdollisen palkkion maksami-

sesta toimitusjohtajan esityksestä vahvistettujen palkkiokritee-

rien mukaan.

Seuraava taulukko esittää toimitusjohtajan palkkiot ja etuudet

vuodelta 2023. Taulukon luvut on esitetty ilman palkkasivukuluja.

Toimi

Palkat ja

luontoisedut

Muuttuva

tulospalkkio 1.1.–31.12.2023 1.1.–31.12.2022

Toimitusjohtaja 174 739 13 162 187 901 178 559

TOIMITUSJOHTAJAN TOIMISUHTEEN EHDOT

Toimitusjohtajan työsuhteen ehdot on määritelty hallituksen pää-

töksellä ja todettu kirjallisessa työsopimuksessa. Toimitusjohtajan

palkitseminen koostuu kokonaispalkasta ja muuttuvasta tavoi-

tepalkkio-osasta, jonka osalta hallitus hyväksyy tavoitteet sekä

mahdollisen maksettavan palkkion. Toimitusjohtajan kokonais-

palkka sisältää rahapalkan ja veronalaiset edut (lounas-, puhelin-

ja autoetu). Toimitusjohtajan eläkeikä ja eläkekarttuma määräyty-

vät yleisen työeläkelainsäädännön mukaan. Toimitusjohtajalla ei

ole rahaston puolesta lisäeläkettä. Toimitusjohtajan irtisanomisai-

ka määräytyy molemmin puolin työsopimuslain mukaan.

Palkitsemisraportti

69Hallituksen toimintakertomus 2023

JOHTORYHMÄN PALKITSEMINEN

Työllisyysrahaston johtoryhmän palkitseminen koostuu kokonais-

palkasta ja puhelinedusta sekä muuttuvasta tavoitepalkkio-osasta,

joka oli enintään 12 % vuosipalkasta luontoisetuineen vuonna 2023.

Kokonaispalkka sisältää rahapalkan ja veronalaiset edut (lounas-,

puhelin- ja mahdollinen autoetu).

Johtoryhmän tavoitepalkkio-osa perustuu hallituksen vuosittain

hyväksymään palkkio-ohjelmaan, jonka mukaisesti hallitus päät-

tää mahdollisen palkkion maksamisesta toimitusjohtajan esityk-

sestä ennalta vahvistettujen palkkiokriteerien mukaan.

Seuraava taulukko esittää johtoryhmän palkkiot ja etuudet vuodel-

ta 2023. Taulukon luvut on esitetty ilman palkkasivukuluja.

Toimi

Palkat ja

luontoisedut

Muuttuva

tulospalkkio 1.1.–31.12.2023 1.1.–31.12.2022

Johtoryhmä 515 224 30 413 545 637 567 749

JOHTORYHMÄN TOIMISUHTEEN EHDOT

Johtoryhmän jäsenten työsuhteen ehdot on määritelty kirjallises-

sa sopimuksessa. Johtoryhmäläisten eläkeikä ja eläkekarttuma

määräytyvät yleisen työeläkelainsäädännön mukaan. Johto-

ryhmän jäsenillä ei ole rahaston puolesta lisäeläkettä. Johto-

ryhmäläisten irtisanomisaika on määritelty molemmin puolin

työsopimuksessa.

Palkitsemisraportti

Tilinpäätös

71Tilinpäätös 2023

Tilinpäätös (IFRS) 2023

Laskelma nettovarallisuuden muutoksesta

LASKELMA NETTOVARALLISUUDEN MUUTOKSESTA

Luvut ovat tuhansina euroina.

Nettovarallisuuden muutos Liite 1.1.–31.12.2023 1.1.–31.12.2022

Kerätyt maksut

Työttömyysvakuutusmaksut ja muut tuotot 5 3 627 462 3 490 831

Kerätyt maksut yhteensä 3 627 462 3 490 831

Maksetut rahoitusosuudet

Maksetut rahoitusosuudet 6 -2 900 224 -2 809 083

Hallintokulut 7 -33 528 -22 685

Maksetut rahoitusosuudet yhteensä -2 933 752 -2 831 768

Nettovoitot sijoitusomaisuuden käypään arvoon arvostamisesta 14 70 642 -36 155

Rahoituskulut 8 -1 293 1 806

Nettovarallisuuden muutos yhteensä 763 059 624 714

72Tilinpäätös 2023

LASKELMA NETTOVARALLISUUDESTA

Luvut ovat tuhansina euroina.

Varat Liite 31.12.2023 31.12.2022

Pitkäaikaiset varat

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

9 3 210 3 365

Aineettomat hyödykkeet

10 872 2 581

Pitkäaikaiset varat yhteensä 4 083 5 946

Lyhytaikaiset varat

Työttömyysvakuutusmaksusaamiset

11 16 158 13 626

Työttömyysvakuutusmaksujen

jaksotukset

11 730 652 701 769

Muut saamiset

13 108 567 96 348

Sijoitusomaisuus

15 1 652 468 1 660 524

Rahavarat

16 216 479 224 711

Lyhytaikaiset varat yhteensä 2 724 324 2 696 977

Varat yhteensä 2 728 407 2 702 923

Nettovarallisuus ja velat Liite 31.12.2023 31.12.2022

Nettovarallisuus

Edellisiltä tilikausilta 1 257 977 633 263

Tilikaudelta 763 059 624 714

Nettovarallisuus yhteensä 2 021 036 1 257 977

Pitkäaikaiset velat

Joukkovelkakirjalainat

17 598 638 598 205

Pitkäaikaiset velat yhteensä 598 638 598 205

Lyhytaikaiset velat

Lainat

17 0 700 404

Työttömyysvakuutusmaksuvelat

11 1 444 1 533

Muut velat

18 107 289 144 805

Lyhytaikaiset velat yhteensä 108 733 846 741

Velat yhteensä 707 371 1 444 946

Nettovarallisuus ja velat yhteensä 2 728 407 2 702 923

Laskelma nettovarallisuudesta

73Tilinpäätös 2023

RAHAVIRTALASKELMA

Luvut ovat tuhansina euroina.

Rahavirrat 1.1.–31.12.2023 1.1.–31.12.2022

Kerätyt työttömyysvakuutusmaksut 3 516 887 3 484 581

Tilitetyt maksut -2 856 752 -2 901 148

Maksetut korot -5 531 -2 186

Varsinaisen toiminnan nettorahavirta 654 603 581 247

Investointien rahavirrat

Aineettomien hyödykkeiden hankinta -212 -971

Sijoitusinstrumenttien ostot -3 794 334 -2 954 750

Sijoitusinstrumenttien myynnit ja realisoituneet tuotot 3 831 681 2 307 437

Investointien nettorahavirta 37 136 -648 283

Lainojen nostot ja takaisinmaksut -699 971 -578

Rahoituksen nettorahavirta -699 971 -578

Rahavarojen nettolisäys / -vähennys -8 232 -67 615

Rahavarat tilikauden alussa 224 711 292 326

Rahavarat tilikauden lopussa 216 479 224 711

Rahavirtalaskelma

74Tilinpäätös 2023 Tilinpäätöksen liitetiedot

Tilinpäätöksen liitetiedot

1 YLEISET TIEDOT

Vuonna 2019 toimintansa aloittanut

Työllisyysrahasto (”Rahasto”) (Y-tunnus

1098099-7) on lailla perustettu työmarkki-

naosapuolten hallinnoima sekä sosiaali- ja

terveysministeriön että Finanssivalvonnan

valvoma itsenäinen laitos, jonka päätehtä-

vänä on työttömyysetuuksien rahoittami-

nen sekä aikuiskoulutusetuuksien myön-

täminen. Rahasto myös ohjaa, kehittää

ja valvoo työttömyysvakuutusmaksujen

perintämenettelyn toimeenpanoa sekä

määrää ja perii työttömyysturvan työnan-

tajan omavastuu- ja muutosturvamaksun.

Lisäksi rahasto myöntää ja maksaa työnan-

tajan koulutuskorvauksia. Koulutuskorvaus

perustuu lakiin koulutuksen korvaamisesta

(1140/2013). Työllisyysrahaston kotipaikka

on Helsinki ja osoite Itämerenkatu 11–13,

00180 Helsinki.

Seuraavassa esitetään rahaston tilinpää-

töksessä sovelletut keskeiset laatimisperi-

aatteet. Niitä on noudatettu johdonmukai-

sesti kaikilla esitettävillä tilikausilla, ellei

muuta mainita.

2 YHTEENVETO MERKITTÄVISTÄ

TILINPÄÄTÖKSEN

LAATIMISPERIAATTEISTA JA

TILIKAUSIEN VERTAILUKELPOISUUS

2.1 Laatimisperusta

Työllisyysrahaston tilinpäätös on laadittu

Euroopan unionissa käyttöön hyväksyt-

tyjen kansainvälisten tilinpäätösstandar-

dien (International Financial Reporting

Standards, IFRS) mukaisesti noudat-

taen 31.12.2023 voimassa olevia IAS- ja

IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkin-

toja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandar-

deilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa

ja sen nojalla annetuissa säännöksissä

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuk-

sessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menet-

telyn mukaisesti yhteisössä sovellettavaksi

hyväksyttyjä standardeja ja niistä annet-

tuja tulkintoja. Tilinpäätöksen liitetiedot

ovat myös suomalaisen, IFRS-säännöksiä

täydentävän kirjanpito- ja yhteisölainsää-

dännön vaatimusten mukaiset.

Työllisyysrahasto on julkiseen valtaan

sidoksissa oleva, voittoa tavoittelematon

rahasto, jonka toiminta perustuu lakiin

työttömyysetuuksien rahoituksesta, ase-

tukseen työttömyysetuuksien rahoituk-

sesta ja Työllisyysrahaston ohjesäännöstä

annettuun asetukseen, kuten kohdassa 1 on

todettu.

Työllisyysrahasto kerää ja tilittää työttö-

myysvakuutusmaksuja. Rahasto ei harjoita

sellaista liiketoimintaa, jossa tavaroiden

myynnistä tai palveluiden tuottamisesta

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

75Tilinpäätös 2023 Tilinpäätöksen liitetiedot

kertyisi tuottoja. Rahaston toiminnan

luonteesta johtuen sillä ei ole liikevaihtoa,

eikä tavanomaisia tulouttamisperiaatteita

voida soveltaa. IFRS-standardit eivät suo-

raan sääntele Työllisyysrahaston kaltaisen

rahaston IFRS-tilinpäätöksen rakennet-

ta eivätkä sen liiketoimien kirjaamis- ja

arvostamisperusteita. Työllisyysrahaston

IFRS-tilinpäätöksen laatimisessa on nouda-

tettu IFRS-standardien viitekehystä ja stan-

dardien yleisiä kirjaamis- ja arvostamis-

periaatteita. Mainituista seikoista johtuen

rahaston IFRS-tilinpäätöksen päälaskelmat

ovat laskelma nettovarallisuuden muutok-

sesta, laskelma nettovarallisuudesta sekä

rahavirtalaskelma.

Kerättyjen ja tilitettyjen työttömyysvakuu-

tusmaksujen sekä sijoitus- ja rahoituserien

summana muodostuu yhteisön tilikauden

nettovarallisuuden muutos. Rahaston varo-

jen ja velkojen erotus kuvastaa kertynyttä

nettovarallisuutta, josta käytetään myös

termiä suhdannepuskuri. Liitetiedossa 4.2

kuvataan tarkemmin suhdannepuskuria.

Työllisyysrahastolla ei ole osakkeita eikä

omaa pääomaa. Tästä syystä IFRS-tilin-

päätös ei sisällä laskelmaa oman pääoman

muutoksista, vaan nettovarallisuuden muu-

tos esitetään erillisessä päälaskelmassa.

Esitetyillä tilikausilla rahastolla ei ole ollut

sellaisia liiketoimia, jotka olisi tullut kirjata

muihin laajan tuloksen eriin. Tästä syystä

IFRS-tilinpäätös ei sisällä laskelmaa muis-

ta laajan tuloksen eristä. Työllisyysrahasto

ei toimi vakuutuksenantajana, eli se ei myy

eikä osta vakuutus- tai jälleenvakuutusso-

pimuksia. Tästä syystä rahaston toiminta ei

kuulu IFRS 17 Vakuutussopimukset -stan-

dardin soveltamisalaan. Tilinpäätöksen

pääasiallinen arvostamisperusta on alku-

peräinen hankintameno, josta poiketen

käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjat-

tavat rahoitusvarat ja -velat arvostetaan

käypään arvoon. Tilinpäätöksen luvut on

esitetty euroina, ellei muuta mainita.

IFRS-standardien mukaisen tilinpäätöksen

laatiminen edellyttää tiettyjen keskeisten

kirjanpidollisten arvioiden käyttöä. Lisäksi

se edellyttää johdolta harkintaa tilinpää-

töksen laatimisperiaatteita sovellettaessa.

Liitetiedossa 3 kuvataan keskeisiä kirjan-

pidollisia arvioita ja harkintaan perustuvia

ratkaisuja.

Uusilla jo julkaistuilla, mutta ei vielä

voimassa olevilla IFRS-standardeilla

tai IFRIC-tulkinnoilla ei odoteta olevan

olennaista vaikutusta Työllisyysrahastolle.

76Tilinpäätös 2023 Tilinpäätöksen liitetiedot

2.2 Ulkomaan rahan määräisten

erien muuttaminen

Tilinpäätös laaditaan euroina, joka on

Työllisyysrahaston toiminta- ja esittämis-

valuutta. Rahaston ulkomaan rahan mää-

räiset liiketapahtumat kirjataan toimin-

tavaluutan määräisiksi tapahtumapäivän

kurssiin. Valuuttasidonnaiset talletukset

arvostetaan tulosvaikutteisesti käypään

arvoon, jolloin valuuttakurssien vaiku-

tukset on esitetty osana käyvän arvon

kokonaismuutosta.

2.3 Työttömyysvakuutusmaksut

Työllisyysrahasto määrää ja perii työt-

tömyysvakuutusmaksut työttömyyse-

tuuksien rahoituksesta annetun lain 7

luvun mukaisesti. Työnantajat ilmoit-

tavat maksetut palkat tulorekisteriin.

Työttömyysvakuutusmaksut määrätään

neljä kertaa vuodessa, kolmen edeltävän

kalenterikuukauden aikana maksettujen

palkkatietojen perusteella. Työttömyys-

vakuutusmaksutuotot kirjataan tilinpää-

tökseen suoriteperusteisesti, ja vuoden

viimeisen vuosineljänneksen työttömyys-

vakuutusmaksutuotot kirjataan taseen

siirtosaamisiin.

Työnantajan työttömyysturvan

omavastuu- ja muutosturvamaksut

Työllisyysrahasto määrää ja perii työnanta-

jilta työttömyysturvan omavastuumaksuja.

Työttömyysturvan omavastuumaksu kos-

kee työnantajia, joiden työttömyysvakuu-

tusmaksun perusteena oleva palkkasumma

ylittää 2 251 500 euron alarajan (vuonna

2023). Työnantaja voi olla velvollinen

maksamaan työnantajan työttömyysturvan

omavastuumaksua, jos se on irtisanonut

tai lomauttanut ikääntyneen työntekijän,

jonka työsuhde on kestänyt vähintään

kolme vuotta, ja työntekijä on jäänyt pit-

käaikaisesti työttömäksi tai lomautetuksi.

Omavastuumaksuilla rahoitetaan näistä

aiheutuneita työttömyysetuusmenoja.

Työttömyyspäivärahojen kustannusten kat-

tamiseksi kerätyt omavastuumaksut kirja-

taan tilikauden tuloksi, kun tulojen määrä

on luotettavasti määritettävissä. Lisäpäivä-

rahan kustannusten kattamiseksi kerätyt

omavastuumaksut kirjataan tuloksi useam-

man tilikauden kuluessa perustuen arvioon

niitä vastaavien kulujen realisoitumisesta.

77Tilinpäätös 2023 Tilinpäätöksen liitetiedot

Tammikuussa 2023 astui voimaan lakisää-

teinen muutosturvakokonaisuus. Työlli-

syysrahasto voi periä muutosturvamaksun

työnantajilta, jotka irtisanovat 55 vuotta

täyttäneen, vähintään viisi vuotta palveluk-

sessa olleen työntekijän tuotannollisista

tai taloudellisista syistä. Muutosturva-

maksu koskee suuria työnantajia, joiden

työttömyysvakuutusmaksujen perusteena

oleva palkkasumma ylittää tietyn alarajan

irtisanomisajankohtaa edeltävänä vuonna.

Vuonna 2023 alaraja oli 2 251 500 euroa.

Työttömyyspäivärahan lisäpäivät eli ns.

eläkeputki on poistumassa. Vuonna 1964

syntyneet on viimeinen ikäluokka, joka

voi päästä työttömyysturvan lisäpäiville.

Tämän johdosta päättyy myös työnantajan

velvollisuus maksaa irtisanomistaan tai

lomauttamistaan työntekijöistään työttö-

myysturvan omavastuumaksua. Näin ollen

omavastuumaksun siirtymäaika päättyy

viimeistään vuonna 2035.

Muutosturva on tarkoitettu 55 vuotta täyt-

täneille, tuotannollisista ja taloudellisista

syistä irtisanotuille ja sisältää myönnettä-

vän muutosturvarahan, oikeuden koulutuk-

seen ja tavallista pidemmän työllistymis-

vapaan. Muutosturvakoulutuksen hankkii

työ- ja elinkeinotoimisto, ja sen arvo vastaa

enintään irtisanotun työntekijän kahden

kuukauden palkkaa. Muutosturvarahan

maksaa työttömyyskassa tai Kela, ja se vas-

taa irtisanotun työntekijän yhden kuukau-

den palkkaa.

Työllisyysrahasto rahoittaa kokonaisuuden

työnantajalta perittävällä muutosturva-

maksulla, joka muodostuu yhtä suuresta

irtisanovan työnantajan osasta ja yhteises-

tä osasta. Yhteinen osa rahoitetaan kaikilta

työnantajilta työttömyysvakuutusmaksua

korottamalla. Työllisyysrahaston työnanta-

jilta perimiin työttömyysvakuutusmaksui-

hin sisältyy 0,03 prosenttiyksikön yhteinen

osuus muutosturvamaksua. Työnantaja-

kohtaisesti perittävät maksut kirjataan

suoriteperusteisesti tilikauden tulokseen

Omavastuu- ja muutosturvamaksujen tili-

ryhmään. Laskuttamaton osuus maksuista

kirjataan taseen siirtosaamisiin.

78Tilinpäätös 2023 Tilinpäätöksen liitetiedot

Työsopimuslain 12:3:n

mukainen yhteensovitus

Työsopimuslain mukaan tuomioistuimen

on yhteensovitusasiaa käsitellessään va-

rattava Työllisyysrahastolle tilaisuus tulla

kuulluksi. Työntekijälle työsuhteen perus-

teettoman päättämisen johdosta tuomitta-

vasta vahingonkorvauksesta vähennetään

pääsäännön mukaan 75 % työntekijälle

korvausta vastaavalta ajalta maksetusta

ansioon suhteutetusta työttömyyspäivä-

rahasta. Tuomioistuimen on määrättävä

työnantaja tilittämään vähennys Työlli-

syysrahastolle, ja toimitettava asiassa an-

nettu lainvoiman saanut tuomio tai päätös

Työllisyysrahastolle tiedoksi. Vähennys

rahastolle tehdään myös työnantajan ja

työntekijän sopiessa työsuhteen perusteet-

toman päättämisen johdosta maksettavasta

korvauksesta.

Perinnässä olevat saamiset

Rahasto perii ja valvoo laiminlyödyt,

ulosotossa olevat, vireillä olevissa kon-

kursseissa ja vapaaehtoisissa velkasanee-

rauksissa olevien yritysten työttömyysva-

kuutusmaksut. Rahasto on käyttänyt IFRS

9:n sallimaa yksinkertaistettua mallia,

sillä saamiset eivät sisällä merkittävää

rahoituskomponenttia.

2.4 Tukimaksut työttömyyskassoille

Työllisyysrahasto vastaa työttömyysetuuk-

sien rahoituksesta annetun lain (555/1998)

nojalla ansioon suhteutetun työttömyys-

turvan rahoituksessa työttömyyspäivä-

rahojen, työllistymistä edistävien palve-

lujen ajalta maksettavien päivärahojen

ja vuorottelukorvauksen aiheuttamista

menoista siltä osin, kun valtio ja yksittäi-

set työttömyyskassat eivät ole niistä vas-

tuussa. Tässä mainitut etuudet maksetaan

työttömyyskassoista.

Lisäksi Työllisyysrahasto vastaa työttömi-

en ja aikuiskoulutustukea saavien vakuu-

tusmaksusta, joka maksetaan Eläketurva-

keskuksen kautta työeläkelaitoksille.

Työttömyyskassalain täytäntöönpanoase-

tuksen (272/2001) mukaan työttömyys-

kassojen ennakkohakemusten käsittely ja

maksatuksesta päättäminen sekä ennakoi-

den riittävyyden seuranta kuuluvat Työl-

lisyysrahaston tehtäviin. Rahasto maksaa

ennakkonsa työttömyyskassoille kaksi

kertaa kuukaudessa edellisen tilikauden

lopussa hyväksytyn talousarvion mukai-

sesti. Finanssivalvonta toimittaa rahastolle

kuukausittain tilastot kassojen asiakkail-

leen maksamien tukien kertymästä, jonka

perusteella rahasto on joulukuun lopussa

jaksottanut ennakkomaksujen ja toteutu-

neen kassamaksun kassakohtaisesti saa-

miseksi tai velaksi kirjanpidossaan. Jakso-

tus on tehty etuuslajikohtaisesti. Vuoden

79Tilinpäätös 2023 Tilinpäätöksen liitetiedot

2023 alusta kassojen etuuslajeihin sisälly-

tettiin muutosturvaraha, jolla rahoitetaan

yli 55-vuotiaille irtisanotuille työntekijöille

myönnettyjen muutosturvarahojen menoja.

Sosiaali- ja terveysministeriö maksaa

Työllisyysrahastolle valtionosuudet, jot-

ka rahasto maksaa rahoitusosuuksina

työttömyyskassoille. Rahasto hoitaa val-

tionosuuksien ennakot työttömyyskassoil-

le kerran kuukaudessa sen ensimmäisenä

pankkipäivänä. Vuonna 2023 sosiaali- ja

terveysministeriö maksoi rahastolle val-

tionosuuksien ennakkoa kuukausittain

tasasuuruisiin eriin jaettuna, ellei Työlli-

syysrahasto muuta esittänyt.

Tulot ministeriöiltä ja menot työttömyys-

kassoille on kirjattu sen suuruisina, minkä

verran työttömyyskassat ovat maksaneet

kutakin etuutta asiakkailleen. Sosiaali- ja

terveysministeriö vahvistaa työttömyys-

kassojen tilinpäätökset lopullisten tietojen

perusteella kesällä 2024, jolloin rahasto

suorittaa tasaukset tiliasemissa työttö-

myyskassojen ja valtion kanssa.

Työllisyysrahasto vastaa työttömyyse-

tuuksien rahoituksesta annetun lain 4 §:n

nojalla yksin työttömyysturvalain 6 §:ssä

säädetyn korotetun ansio-osan rahoittami-

sesta. Vuoden 2015 alusta lukien ylempien

ansiosidonnaisten työttömyyspäiväraho-

jen laskentasääntöä muutettiin siten, että

päivärahojen taso alentui hieman. Koro-

tettuun ansio-osaan tehtiin sama muutos.

Muutoksella toteutettiin Suomen hallituk-

sen kehyspäätökseen sisältynyt päiväraha-

menojen leikkaus. Muutos on pienentänyt

ansiopäivärahamenoa. Valtiontalouden

säästön toteuttamiseksi Työllisyysrahasto

tilittää säästön määrän (noin 50,3 miljoo-

naa euroa) vuosittain Kansaneläkelaitok-

selle perusturvan rahoitukseen työttömyy-

setuuksien rahoituksesta annetun lain

(555/1998) 23 §:n nojalla.

Maksut Eläketurvakeskukselle ja Valtion

Eläkerahastolle sekä niiden korkoutus

Työllisyysrahaston toiseksi suurin menoerä

on ollut Eläketurvakeskukselle suoritet-

tava maksu, jolla katetaan työttömyyden

sekä koulutus- ja vuorotteluvapaan ajan

huomioon ottamisesta aiheutuvaa eläke-

vastuuta ja -kuluja (työntekijän eläkelain

(395/2006) 74 ja 182 §). Tämä maksu mää-

rätään siten, että sen arvioidaan vastaavan

määrää, joka saataisiin, jos mainituilta

palkattomilta kausilta kertyvän työeläke-

turvan perusteena olevista tuloista suori-

tettaisiin keskimääräistä työeläkemaksua.

Rahasto vastaa edellä sanottua vastaavasti

valtion eläkelain (1295/2006) 62 ja 133 §:ssä

tarkoitetun maksun suorittamisesta Val-

tion Eläkerahastolle.

Eläketurvakeskukselle työntekijän eläke-

lain 12 c §:n (561/1998) mukaan tilikaudelta

suoritettavat maksut perustuvat Eläke-

turvakeskuksen antamaan arvioon, jota

tarkennetaan tilinpäätöksen yhteydessä.

Suoritettujen maksujen ja tarkistetun arvi-

on erotus kirjataan siirtosaamiseksi tai -ve-

laksi. Lopullisen maksun määrä saadaan

Eläketurvakeskukselta tilikautta seuraavan

vuoden keväällä, ja lopullisen ja tilinpää-

töksessä käytetyn maksuarvion erotus

esitetään korjauksena edellisen vuoden

tasausmaksuna tilikautta seuraavan vuo-

den tilinpäätöksessä. Vuoden tarkistettu

ennakko ja edellisen vuoden tasausmaksu

on eritelty tilinpäätöksen liitetiedoissa.

80Tilinpäätös 2023 Tilinpäätöksen liitetiedot

Eläketurvakeskus korkouttaa Työllisyys-

rahaston maksettavaksi määrätyt veloi-

tukset TyEL-vakuutusmaksukorkoa käyt-

täen. Tilinpäätöksessä käytetty tarkistettu

maksu on korkoutettu tilikauden loppuun

(veloituskorko). Eläketurvakeskus hyvit-

tää rahastolle korkoa tämän suorittamien

todellisten maksujen ja todellisten maksu-

ajankohtien mukaan (hyvityskorko).

Tilikautta seuraavana vuonna selvitettävä

lopullinen maksu korkoutetaan Eläketurva-

keskuksen ja Työllisyysrahaston sopimaan

selvitysajankohtaan (edellisen vuoden ve-

loituskorko). Rahaston kaikkiin edelliseltä

vuodelta suorittamille maksuille lasketaan

vastaavalla tavalla hyvityskorko (edellisen

vuoden maksun hyvityskorko). Valtion

Eläkerahaston osalta maksujen veloitus- ja

hyvityskorko lasketaan vastaavalla tavalla.

Työttömyyskassoihin kuulumattomien

palkansaajien työttömyysvakuutusmaksun

tulon tilitys Kansaneläkelaitokselle

Rahasto tilittää työttömyysetuuksien

rahoituksesta annetun lain (555/1998)

8 ja 23 §:n nojalla palkansaajien

työttömyysvakuutusmaksutulosta Kan-

saneläkelaitokselle ennakkona vuosittain

määrän, joka vastaa työttömyyskassoihin

kuulumattomien palkansaajien osuutta

kaikista palkansaajista. Tämän osuuden

arviointi perustuu Tilastokeskuksen aineis-

toon ja arvion vahvistaa sosiaali- ja ter-

veysministeriö. Maksun lopullinen määrä

perustuu sosiaali- ja terveysministeriön

tekemään laskelmaan siitä, kuinka pal-

jon Kansaneläkelaitos on maksanut tällä

tavoin rahoitettavia etuuksia tilikauden

aikana. Vuoden 2023 alusta rahoitettaviin

etuuksiin lisättiin muutosturvaraha, jolla

rahoitetaan työttömyyskassoihin kuulu-

mattomien 55-vuotta täyttäneiden irtisa-

nottujen työntekijöiden muutosturvaraho-

jen menoja.

Aikuiskoulutusetuudet

Työllisyysrahasto myöntää ja maksaa hen-

kilöille aikuiskoulutusetuuksista annetun

lain (1276/2000) mukaista aikuiskoulutus-

tukea ja ammattitutkintostipendejä. Työl-

lisyysrahasto vastaa myös palkansaajan

aikuiskoulutustuen ja muiden kuin valtion

palveluksessa oleville myönnettävien

ammattitutkintostipendien rahoitukses-

ta. Yrittäjän aikuiskoulutustuen ja valtion

palveluksessa oleville myönnettävien

ammattitutkintostipendien rahoituksesta

vastaa valtio. Rahoitusvastuusta on säädet-

ty aikuiskoulutusetuuksista annetun lain

30 §:ssä.

Palkkaturvan rahoitus

Työllisyysrahasto vastaa palkkaturvasta

annetun lain (866/98) 31 §:n nojalla valtion

palkkaturvamenoista. Palkkaturvameno

maksetaan kerran vuodessa yleensä meno-

ja seuraavan vuoden keväällä työ- ja elin-

keinoministeriölle sen lähettämän laskun

mukaan.

81Tilinpäätös 2023 Tilinpäätöksen liitetiedot

Muutosturvakoulutus

Vuoden 2023 alusta voimaan tulleeseen

muutosturvakokonaisuuteen kuuluu yli

55-vuotiaille, taloudellisista ja tuotannol-

lisista syistä irtisanotuille työntekijöille

myönnettävä muutosturvakoulutus, jonka

rahoituksesta Työllisyysrahasto vastaa.

Muutosturvan piiriin kuuluva työntekijä

on oikeutettu arvoltaan kahden kuukauden

palkkaa vastaavaan TE-toimiston hankki-

maan muutosturvakoulutukseen. ELY-kes-

kusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja

hallintokeskus (KEHA) kokoaa tiedot kou-

lutusmenoista ja laskuttaa ne vuosineljän-

neksittäin toteutuneiden kulujen mukaan

Työllisyysrahastolta.

Työttömyysturvan jäsenvaltiolaskutus

Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovitta-

misesta annetun Euroopan parlamentin

ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004

(perusasetus) 65 artiklassa säädetään niistä

tilanteista, joissa henkilö jää työttömäksi

työskenneltyään muussa jäsenvaltiossa

kuin asuinvaltiossaan. Suomessa Työlli-

syysrahasto on säädetty toimivaltaiseksi

laitokseksi ansiosidonnaisen työttömyys-

vakuutuksen osalta EU:n perusasetusta toi-

meenpantaessa. Rahaston tehtävä on mm.

perusasetuksen 65 artiklan 6 ja 7 kohdan

mukaisten työttömyyskassan jäseninä ol-

leille maksetuista työttömyyspäivärahoista

aiheutuvien korvausten maksaminen ja

periminen.

Rahasto hakee korvauksia jäsenvaltioilta

sen mukaan, miten työttömyyskassat ovat

maksaneet työttömyyskorvauksia niille,

jotka ovat työskennelleet toisessa jäsen-

valtiossa. Jäsenvaltiot puolestaan hakevat

korvausta Työllisyysrahastolta, kun toisen

maan kansalainen on työskennellyt Suo-

messa. Etuudet korvataan täysimääräisesti,

mutta enintään sen suuruisena kuin ne

olisi maksettu työskentelymaassa. Tulot ja

menot kirjataan maksuperusteisesti.

Koulutuskorvaus

Työllisyysrahasto käsittelee työnantajan

koulutuskorvauksia. Koulutuskorvaus

perustuu lakiin koulutuksen korvaamisesta

(1140/2013). Koulutuskorvaus on taloudel-

linen tuki osaamisen kehittämistoimiin

niille työnantajille, joilla ei ole oikeutta

koulutusvähennykseen elinkeinoverolain

tai maatilatalouden tuloverolain perusteel-

la. Tällaisia työnantajia ovat muun muassa

kunnat ja seurakunnat sekä järjestöt. Kou-

lutuskorvauksen tarkoituksena on paran-

taa työnantajan mahdollisuuksia järjestää

työntekijöilleen ammatillista osaamista

kehittävää koulutusta.

Koulutuskorvauksen saa enintään kolmelta

koulutuspäivältä työntekijää kohden vuo-

dessa. Koulutuskorvauksen rahoituksesta

on säädetty, että valtiovarainministeriö

maksaa kalenterivuosittain hakemuk-

sesta Työllisyysrahastolle sen määrän,

jonka rahasto on hyvittänyt työnantajille

koulutuskorvauksina.

82Tilinpäätös 2023 Tilinpäätöksen liitetiedot

Eläkkeet ja työsuhde-etuudet

Työllisyysrahastolla on yksinomaan mak-

superusteisia eläkejärjestelyjä. Lakisää-

teinen eläketurva on hoidettu eläkeva-

kuutusyhtiössä. Suoritukset eläketurvaan

liittyen kirjataan kuluksi sille tilikaudelle,

jota veloitus koskee. Rahaston henkilökun-

nalla on palkkio-ohjelma. Hallitus päät-

tää mahdollisen palkkion maksamisesta

toimitusjohtajan esityksestä vahvistettujen

palkkiokriteerien mukaan. Realisoitunut

palkkio kirjataan palkkio-ohjelmaa koske-

van tilikauden kuluksi.

2.5 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineellisia käyttöomaisuushyödyk-

keitä ovat rahaston koneet, laitteet

ja kalusto sekä vuokratiloissa tehdyt

perusparannustyöt. Aineelliset käyt-

töomaisuushyödykkeet arvostetaan

nettovarallisuuslaskelmassa alkuperäiseen

hankintamenoon, vähennettynä kertyneillä

poistoilla ja arvonalentumistappiolla.

Perusparannusmenot lisätään toimitilojen

perusparannuksen kirjanpitoarvoon silloin,

kun on todennäköistä, että niistä koituva

vastainen taloudellinen hyöty koituu ra-

haston hyväksi. Tavanomaiset korjaus- ja

kunnossapitomenot kirjataan kuluksi tili-

kaudella, jolla ne ovat syntyneet.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

poistetaan tasapoistoin niiden arvioidun

taloudellisen vaikutusajan kuluessa.

Pääsääntöisesti jäännösarvo arvioidaan

nollan suuruiseksi. Omaisuuserien jäännö-

sarvot ja taloudellisen vaikutusajan arviota

tarkistetaan tilinpäätöksen yhteydessä.

Poistoaikoja oikaistaan, mikäli arvio muut-

tuu merkittävästi. Arvioidut taloudelliset

vaikutusajat hyödykeryhmittäin ovat

seuraavat:

• Perusparannustyöt vuokratiloissa 5

vuotta

• Koneet ja kalusto 3 vuotta

Käyttöomaisuuden luovutuksista ja käytös-

tä poistamisesta johtuvat voitot ja tappiot

lasketaan saatujen nettotulojen ja kirjanpi-

toarvon erotuksena. Myyntivoitot ja -tap-

piot sisältyvät nettovarallisuuden muutos-

laskelmassa hallintokuluihin.

83Tilinpäätös 2023 Tilinpäätöksen liitetiedot

2.6 Aineettomat hyödykkeet

Aineettomina hyödykkeinä, joilla on ra-

jallinen taloudellinen vaikutusaika, käsi-

tellään ulkopuolelta hankitut ja sisäisesti

tuotetut ohjelmistot ja muut aineettomat

hyödykkeet, jos on todennäköistä, että

niistä johtuva odotettavissa oleva vastai-

nen taloudellinen hyöty koituu rahaston

hyväksi ja hyödykkeiden hankintameno on

luotettavasti määriteltävissä. Pilvipalvelu-

järjestelyssä, joka on palvelusopimus, käyt-

töönottomenot kirjataan pääsääntöisesti

kuluksi, kun niihin liittyvä käyttöönotto-

palvelu saadaan. Pilvipalvelujärjestelyssä

käyttöönottomenot aktivoidaan taseeseen

ja jaksotetaan pidemmälle ajanjaksolle

vain silloin, kun käyttöönottopalvelu ei ole

erotettavissa palvelusta, joka antaa pääsyn

ohjelmaan, tai kun menot liittyvät erillisen

aineettoman hyödykkeen syntymiseen.

Sisäisesti aikaansaadun aineettoman

hyödykkeen hankintameno määräytyy

hyödykkeelle välittömästi kohdistettavien

menojen summana.

Tietokoneohjelmistojen ylläpitoon liittyvät

menot kirjataan kuluiksi toteutuessaan.

Tutkimusmenot kirjataan kuluksi kuluvana

tilikautena, jona ne toteutuvat. Kehittämis-

menoista, jotka johtuvat uusien ohjelmisto-

jen suunnittelusta ja testauksesta tai jo ole-

massa olevien ohjelmistojen merkittävistä

parannuksista, aktivoidaan vain ne, jotka

täyttävät edellä mainitut nettovarallisuus-

laskelmaan kirjaamisen edellytykset.

Aineettomat hyödykkeet, joilla on rajalli-

nen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan

kertyneillä poistoilla ja arvonalentumis-

tappioilla vähennettyyn alkuperäiseen

hankintahintaan. Aineettomat hyödykkeet

poistetaan tasapoistoin niiden taloudelli-

sen vaikutusajan kuluessa. Arvioidut ta-

loudelliset vaikutusajat hyödykeryhmittäin

ovat seuraavat:

• Tietokoneohjelmat 3 vuotta

• Ohjelmistojen kehittämismenot 3 vuotta

2.7 Rahoitusvaroihin kuulumattomien

omaisuuserien arvon alentuminen

Tilikauden päättyessä arvioidaan, antavat-

ko tapahtumat tai olosuhteiden muutokset

viitteitä siitä, että aineettomiin hyödykkei-

siin tai aineellisiin käyttöomaisuushyödyk-

keisiin kuuluvan omaisuuserän, eli pois-

tojen kohteena olevan omaisuuserän arvo

saattaa olla muuttunut. Jos arvonalentumi-

sesta on viitteitä, arvioidaan omaisuuseräs-

tä kerrytettävissä oleva rahamäärä.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on

omaisuuserän käypä arvo vähennetty-

nä luovutuksesta johtuvilla menoilla tai

sen käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä

on suurempi. Käyttöarvolla tarkoitetaan

omaisuuserästä saatavissa olevia arvioi-

tuja nettorahavirtoja, jotka diskontataan

nykyarvoonsa määriteltyä korkoprosenttia

käyttäen. Määrä, jolla omaisuuserän kirjan-

pitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan

rahamäärän, kirjataan nettovarallisuuden

muutoslaskelmassa arvonalentumistappio-

na. Kirjaamisen yhteydessä poistettavan

omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika

arvioidaan uudelleen.

84Tilinpäätös 2023 Tilinpäätöksen liitetiedot

Arvonalentumistappiot puretaan, jos olo-

suhteissa on tapahtunut muutos ja hyödyk-

keestä kerrytettävissä oleva rahamäärä on

muuttunut arvonalentumistappion kirjaa-

misajankohdasta, ei kuitenkaan enempää

kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi

ilman arvonalentumistappion kirjaamista.

2.8 Rahoitusvarat ja -velat

Rahoitusvarat

Työllisyysrahasto soveltaa International

Accounting Standards Boardin julkaisemaa

IFRS 9, Rahoitusinstrumentit standardia,

joka tuli voimaan 1. tammikuuta 2018. IFRS

9 -standardi sisältää ohjeistuksen rahoitus-

varojen luokitteluun ja arvostamiseen sekä,

odotettuihin luottotappioihin perustuvan

mallin rahoitusvarojen arvonalentumisen

arviointiin ja yleiset suojauslaskennan vaa-

timukset. IFRS 9:n mukaan rahoitusvarat

on luokiteltava kolmeen arvostusryhmään:

jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat,

käypään arvoon muun laajan tuloksen

kautta kirjattavat ja käypään arvoon tu-

loslaskelman kautta kirjattavat. Rahoitus-

velkojen osalta standardi vastaa useimpia

IAS 39:n mukaisia vaatimuksia. Arvon-

alentumisen osalta käytetään odotettuihin

luottotappioihin perustuvaa mallia.

Työllisyysrahaston rahoitusvarat muo-

dostuvat sijoitusomaisuudesta sekä ra-

havaroista. Rahaston johto luokittelee

rahoitusvarat niiden hankintapäivänä

niiden hankinnan tarkoituksen perus-

teella ryhmiin, jotka määrittävät niiden

arvostusperusteet. Kaikki rahoitusvarat

kirjataan kaupankäyntipäivänä eli päivä-

nä, jolloin sitoutuu ostamaan tai myymään

omaisuuserän.

Sijoitusomaisuuden rahoitusvarat esitetään

nettovarallisuuslaskelmassa lyhytaikaisis-

sa varoissa, paitsi silloin kun niiden erään-

tymiseen on yli 12 kuukautta ja johdolla on

aikomus luopua niistä yli 12 kuukauden

kuluttua raportointipäivästä.

Sijoitusomaisuus kirjataan alun perin käy-

pään arvoon. Transaktiomenot kirjataan

suoraan kuluksi. Alkuperäisen kirjaamisen

jälkeen sijoitusomaisuus arvostetaan käy-

pään arvoon jokaisena raportointipäivänä

ja käyvän arvon sekä realisoituneet että

realisoitumattomat muutokset kirjataan

nettovarallisuuden muutoslaskelmaan, sillä

kaudella, kun ne syntyvät. Käyvän arvon

nettomuutokset esitetään nettovarallisuu-

den muutoslaskelmassa rivillä ”Nettovoitot

sijoitusomaisuuden käypään arvoon arvos-

tamisesta”. Kaikki sijoitusomaisuuden kor-

ko- ja osinkotuotot sisältyvät käyvän arvon

nettomuutokseen. Käyvän arvon määritys-

perusteet on esitetty liitetiedossa 13.

Rahoitusvarat kirjataan pois varoista, kun

oikeudet rahavirtoihin ovat lakanneet tai

ne on siirretty toiselle osapuolelle niin, että

riskit ja edut ovat siirtyneet.

85Tilinpäätös 2023 Tilinpäätöksen liitetiedot

Rahavarat

Rahavarat sisältävät käteisen rahan ja vaa-

dittaessa maksettavat talletukset.

Lainat

Otetut lainat kirjataan alun perin käypään

arvoon, josta on vähennetty transaktiome-

not. Myöhemmin lainat arvostetaan jakso-

tettuun hankintamenoon. Saadun määrän

(vähennettynä transaktiomenoilla) ja ta-

kaisin maksettavan määrän välinen erotus

merkitään nettovarallisuuden muutoslas-

kelmaan efektiivisen koron menetelmällä

laina-ajan kuluessa.

Lainalimiiteistä maksettavat palkkiot kirja-

taan lainaan liittyvinä transaktiomenoina

siltä osin kuin limiitin käyttäminen osaksi

tai kokonaan on todennäköistä. Tällöin

palkkio aktivoidaan nettovarallisuuslaskel-

maan, kunnes laina nostetaan. Jos ei ole

näyttöä siitä, että limiittiin kuuluvat lainat

tullaan todennäköisesti nostamaan osaksi

tai kokonaan, palkkio aktivoidaan mak-

suvalmiuspalveluista suoritettuna ennak-

komaksuna siirtosaamisiin ja jaksotetaan

kyseisen limiitin voimassaoloajalle.

2.9 Vuokrasopimukset

Rahasto on vuokralle ottajana soveltanut

IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardia

1.1.2019 alkaen. IFRS 16 määrittelee kirjaa-

mista, arvostamista ja tilinpäätöksessä

esitettäviä tietoja koskevat vaatimukset.

Standardi määrittelee yhden laskentamal-

lin vuokralle ottajille. Lähtökohtaisesti

kaikki yli vuoden mittaiset vuokrasopi-

mukset merkitään taseeseen, paitsi silloin

kun vuokrasopimuksen kohteena olevan

hyödykkeen arvo on alhainen. Vuokra-

sopimuksen alkamispäivänä vuokralle

ottaja kirjaa vuokrasopimusvelan velvol-

lisuudesta suorittaa vuokramaksuja sekä

käyttöomaisuuserän oikeudestaan käyttää

omaisuuserää. Vuokralle ottajan on kirjat-

tava velasta korkokulua ja omaisuuserästä

suunnitelman mukaisia poistoja. Lisäksi

vuokralle ottajan on määritettävä vuokra-

velan suuruus uudelleen tiettyjen tapah-

tumien yhteydessä (esimerkiksi muutos

vuokra-ajassa tai indeksikorotuksista

aiheutuva muutos vuokranmaksuissa).

Rahasto hyödyntää IFRS 16 standardin sal-

limia helpotuksia lyhytaikaisten vuokraso-

pimusten (kestoltaan alle 12 kuukautta) ja

arvoltaan vähäisten hyödykkeiden osalta.

86Tilinpäätös 2023 Tilinpäätöksen liitetiedot

3 KESKEISET KIRJANPIDOLLISET

ARVIOT JA HARKINTAAN

PERUSTUVAT RATKAISUT

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standar-

dien mukaisesti edellyttää johdon tekemiä

arvioita ja oletuksia, jotka ovat vaikuttaneet

tilinpäätöksessä esitettäviin tuottoihin,

kuluihin, varoihin ja velkoihin. Harkintaa

joudutaan käyttämään myös tilinpäätök-

sen laatimisperiaatteiden soveltamisessa.

Arviot perustuvat tilinpäätöshetkellä par-

haaseen käytettävissä olleeseen tietoon.

Arviointi perustuu sekä aikaisempiin

kokemuksiin että tulevaisuutta koskeviin

tilinpäätöshetkellä todennäköisimpinä

pidettyihin oletuksiin. Toteumatiedot

voivat poiketa näistä arvioihin ja oletuk-

siin perustuvista päätöksistä. Mahdolliset

arvioiden muutokset kirjataan sillä tili-

kaudella, jonka aikana arviota korjataan

ja kaikilla tämän jälkeisillä ajanjaksoilla.

Työllisyysrahaston talouden suunnittelu ja

ohjaaminen perustuvat pitkälti ennustei-

siin työttömyysasteen, työttömyysmenon,

työllisyyden sekä palkkasumman kehi-

tyksestä. Normaalioloissa rahaston on

asetettava vakuutusmaksut sellaisiksi, että

niistä saatavilla vakuutusmaksutuloilla

voidaan kattaa ennakoidut menot. Työttö-

myysvakuutusmaksut (maksuprosentit)

määrätään kalenterivuodeksi kerrallaan.

Maksuja muutettaessa toimitaan siten, että

yhtä suuri prosenttiyksiköissä laskettu

muutos tehdään sekä työnantajan keski-

määräiseen että palkansaajan työttömyys-

vakuutusmaksuun. Tilikautta edeltävän

vuoden elokuussa laadittavan talousarvion

ja runsasta vuotta myöhemmin laadittavan

tilinpäätöksen erotuksena syntyvä rahas-

ton tuloksen ennustepoikkeama oli vuonna

2023 merkittävästi pitkän aikavälin keski-

arvoa suurempi.

Rahasto käyttää tarvittaessa harkintaa

soveltaessaan käyvän arvon määrityksessä

käytettyjä arvostusmenetelmiä siltä osin,

kun käyvät arvot eivät tule suorina hintoina

aktiivisilta markkinoilta.

Lyhytaikaisten rahamarkkinasijoitusten

käyvän arvon määritys perustuu diskontat-

tuihin rahavirtoihin, ja johto on käyttänyt

harkintaa arvioidessaan, että sijoitusten

luottoriskin muutoksella ei ole olennais-

ta vaikutusta sijoitusten käyvän arvon

muutokseen niiden lyhytaikaisuudesta ja

korkeasta luottokelpoisuudesta johtuen.

Rahaston keskeiset tulevaisuutta koskevat

oletukset ja tilinpäätöspäivän arvioihin liit-

tyvät keskeiset epävarmuustekijät liittyvät

edellä mainittuihin tekijöihin.

87Tilinpäätös 2023 Tilinpäätöksen liitetiedot

Luottotappiot

Työllisyysrahasto soveltaa IFRS 9 -stan-

dardin mukaista odotettavissa olevien

luottatappioiden mallia arvioitaessa epä-

varmoihin työttömyysvakuutusmaksusaa-

taviin liittyvää arvonalentumista. Mallissa

odotettavissa olevat luottotappiot kirjataan

rahoitusvarojen koko voimassaoloajalta ja

sen pohjana on erääntyneiden saamisten

määrä ja se, kuinka kauan ne ovat olleet

erääntyneitä. Mallissa sovelletut paramet-

rit pohjautuvat arvioon raportointihetken

luottotappioksi kirjattavien työttömyysva-

kuutusmaksusaatavien, omavastuumak-

susaatavien, työsopimuslain (tsl) yhteen-

sovitussaatavien, etuussaatavien sekä

korkosaatavien määristä. Koko voimassa-

oloajalta odotettavissa olevat luottotappiot

lasketaan kertomalla maksamattomien

saamisten bruttomääräinen kirjanpitoarvo

odotetulla tappio-osuudella. Odotettavissa

olevien luottotappioiden muutokset kirja-

taan tulokseen.

Segmenttiraportointi

IFRS 8 Toimintasegmentit -standardin pe-

rusperiaatteen mukaan yhteisön on annet-

tava tietoja, joiden avulla sen tilinpäätöksen

käyttäjät voivat arvioida sen harjoittamien

liiketoimintojen ja taloudellisten toimin-

taympäristöjen luonnetta ja taloudellisia

vaikutuksia. Standardin määritelmän mu-

kaan toimintasegmentti on yhteisön osa:

A. joka harjoittaa liiketoimintaa, josta se

voi saada tuottoja ja josta voi aiheutua

kuluja

B. jonka toiminnan tulosta yhteisön ylin

operatiivinen päätöksentekijä säännöl-

lisesti tarkastelee tehdäkseen päätöksiä

resurssien kohdistamisesta kyseiselle

segmentille ja arvioidakseen sen tulok-

sellisuutta ja

C. josta on saatavissa erillistä taloudellista

informaatiota.

Edelleen standardin määritelmän mu-

kaan ylimmän operatiivisen päätöksen-

tekijän toimen tehtävänä on resurssien

kohdistaminen yhteisön toimintasegmen-

teille ja niiden tuloksellisuuden arviointi.

Työllisyysrahaston tehtävänä on kerätä

työttömyysvakuutusmaksuja, joiden taso on

määritetty julkisen vallan toimesta. Rahas-

to tilittää keräämänsä maksut eteenpäin,

pääasiassa työttömyyskassoille.

Keräämillään maksuilla Työllisyysrahasto

harjoittaa konservatiivista sijoitustoimin-

taa kattaakseen maksussa olevia rahoitus-

osuuksia. Mahdollista alijäämää rahasto

kattaa myös lainarahoituksella.

Työllisyysrahasto on voittoa tavoittele-

maton, julkiseen valtaan sidoksissa oleva

rahasto. Rahaston johto seuraa yhteisön toi-

mintaa yhtenä kokonaisuutena, joka muo-

dostuu kerätyistä ja tilitetyistä maksuista

sekä niiden erotuksena muodostuvasta

nettovarallisuuden muutoksesta. Rahaston

johto ei varsinaisesti kohdista resursseja

yhteisön toiminnoille tai tarkastele toimin-

tojen tuloksellisuutta.

88Tilinpäätös 2023 Tilinpäätöksen liitetiedot

Näistä syistä johtuen Työllisyysrahaston

johto arvioi, että segmenttitietojen esittä-

minen ei ole tarkoituksenmukaista. Seg-

menttitietojen esittäminen ei parantaisi

tilinpäätöksen lukijan kykyä arvioida

Rahaston toimintojen ja toimintaympäris-

tön luonnetta ja taloudellisia vaikutuksia.

Työllisyysrahaston johdon arvion mukaan

rahaston toimintojen ja toimintaympä-

ristön luonne ja taloudelliset vaikutukset

käyvät ilmi IFRS-tilinpäätöksestä.

4 RAHOITUSRISKIEN HALLINTA

Rahoitus- ja sijoitustoiminnan riskit py-

ritään rajaamaan sellaiselle tasolle, että

riskien realisoituminen ei aiheuta rahas-

tolle merkittäviä menetyksiä, jotka aiheut-

taisivat paineita maksujen korotuksiin

tai vaarantaisivat rahaston likviditeetin.

Työllisyysrahaston sijoitus- ja rahoitustoi-

mintaa ja riskirajoja säädellään tarkemmin

hallintoneuvoston hyväksymissä sijoitus-

toiminnan periaatteissa sekä hallituksen

hyväksymässä sijoitussuunnitelmassa ja

velanhoitosuunnitelmassa.

Sijoitusten markkinariskejä mitataan

lähinnä ns. stressitestimenetelmällä, jossa

kullekin sijoitusluokalle määritellään

historialliseen vaihteluun perustuva riski-

luku ilmaistuna vuotuisena volatiliteettina.

Työllisyysrahaston rahoitusriskit liittyvät

lähinnä sijoituksiin ja ne koostuvat mark-

kinariskistä, luottoriskistä, vastapuoliris-

kistä ja likviditeettiriskistä. Rahoitusriskin

vähentämiseksi sijoituksia tehdään hallin-

toneuvoston vahvistamia sijoitusperiaattei-

ta noudattaen erilaisiin omaisuusluokkiin

ja hajauttaen. Riskirajat asetetaan siten,

että riskin realisoituminen ei aiheuta ra-

hastolle sellaisia menetyksiä, jotka aiheut-

taisivat paineita työttömyysvakuutusmak-

sujen korotuksiin. Suojaamistarkoituksessa

voidaan tehdä johdannaisinstrumentteja.

Johdannaisia ei käytetty esitettävinä

kausina.

Rahasto arvostaa kaikki sijoitukset käy-

pään arvoon, sillä ne on luokiteltu ni-

menomaisesti käypään arvoon tulosvai-

kutteisesti kirjattaviksi rahoitusvaroiksi.

Sijoitusten erittelyt ja niiden käyvät arvot

luokittain sekä käyvän arvon määritysperi-

aatteet on esitetty liitteessä 15.

4.1 Rahoitusriskin osatekijät

Markkinariski

Korkoriski on rahaston sijoituksiin

ja velkoihin liittyvän markkinariskin

pääasiallinen osatekijä. Korkosijoituksilla

(joukkovelkakirjalaina- ja

rahamarkkinasijoitukset) on hallitseva

rooli rahaston sijoitussalkuissa.

Sijoitusinstrumentteihin voidaan sijoittaa

joko suoraan tai epäsuorasti rahastojen

kautta. Katsauskauden lopussa 17 %

(31.12.2022: 14 %) sijoituksista oli epäsuoria

sijoituksia.

89Tilinpäätös 2023 Tilinpäätöksen liitetiedot

Sijoitusten markkinariski oli 31.12.2023 ja 31.12.2022 seuraava:

Sijoituskohde, 31.12.2023

Riski,

prosenttia

Pääoma,

tuhatta euroa

Riski,

tuhatta euroa

Pankkitilit 0,50 % 247 468 1 237

Rahamarkkinat 1,00 % 572 186 5 722

Jvk valtiot ja kunnat 4,00 % 419 124 16 765

Jvk Pankit 4,50 % 289 759 13 039

Jvk yritykset 5,00 % 249 064 12 453

Osakkeet 25,00 % 38 997 9 749

Vaihtoehtoiset sijoitukset 10,00 % 83 333 8 333

Kokonaisriski 3,54 % 1 899 931 67 298

Sijoituskohde, 31.12.2022

Riski,

prosenttia

Pääoma,

tuhatta euroa

Riski,

tuhatta euroa

Pankkitilit 0,50 % 218 108 1 091

Rahamarkkinat 1,00 % 830 516 8 305

Jvk valtiot ja kunnat 4,00 % 231 058 9 242

Jvk Pankit 4,50 % 307 430 13 834

Jvk yritykset 5,00 % 180 450 9 023

Osakkeet 25,00 % 36 111 9 028

Vaihtoehtoiset sijoitukset 10,00 % 74 958 7 496

Kokonaisriski 3,09 % 1 878 632 58 019

Kokonaisriski oli 3,54 % (31.12.2022: 3,09 %) rahaston varallisuudes-

ta ja 1,9 % (31.12.2022: 1,7 %) rahaston vuoden 2023 tuloista. Sijoitus-

salkun riski on maltillinen, mikä johtuu salkun varsin konservatii-

visesta ja suhteellisen vähän riskillisiä arvopapereita sisältävästä

rakenteesta.

Rahamarkkinasijoitukset ovat kokonaisuudessaan vaihtuvakor-

koisia (31.12.2022: 100 %). Joukkovelkakirjalainoista vaihtuva-

korkoisia sijoituksia oli 7 % (31.12.2022: 8 %). Vaihtuvakorkoiset

sijoitukset altistavat rahaston rahavirran korkoriskille, kun taas

kiinteäkorkoiset sijoitukset altistavat rahaston käyvän arvon

korkoriskille.

Jos euriborkorot ja korkokäyrä (swap-korot) olisivat 31.12.2023

olleet 0,5 prosenttiyksikköä korkeammat kaikkien muiden teki-

jöiden pysyessä ennallaan, nettovarallisuuden muutos olisi ollut

9,8 miljoonaa euroa (31.12.2022: 9,4 miljoonaa euroa) pienempi. Ja

vastaavasti, jos euriborkorot ja korkokäyrä (swap-korot) olisivat

31.12.2023 olleet 0,5 prosenttiyksikköä matalammat, nettovaralli-

suuden muutos olisi ollut 9,8 miljoonaa euroa (31.12.2022: 9,4 mil-

joonaa euroa) suurempi.

90Tilinpäätös 2023 Tilinpäätöksen liitetiedot

Luottoriski

Rahaston sijoituksista aiheutuvaa luot-

toriskiä hallinnoidaan liikkeeseenlaski-

jakohtaisten limiittien avulla. Limiittien

määrittelyssä otetaan huomioon liikkee-

seenlaskijan absoluuttinen koko, talou-

dellinen asema ja tulevaisuuden näkymät.

Liikkeeseenlaskijoiden luottoluokitusta ja

näkymiä seurataan jatkuvasti ja muutosten

perusteella limiittejä joko kasvatetaan tai

pienennetään. Pääasiallisina sijoituskoh-

teina käytetään pohjoismaisia pankkeja,

joilla on korkeat luottoluokitukset, vahvan

luottoluokituksen omaavia valtioita (Suomi,

Saksa, Alankomaat, Belgia, Ranska, Itävalta

ja Ruotsi), pääosin suomalaisia ja osin ruot-

salaisia yrityksiä sekä kuntia. Rahavaroja

pidetään vain korkean luottoluokituksen

pankeissa.

Sijoituksiin sisältyvän luottoriskin

spread-duraatio oli katsauskauden lopussa

1,63 vuotta (31.12.2022: 1,28 vuotta).

Sijoitussalkun keskimääräistä luottoluoki-

tusta arvioidaan Standard & Poors’n luoki-

tusasteikolla perustuen historiallisiin luot-

totappiotodennäköisyyksiin. Sijoitussalkun

luottoluokituksen arvioidaan likimääräises-

ti olevan tasolla BBB+ 31.12.2023 (31.12.2022:

BBB+).

Rahaston sijoitukset koostuvat pääasiassa

valtioiden ja pankkien joukkovelkakirja-

lainoista sekä rahamarkkinasijoituksista.

Niiden luoton laatu on määritetty käyttäen

S&P:nluottoluokituksia. Suurimmalla osalla

sijoituskohteena olevista pankeista on

hyvät luottoluokitukset. Kaikilla alueelli-

silla pankeilla ja yrityksillä ei ole virallista

91Tilinpäätös 2023 Tilinpäätöksen liitetiedot

luottoluokitusta, jolloin näiden luottoluokitus määritellään kolmannelta osapuolelta saa-

duilla luokituksilla.

Seuraava taulukko kuvaa Työllisyysrahaston korkosijoitusten määrää ja luoton laatua

luokittain jaoteltuina.

Sijoitukset liikkeeseenlaskijan luokituksen

mukaan jaettuina

31.12.2023,

tuhatta euroa

31.12.2023,

prosenttia

31.12.2022,

tuhatta euroa

31.12.2022,

prosenttia

AAA 272 696 15,3 % 112 814 6,4 %

AA+ 250 698 14,1 % 130 509 7,4 %

AA 13 148 0,7 % 7 391 0,4 %

AA- 404 829 22,8 % 555 907 31,5 %

A+ 174 641 9,8 % 348 434 19,7 %

A 77 990 4,4 % 47 589 2,7 %

A- 91 922 5,2 % 145 574 8,2 %

BBB+ 106 350 6,0 % 102 284 5,8 %

BBB 213 420 12,0 % 176 883 10,0 %

BBB- 82 110 4,6 % 67 250 3,8 %

BB+ 29 363 1,7 % 40 965 2,3 %

BB 9 196 0,5 % 4 678 0,3 %

BB- 4 959 0,3 % 0 0,0 %

B+ 0 0,0 % 0 0,0 %

B 215 0,0 % 0 0,0 %

B- 0 0,0 % 0 0,0 %

CCC+ 0 0,0 % 0 0,0 %

CCC 0 0,0 % 0 0,0 %

NR 46 061 2,6 % 27 280 1,5 %

Yhteensä 1 777 598 100,0 % 1 767 560 100,0 %

Työllisyysrahaston työttömyysvakuu-

tusmaksusaatavien, omavastuumaksu-

saatavien, työsopimuslain (tsl) yhteen-

sovitussaatavien, etuussaatavien sekä

korkosaatavien määriin sisältyy luotto-

riski. Merkittävin tekijä em. luottoriskin

toteutumiselle liittyy työttömyysvakuu-

tusmaksuvelvollisten asiakkaiden maksu-

kyvyttömyystilanteisiin (konkurssi, yritys-

saneeraus ja velkajärjestely).

Vuonna 2023 sekä yrityssaneerausten että

konkurssien määrä kasvoi selkeästi ver-

rattuna vuoteen 2022. Vuonna 2023 meni

konkurssiin useita rakennusalan yrityk-

siä, joilla oli työttömyysvakuutusmaksun

alaista palkanmaksua. Tämä heijastui myös

Työllisyysrahaston perinnän työmäärään,

joka kasvoi noin 35 % edellisvuoteen verrat-

tuna. Tällä ei kuitenkaan vielä toistaiseksi

ole ollut vastaavaa vaikutusta Työllisyysra-

haston perinnän tehokkuuteen. Erityisesti

yrityssaneerausten osalta vaikutukset

näkyvät viivellä, kun vasta vuosien jälkeen

selviää, ovatko maksuohjelmat olleet realis-

tisia. Työttömyysvakuutusmaksujen toteu-

tuneet luottotappiot vuonna 2023 olivat 4,6

miljoonaa euroa (4,0 miljoonaa euroa).

92Tilinpäätös 2023 Tilinpäätöksen liitetiedot

Maksuvalmiusriski

Rahasto pyrkii hallitsemaan maksuvalmiusriskiä seuraavasti:

1. Likvidit rahaksi muutettavat sijoitukset

2. Lyhyt lainanotto

3. Työttömyysvakuutusmaksujen kohtuullinen taso ja

korottaminen tarpeen mukaan

Maksuvalmiuden turvaamiseksi pidetään alle vuoden korkosi-

joituksissa vähintään yhden kuukauden menoja vastaava määrä

varoja. Likviditeettipuskurin pienentyessä tämän rajan alapuolelle

voidaan käyttää myös lyhytaikaisia lainoja tilapäisten maksuva-

jeiden täyttämiseen. Tähän tarkoitukseen rahastolla on myös 300

miljoonan euron yritystodistusohjelma (31.12.2022: 300 miljoonaa

euroa), ja lisäksi yhteensä 600 miljoonan euron sitovat valmius-

luottolimiitit (RCF) neljän pankin kanssa (31.12.2022: 600 miljoonaa

euroa). Yritystodistusohjelma ja valmiusluottolimiitit olivat koko-

naan käyttämättä vuoden 2023 lopussa (31.12.2022: 100 miljoonaa

yritystodistuksia käytössä).

Taulukoiden luvut ovat miljoonina euroina.

Käyttämättömät sitovat luottolimiitit 31.12.2023 31.12.2022

Yli vuoden kuluttua erääntyvä pankkilainalimiitti

RCF 600 600

Yhteensä 600 600

Käyttämättömät ei-sitovat luottolimiitit 31.12.2023 31.12.2022

Yritystodistusohjelma 300 200

Yhteensä 300 200

Työllisyysrahasto on turvannut velanhankintakyvykkyyttään

myös ylläpitämällä luottoluokitusta. Työllisyysrahastolla

on seuraavat Standard & Poors’n vahvistamat

liikkeeseenlaskijaluottoluokitukset (04.07.2023):

• Pitkäaikainen luottoluokitus AA+, vakaat näkymät

• Lyhytaikainen luottoluokitus A-1+, vakaat näkymät

Työllisyysrahasto on turvannut maksuvalmiuttaan vuoden

2023 aikana myös velkarahoituksella. Katsauskauden lopussa

joukkovelkakirjalainarahoitusta (jvk) oli käytössä 600 milj.

euroa (31.12.2022: 1 200 milj. euroa) ja yritystodistusrahoitusta oli

käytössä 0 milj. euroa (31.12.2022: 100 milj. euroa). Lyhytaikaisia

pankkilainoja ei ollut käytössä 31.12.2023 (31.12.2022: 0 euroa).

93Tilinpäätös 2023 Tilinpäätöksen liitetiedot

Velkojen korkosidonnaisuusajat

Nettovarallisuuslaskelmassa olleiden velkojen korkosidonnaisuusajat olivat oheisen taulukon mukaiset.

Lainat 31.12.2023 Nimellisarvo milj. euroa

Korkosidonnaisuusaika

vuosina Korkoprosentti Eräpäivä Luottoluokitus

Jvk 2027 600 3,46 0,01 % 16.6.2027 AA+

Yhteensä 600 3,46

Lainat 31.12.2022 Nimellisarvo milj. euroa

Korkosidonnaisuusaika

vuosina Korkoprosentti Eräpäivä Luottoluokitus

Jvk 2023 600 0,46 0,00 % 16.6.2023 AA+

Jvk 2027 600 4,46 0,01 % 16.6.2027 AA+

Yritystodistukset 100 0,25 -0,05 % 1-12 kk ei luokitusta

Yhteensä 1 300 2,28

94Tilinpäätös 2023 Tilinpäätöksen liitetiedot

Rahoitusvelkojen juoksujat

Seuraavissa taulukoissa esitetään rahaston rahoitusvelat jäljellä olevien sopimuksiin perustuvien juoksuaikojen mukaisiin ryhmiin.

Luvut ovat tuhansia euroina.

Rahoitusvelat, 31.12.2023 Alle 6 kk 6–12 kk 1–3 vuotta 4–7 vuotta

Sopimuksiin perustuvat

rahavirrat, yhteensä Kirjanpitoarvo varat (-) / velat

Ostovelat 2 319 0 0 0 2 319 2 319

Lainat 60 0 120 600 060 600 240 598 638

Käyttöoikeusomaisuusvelat 377 375 1 482 1 446 3 680 3 419

Yhteensä 2756 375 1 602 601 506 606239 604 376

Rahoitusvelat, 31.12.2022 Alle 6 kk 6–12 kk 1–3 vuotta 4–7 vuotta

Sopimuksiin perustuvat

rahavirrat, yhteensä Kirjanpitoarvo varat (-) / velat

Ostovelat 881 0 0 0 881 881

Lainat 700 060 0 120 600 120 1 300 300 1 298 609

Käyttöoikeusomaisuusvelat 346 346 1 372 2 047 4 111 3 588

Yhteensä 701287 346 1492 602167 1305292 1 303 077

95Tilinpäätös 2023 Tilinpäätöksen liitetiedot

4.2 Suhdannepuskuri

Työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 3 §:n mukaan

Työllisyysrahastolla on suhdannepuskuri maksuvalmiuden tur-

vaamiseksi ja ennakoitavissa olevista kansantalouden suhdanne-

vaihteluista johtuvien työttömyysvakuutusmaksujen muutosten

tasaamiseksi. Lain mukaan suhdannepuskuri voi työttömyys-

vakuutusmaksutasosta päätettäessä ennusteen mukaan ylittää

varojen enimmäismäärän kahtena vuonna kolmen vuoden tar-

kasteluaikana tasaisen maksukehityksen turvaamiseksi. Tällöin

työttömyysvakuutusmaksuja ei kuitenkaan saa määrätä edellis-

vuoden maksuja korkeammiksi. Suhdannepuskurin enimmäis-

määrä lasketaan vuositilinpäätöksen lukujen perusteella. Pus-

kuriin kertyneiden varojen sijoittamista säännellään rahaston

sijoitusperiaatteissa sekä vuosittain vahvistettavassa sijoitus-

suunnitelmassa. Velkarahoituksen käyttöä säännellään lisäksi

velanhoitosuunnitelmassa.

Puskurin enimmäismäärä lasketaan siten, että Työllisyysrahaston

vastuulla olevat vuotuiset menot jaetaan kyseisen vuoden keski-

määräisellä työttömyysasteprosentilla ja kerrotaan luvulla 6. Alla

olevasta taulukosta selviää suhdannepuskurin määrä sekä laissa

tarkoitetut puskurin enimmäis- ja vähimmäismäärä.

Luvut ovat miljoonina euroina.

Suhdannepuskuri 1.1.–31.12.2023 1.1.–31.12.2022

Määrä 2 021 1 258

Enimmäismäärä 1 861 1 868

Vähimmäismäärä -1 861 -1 868

96Tilinpäätös 2023 Tilinpäätöksen liitetiedot

5 TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUT

Luvut ovat tuhansina euroina.

Työttömyysvakuutusmaksut maksulajeittain 1.1-31.12.2023 1.1-31.12.2022

Työnantajan työttömyysvakuutusmaksut

Työnantajan vakuutusmaksut 1 409 566 1 323 956

Koulutuskorvaushyvitykset -10 244 -8 765

Valtiovarainministeriön tilitys

koulutuskorvauksista 10 244 8 765

Työnantajan vakuutusmaksut, osaomistajat

2 012 2 021

Yhteensä 1 411 578 1 325 977

Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksut

Palkansaajan vakuutusmaksut 1 486 405 1 420 828

Palkansaajan vakuutusmaksut, osaomistajat 2 876 2 979

Yhteensä 1 489 281 1 423 808

Perimiskulutuotot ja luottotappiot

Työnantajamaksujen viivästys- ja yliaikakorot 513 299

Palkansaajamaksujen viivästys- ja yliaikakorot 502 330

Perimiskulutulot 439 275

Yhteensä 1 455 905

Työttömyysvakuutusmaksut maksulajeittain 1.1-31.12.2023 1.1-31.12.2022

Työnantajan omavastuu- ja muutosturvamaksut

Omavastuumaksut 15 637 19 595

Muutosturvamaksut

5 970 0

Jaksotus -1 188 2 729

Yhteensä 20 419 22 324

Työsopimuslain (TSL) mukaiset vähennykset

TSL:n mukaiset vähennykset ja lomautustulot 915 974

Tilitys sosiaali- ja terveysministeriölle (STM) -538 -489

Yhteensä 377 484

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) tilitys

Ansiopäiväraha 690 817 703 550

Vuorottelukorvaus 10 507 11 012

Edellinen vuoden tasauserä -1 056 -121

Aikuiskoulutusetuudet 4 084 2 892

Yhteensä 704 352 717 334

Työttömyysvakuutusmaksut yhteensä 3 627 462 3 490 831

97Tilinpäätös 2023 Tilinpäätöksen liitetiedot

6 MAKSETUT RAHOITUSOSUUDET

Luvut ovat tuhansina euroina.

Rahoitusosuudet 1.1.-31.12.2023 1.1.-31.12.2022

Työttömyyskassoille maksetut Työllisyysrahaston osuudet

Muu ansiopäiväraha -653 539 -684 505

Lisäpäivä-päiväraha -147 060 -138 902

Muutosturvaraha -5 037 0

Lomautuspäiväraha -270 200 -191 114

Vuorottelukorvaus -13 358 -14 481

Hallintokulukorvaus -10 873 -10 732

Edellisen vuoden tasausmaksu 1 615 822

Yhteensä -1 098 453

-1 038 912

Työttömyyskassoille maksetut valtion osuudet

Muu ansiopäiväraha -676 196 -688 419

Vuorottelukorvaus -10 507 -11 012

Työttömyyspäiväraha/yrittäjät -6 261 -6 963

Hallintokulukorvaus -8 360 -8 169

Edellisen vuoden tasausmaksu 1 056 386

Yhteensä -700 268

-714 176

Eläketurvakeskus

Edellisen vuoden tasausmaksu 31 310 36 872

Kuluvan tilikauden maksu -631 000 -633 000

Yhteensä -599 690 -596 128

Valtion eläkerahasto

Edellisen vuoden tasausmaksu 378 505

Kuluvan tilikauden maksu -7 942 -8 570

Yhteensä -7 564 -8 065

Rahoitusosuudet 1.1.-31.12.2023 1.1.-31.12.2022

Kansaneläkelaitos

Edellisen vuoden tasausmaksu 29 1

Perusturva, korotusosa,

työllistymisohjelmalisä -262 910 -242 700

KELA muutosturva -65 0

Yhteensä -262 947

-242 699

Aikuiskoulutusetuudet

Stipendit -11 827 -11 467

Aikuiskoulutustuet -189 303 -177 871

Etuuksien perintäkulut -5 -8

Yhteensä -201 135

-189 347

Työ- ja elinkeinoministeriö

Edellisen vuoden tasausmaksu 0 0

Kuluvan tilikauden maksu -29 779 -19 786

Keha muutosturva -381

Yhteensä -30 159 -19 786

Työttömyysturvan jäsenvaltiolaskutus

Jäsenvaltioiden laskutus -52 -61

Rahaston laskutus 43 92

Yhteensä -9 31

Maksetut rahoitusosuudet yhteensä -2 900 224 -2 809 083

98Tilinpäätös 2023 Tilinpäätöksen liitetiedot

7 HALLINTOKULUT

Luvut ovat tuhansina euroina.

Hallintokulut kululajeittain 1.1.–31.12.2023 1.1.–31.12.2022

Henkilöstökulut

Palkat, palkkiot ja etuudet -10 073 -8 474

Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt -1 730 -1 494

Henkilösivukulut -395 -297

Yhteensä -12 198 -10 265

Muut hallintokulut

IT-kulut -7 798 -3 258

Muut henkilöstökulut -763 -450

Toimistotiloihin liittyvät kulut -109 -232

Toimistokulut -1 751 -1 528

Muut kulut -8 450 -4 177

Poistot -2 361 -2 689

Yhteensä -21 231 -12 335

Tilintarkastajien palkkiot

Lakisääteinen tilintarkastus -98 -85

Yhteensä -98 -85

Hallintokulut yhteensä -33 528 -22 685

Henkilöstönmäärä 31.12.2023 31.12.2022

Vakinaiset työntekijät 168 151

Määräaikaiset työntekijät 7 16

Yhteensä 175 167

99Tilinpäätös 2023 Tilinpäätöksen liitetiedot

8 RAHOITUSKULUT

Luvut ovat tuhansina euroina.

Rahoituskulut kululajeittain 1.1.–31.12.2023 1.1.–31.12.2022

Lainarahoituksen kulut

Limiittipalkkiot -899 -1 400

Lainojen kulujaksotukset -163 -262

Lainojen korkokulut 11 690

Lainarahoituksen kulut yhteensä -1 051 -972

Eläturvakeskuksen rahoitusosuuksien korkoutus -394 2 673

Valtion eläkerahaston rahoitusosuuksien korkoutus 151 106

Rahoituskulut yhteensä -1 293 1 806

100Tilinpäätös 2023 Tilinpäätöksen liitetiedot

9 AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET

Luvut ovat tuhansina euroina.

Aineellisten hyödykkeiden muutokset IFRS 16 käyttöoikeusomaisuus Yhteensä

Hankintameno 1.1.2023 3 933 3 933

Lisäykset 498 498

Hankintameno 31.12.2023 4 431 4 431

Kertyneet poistot 1.1.2023 568 568

Tilikauden poistot 653 653

Kertyneet poistot 31.12.2023 1 221 1 221

Kirjanpitoarvo 1.1.2023 3 365 3 365

Kirjanpitoarvo 31.12.2023 3 210 3 210

Aineellisten hyödykkeiden muutokset IFRS 16 käyttöoikeusomaisuus Yhteensä

Hankintameno 1.1.2022 3 735 3 735

Lisäykset 198 198

Hankintameno 31.12.2022 3 933 3 933

Kertyneet poistot 1.1.2022 0 0

Tilikauden poistot 568 568

Kertyneet poistot 31.12.2022 568 568

Kirjanpitoarvo 1.1.2022 3 735 3 735

Kirjanpitoarvo 31.12.2022 3 365 3 365

101Tilinpäätös 2023 Tilinpäätöksen liitetiedot

10 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Luvut ovat tuhansina euroina.

Aineettomien hyödykkeiden

muutokset Ohjelmistot Ohjelmistojen kehittämismenot

Keskeneräiset aineettomat

hyödykkeet* Yhteensä

Hankintameno 1.1.2023 910 13 892 1 088 15 891

Lisäykset 0 0 0 0

Siirto erien välillä 0 1 088 -1 088 0

Hankintameno 31.12.2023 910 14 981 0 15 891

Kertyneet poistot 1.1.2023 897 12 412 0 13 309

Tilikauden poistot 13 1 695 0 1 708

Kertyneet poistot 31.12.2023 910 14 107 0 15 017

Kirjanpitoarvo 1.1.2023 13 1 479 1 088 2 581

Kirjanpitoarvo 31.12.2023 0 872 0 872

Aineettomien hyödykkeiden

muutokset Ohjelmistot Ohjelmistojen kehittämismenot

Keskeneräiset aineettomat

hyödykkeet Yhteensä

Hankintameno 1.1.2022 910 13 892 0 14 802

Lisäykset 0 0 1 088 1 088

Siirto erien välillä 0 0 0 0

Hankintameno 31.12.2022 910 13 892 1 088 15 891

Kertyneet poistot 1.1.2022 856 10 331 0 11 187

Tilikauden poistot 41 2 081 0 2 122

Kertyneet poistot 31.12.2022 897 12 412 0 13 309

Kirjanpitoarvo 1.1.2022 54 3 560 0 3 614

Kirjanpitoarvo 31.12.2022 13 1 479 1 088 2 581

* Keskeneräiset aineettomat hyödykkeet koostuvat aktivoiduista kehittämismenoista ja muodostavat sisäisesti aikaansaadun aineettoman hyödykkeen.

Vuonna 2023 ei ollut aktivoitavia kehittämismenoja

102Tilinpäätös 2023 Tilinpäätöksen liitetiedot

11 TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUSAAMISET JA -VELAT

Luvut ovat tuhansina euroina.

Työttömyysvakuutusmaksusaamiset 31.12.2023 31.12.2022

Työnantajan työttömyysvakuutusmaksusaamiset 13 948 11 768

Työnantajan työttömyysvakuutusmaksusaamiset, luottotappiovaraus -2 119 -1 856

Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksusaamiset 7 774 7 363

Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksusaamiset, luottotappiovaraus -4 412 -4 209

Viivästyskorko- ja perimiskulusaamiset 1 377 1 065

Viivästyskorko- ja perimiskulusaamiset, luottotappiovaraus -410 -505

Työttömyysvakuutusmaksusaamiset 16 158 13 626

Jaksotetut työttömyysvakuutusmaksusaamiset 730 652 701 769

Työttömyysvakuutusmaksusaamiset yhteensä 746 810 715 394

Työttömyysvakuutusmaksuvelat 31.12.2023 31.12.2022

Ennakkomaksut 290 401

Palautusmaksut 1 154 1 132

Työttömyysvakuutusmaksuvelat yhteensä 1 444 1 533

103Tilinpäätös 2023 Tilinpäätöksen liitetiedot

12 ELINIÄN ODOTETUT LUOTTOTAPPIOT TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUSAAMISISTA

JA TAKAISIN PERITTÄVISTÄ AIKUISOPISKELIJAN ETUUKSISTA (IFRS 9)

Luvut ovat tuhansina euroina.

Muutokset

odotetuissa

luottotappioissa

Työnantajantyöttömyys

vakuutusmaksusaamiset

Palkansaajan työttömyys-

vakuutusmaksusaamiset

Työttömyysvakuutus-

maksujenviivästyskorko

japerimiskulusaamiset

Omavastuu ja

TSL saamiset

Takaisinperittävätaikuis

opiskelijanetuudet Yhteensä

1.1.2023 -1 856 -4 209 -505 -457 -156 -7 183

Muutos -263 -203 95 186 -65 -250

31.12.2023 -2 119 -4 412 -410 -271 -221 -7 433

Muutokset

odotetuissa

luottotappioissa

Työnantajan työttömyys-

vakuutusmaksu saamiset

Palkansaajan työttömyys-

vakuutusmaksu saamiset

Työttömyys vakuutus-

maksujen viivästyskorko-

japerimiskulusaamiset

Omavastuu ja

TSL saamiset

Takaisin perittävät

aikuisopiskelijan etuudet Yhteensä

1.1.2022 -2 654 -5 442 -600 -297 -139 -9 132

Muutos 798 1 233 95 -160 -17 1 949

31.12.2022 -1 856 -4 209 -505 -457 -156 -7 183

104Tilinpäätös 2023 Tilinpäätöksen liitetiedot

13 MUUT SAAMISET

Luvut ovat tuhansina euroina.

Lyhytaikaisetmuutsaamiset 31.12.2023 31.12.2022

Saamiset työttömyyskassoilta 28 948 30 995

Muutosturvasaamiset 3 080 0

Eläketurvakeskus pääomajaksotus 0 25 500

Eläketurvakeskus hyvityskorko 11 853 8 211

Koulutustukisaamiset 1 474 1 875

Aikuisopiskelijan etuudet, luottotappiovaraus -221 -156

Koulutuskorvaussaamiset valtiolta 0 3

Työnantajan omavastuusaamiset ja työsopimuslain mukaiset korvaussaamiset 939 2 302

Omavastuu ja TSL saamiset, luottotappiovaraus -271 -457

Saamiset Valtion Eläkerahastolta 151 1 343

Saamiset Sosiaali- ja terveysministeriöltä 1 326 292

Saamiset KELA:lta 17 514 24 341

Ennakkomaksut 776 1 020

Selvityksessä olevat arvopaperit 42 979 20

Verosaamiset 17 10

Palkkaturva (TEM) 0 1 049

Lyhytaikaisetmuutsaamisetyhteensä 108 567 96 348

105Tilinpäätös 2023 Tilinpäätöksen liitetiedot

14 NETTOVOITOT SIJOITUSOMAISUUDEN KÄYPÄÄN ARVOON ARVOSTAMISESTA

Luvut ovat tuhansina euroina.

Tuotto- ja kululajit 1.1.–31.12.2023 1.1.–31.12.2022

Osinkotuotot 2 438 1 753

Myyntivoitot 6 528 5 263

Muut tuotot 4 381 671

Korkotuotot netto 29 859 7 034

Valuuttakurssivoitot netto 0 391

Arvonmuutokset netto 36 768 -35 402

Myyntitappiot -9 034 -15 667

Muut kulut -298 -199

Sijoitustoiminnan nettotuotot yhteensä 70 642 -36 155

106Tilinpäätös 2023 Tilinpäätöksen liitetiedot

15 SIJOITUSOMAISUUS

Sijoitusomaisuuden rahoitusvarat on luokiteltu käypään arvoon

tulosvaikutteisesti kirjattaviksi nimenomaan luokitelluiksi rahoi-

tusvaroiksi ja ne arvostetaan käypään arvoon. Näiden arvostus pe-

rustuu pääasiassa joko julkisiin hintanoteerauksiin tai arvostuk-

siin, jotka perustuvat saatavilla olevaan markkinainformaatioon.

Käypään arvoon arvostetut rahoitusinstrumentit on ryhmitelty

kolmeen hierarkiatasoon perustuen siihen, ovatko markkinat, joil-

la instrumenteilla käydään kauppaa, toimivat ja ovatko arvostus-

tekniikoissa käytettävät syöttötiedot markkinoilta objektiivisesti

todennettavissa seuraavasti:

Tasolla 1 instrumentin arvostus perustuu toimivilla markkinoilla

noteerattuun hintaan, jota käytetään täysin samanlaisten rahoi-

tusvarojen tai -velkojen arvostuksessa.

Tasolla 2 instrumentin arvostuksessa käytetään syöttötietoina

lisäksi muita todennettavissa olevia kuin toimivilla markkinoilla

noteerattuja hintoja joko suoraan tai niistä johdettuna käyttäen

arvostustekniikoita.

Tasolla 3 arvostus perustuu muihin kuin todennettavissa oleviin

markkinatietoihin.

107Tilinpäätös 2023 Tilinpäätöksen liitetiedot

Sijoitusomaisuus rahoitusinstrumenttiluokittain käyvän arvon hierarkian tasoille jaettuna

Tilikauden aikana ei ole tapahtunut siirtoja hierarkian tasojen välillä. Luvut ovat tuhansina euroina.

Rahoitusinstrumenttiluokat, 31.12.2023 Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä

Valtion ja kuntien joukkovelkakirjat 419 124 29 828 0 448 952

Pankkijoukkovelkakirjat 279 951 0 0 279 951

Yritysjoukkovelkakirjat 234 375 0 0 234 375

Rahasto- ja osakesijoitukset 177 513 13 810 0 191 323

Mezzanine-rahastot 0 0 829 829

Talletukset 0 62 180 0 62 180

Sijoitustodistukset 0 154 908 0 154 908

Kuntatodistukset 0 19 452 0 19 452

Yritystodistukset 0 177 994 0 177 994

Vaihtoehtoiset sijoitukset 0 0 82 504 82 504

Yhteensä 1 110 963 458 172 83 333 1 652 468

Rahoitusinstrumenttiluokat, 31.12.2022 Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä

Valtion ja kuntien joukkovelkakirjat 181 471 49 587 0 231 058

Pankkijoukkovelkakirjat 297 854 0 0 297 854

Yritysjoukkovelkakirjat 166 536 0 0 166 536

Rahasto- ja osakesijoitukset 146 135 13 795 0 159 931

Mezzanine-rahastot 0 0 1 030 1 030

Talletukset 0 168 165 0 168 165

Sijoitustodistukset 0 372 754 0 372 754

Kuntatodistukset 0 7 979 0 7 979

Yritystodistukset 0 181 288 0 181 288

Vaihtoehtoiset sijoitukset 0 0 73 928 73 928

Yhteensä 791 997 793 568 74 958 1 660 524

108Tilinpäätös 2023 Tilinpäätöksen liitetiedot

Tason 3 käypään arvoon arvostettavien rahoitusvarojen muutokset. Luvut ovat tuhansina euroina.

Rahoitusinstrumenttiluokat 1.1.2023

Realisoitumattomat

voitot / tappiot

Realisoituneet

voitot / tappiot Ostot Myynnit 31.12.2023

Mezzanine-rahastot 1 030 218 0 2 -421 829

Vaihtoehtoiset sijoitukset 73 928 -4 061 51 12 637 -51 82 504

Yhteensä 74 958 -3 843 51 12 639 -472 83 333

Rahoitusinstrumenttiluokat 1.1.2022

Realisoitumattomat

voitot / tappiot

Realisoituneet

voitot / tappiot Ostot Myynnit 31.12.2022

Mezzanine-rahastot 1 988 -130 0 17 -845 1 030

Vaihtoehtoiset sijoitukset 40 877 2 312 0 30 739 0 73 928

Yhteensä 42 865 2 182 0 30 756 -845 74 958

Tasolle 2 luokitellut talletukset, sijoitus- sekä yritys- ja kuntato-

distukset on arvostettu diskontattujen rahavirtojen menetelmäl-

lä perustuen raportointipäivien euribor- tai swap-käyrään sekä

termiinikurssiin siltä osin kuin mukana on vieraan valuutan

elementtejä. Johdon harkinnan perusteella diskonttaustekijää on

oikaistu sijoituskohteen luottoriskin muutoksen vaikutuksella.

Oikaisulla ei ole ollut merkittävää vaikutusta.

Tasolle 3 luokitellut sijoitukset ovat mezzanine-rahastot, joiden

arvostus perustuu rahastoyhtiön laatimiin arvostuksiin. Vaih-

toehtoiset sijoitukset ovat sijoitusrahastoja. Sijoitusrahastot on

arvostettu hallinnoijan ilmoittamaan, raportointipäivään perustu-

vaan substanssiarvoon, ja ne luokiteltu tasolle 1, 2 tai 3 rahaston

markkinoiden aktiivisuuden ja niiden jälkimarkkinakelpoisuuden

perusteella.

Osakesijoitukset on noteerattu Helsingin pörssissä ja ne ovat luo-

kiteltu tasolle 1. Osakesijoitusten määrä on vähäinen. Tilikauden

aikana ei ole tapahtunut siirtoja tasojen välillä.

109Tilinpäätös 2023 Tilinpäätöksen liitetiedot

16 RAHAVARAT

Luvut ovat tuhansina euroina.

Rahavarat 31.12.2023 31.12.2022

Pankkitilit 216 479 224 711

Rahavaratyhteensä 216 479 224 711

17 LAINAT

Luvut ovat tuhansina euroina.

Pitkäaikaiset lainat 31.12.2023 31.12.2022

Työllisyysrahasto joukkovelkakirjalainat 598 638 598 205

Pitkäaikaisetlainatyhteensä 598 638 598 205

Lyhytaikaisetlainat 31.12.2023 31.12.2022

Työllisyysrahastojoukkovelkakirjalainat 0 600 358

Yritystodistukset 0 100 046

Lyhytaikaisetlainatyhteensä 0 700 404

110Tilinpäätös 2023 Tilinpäätöksen liitetiedot

18 MUUT VELAT

Luvut ovat tuhansina euroina.

Muut velat 31.12.2023 31.12.2022

Ostovelat 2 319 881

Siirtovelat 12 574 7 112

Aikuiskoulutustuen jaksotus 18 593 16 290

Omavastuumaksutulon jaksotus 9 668 8 482

Eläketurvakeskus pääomajaksotus 3 000 0

Eläketurvakeskus veloituskorko 11 975 6 299

Työ- ja elinkeinoministeriö, palkkaturvajaksotus 29 779 20 835

Sosiaali- ja terveysministeriö velka 0 72 788

TSL STM-osuus 540 534

Hallintokulujaksotuksia 1 009 439

Velattyöttömyyskassoille 8 866 2 641

Lomapalkkavelka 1 378 1 213

Vuokrasopimusvelka 3 419 3 588

Aikuiskoulutusetuuksien ennakonpidätysvelka 4 137 3 733

Korkojaksotukset 33 -29

Muutvelatyhteensä 107 289 144 805

111Tilinpäätös 2023 Tilinpäätöksen liitetiedot

19 NETTOVARALLISUUSLASKELMAN

ULKOPUOLISET VASTUUT JA SAAMISET

Luvut ovat tuhansina euroina.

Sijoitussitoumukset 31.12.2023 31.12.2022

Kokonaissitoumus 5 250 5 250

Toteutunut -5 058 -5 056

Sijoitussitoumukset yhteensä 192 194

Sijoitusrahastot kutsuvat sijoituksia rahaston sijoitustarpeiden

mukaisesti. Sitoumuksilla ei ole eräpäivää.

Vuokravastuut

Rahasto on vuokrannut toimisto- ja varastotiloja sekä 3 ajoneu-

voa vuokrasopimuksilla, jotka eivät ole purettavissa. Ajoneuvojen

jäljellä olevat vuokrasopimusajat ovat 10 kuukautta, 2 vuotta ja

8 kuukautta, sekä 2 vuotta ja 11 kuukautta. Tilinpäätöshetkellä

toimiston ja varastotilojen vuokra-aikaa on jäljellä 2 vuotta ja 3

kuukautta, minkä jälkeen sopimus on purettavissa 9 kuukauden

irtisanomisajalla. Osa toimiston tiloista on vapautettavissa pur-

kamalla siltä osin sopimus päättymään 31.12.2024. Rahastolla on

myös toissijainen etuoikeus vuokrata vapautuvia tiloja vuokraso-

pimuksen mukaisin ehdoin.

112Tilinpäätös 2023 Tilinpäätöksen liitetiedot

20 LÄHIPIIRI

Rahaston lähipiiriin kuuluu hallintoneuvosto, hallitus ja johtoryh-

mä. Valtioneuvosto nimittää Työllisyysrahaston hallintoneuvoston

työmarkkinaosapuolten esityksestä. Hallintoneuvosto tekee työt-

tömyysvakuutusmaksuja koskevan esityksen syyskokouksessaan.

Hallintoneuvosto nimittää rahaston hallituksen. Finanssivalvonta

valvoo Työllisyysrahaston toimintaa. Lisäksi sosiaali- ja terveys-

ministeriöllä on tiedonsaantioikeus rahaston toiminnasta.

Työttömyyskassoille tilitettävä valtion osuus saadaan sosiaali- ja

terveysministeriöltä. Rahasto tilittää säännöllisesti maksuja Eläke-

turvakeskukselle, Valtion Eläkerahastolle, Kansaneläkelaitokselle

sekä työ- ja elinkeinoministeriölle.

Osakeyhtiölain lähipiirisääntely ei sovellu Työllisyysrahaston

toimintaan, mutta Työllisyysrahasto noudattaa IFRS-standardeja

ja niiden mukaista lähipiiriohjeistusta (IAS 24). Työllisyysrahaston

lähipiiriin lasketaan kuuluvaksi hallintoneuvoston jäsenet, hal-

lituksen jäsenet, toimitusjohtaja, päävastuullinen tilintarkastaja

sekä johtoryhmän jäsenet ja edellä mainittujen puolisot, edunval-

vottavat ja määräysvallassa olevat yritykset. Liiketoimet, joissa

osapuolena on lähipiiriin kuuluva henkilö, käsitellään hallituksen

hyväksymän lähipiiriohjeistuksen mukaisesti. Olennaisia lähipii-

riliiketoimia ei ole ollut kalenterivuoden 2023 aikana.

Oheisissa taulukoissa on esitetty yhteenvetona lähipiirin palkat,

palkkiot ja etuudet. Luvut esitetty tuhansina euroina ja ilman palk-

kasivukuluja. Tarkemmat erittelyt toimielinkohtaisesti löytyvät

vuosikertomuksen luvusta Palkitsemisraportti.

Hallituksen ja hallintoneuvoston

palkkiot ja muut etuudet 1.1.–31.12.2023 1.1.–31.12.2022

Palkat, palkkiot ja etuudet 158 152

Eläkekulut – maksupohjaiset järjestelyt 28 28

Yhteensä 185 180

Johtoryhmän palkat ja palkkiot

(toimitusjohtajaa lukuun ottamatta) 1.1.–31.12.2023 1.1.–31.12.2023

Palkat, palkkiot ja etuudet 546 568

Eläkekulut – maksupohjaiset järjestelyt 97 100

Yhteensä 643 668

Toimitusjohtajan palkat ja palkkiot 1.1.–31.12.2023 1.1.–31.12.2023

Palkat, palkkiot ja etuudet 188 179

Eläkekulut – maksupohjaiset järjestelyt 33 31

Yhteensä 221 209

113Tilinpäätös 2023

TOIMINTAKERTOMUKSEN JA TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET

Helsingissä 27.2.2024

Pekka Piispanen,

puheenjohtaja

Vesa Rantahalvari,

varapuheenjohtaja

Tuomas Aarto

Jarkko Eloranta

Minna Etu-Seppälä

Riikka Heikinheimo

Minna Helle

Markku Jalonen

Patrizio Lainà

Henrika Nybondas-Kangas

Antti Palola

Saana Siekkinen

Heikki Taulu

Pirjo Väänänen

Janne Metsämäki,

toimitusjohtaja

Allekirjoitukset

114Tilinpäätös 2023

TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä 28. helmikuuta 2024

KPMG Oy Ab

Marcus Tötterman

KHT

Tilinpäätösmerkintä

115Tilinpäätös 2023

Tilintarkastuskertomus

Työllisyysrahaston hallintoneuvostolle

TILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUS

Lausunto

Olemme tilintarkastaneet Työllisyysrahas-

ton (y-tunnus 1098099-7) tilinpäätöksen

tilikaudelta

1.1.–31.12.2023. Tilinpäätös sisältää las-

kelman nettovarallisuudesta, laskelman

nettovarallisuuden muutoksesta, rahavir-

talaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien

olennainen tilinpäätöksen laatimisperiaat-

teita koskeva informaatio.

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös

antaa oikean ja riittävän kuvan rahaston

taloudellisesta asemasta, toiminnan tu-

loksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön

hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilin-

päätösstandardien mukaisesti ja täyttää

lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton hallitukselle

annetun lisäraportin kanssa.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen

Suomessa noudatettavan hyvän tilintar-

kastustavan mukaisesti. Hyvän tilintar-

kastustavan mukaisia velvollisuuksiamme

kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintar-

kastajan velvollisuudet tilinpäätöksen

tilintarkastuksessa.

Olemme riippumattomia rahastosta niiden

Suomessa noudatettavien eettisten vaati-

musten mukaisesti, jotka koskevat suorit-

tamaamme tilintarkastusta ja olemme täyt-

täneet muut näiden vaatimusten mukaiset

eettiset velvollisuutemme.

Emme ole suorittaneet rahastolle muita

kuin tilintarkastuspalveluja.

Käsityksemme mukaan olemme hank-

kineet lausuntomme perustaksi tarpeel-

lisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa

tilintarkastusevidenssiä.

Olennaisuus

Tarkastuksemme laajuuteen on vaikuttanut

soveltamamme olennaisuus. Olennaisuus

on määritetty perustuen ammatilliseen

harkintaamme ja se ohjaa tarkastustoimen-

piteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden

määrittämisessä, sekä todettujen virheelli-

syyksien vaikutusten arvioimisessa suh-

teessa tilinpäätökseen kokonaisuutena.

Olennaisuuden taso perustuu arvioomme

sellaisten virheellisyyksien suuruudesta,

joilla yksin tai yhdessä voisi kohtuudella

odottaa olevan vaikutusta tilinpäätöksen

käyttäjien tekemiin taloudellisiin päätök-

siin. Olemme ottaneet huomioon myös

sellaiset virheellisyydet, jotka laadullisten

Tilintarkastuskertomus

116Tilinpäätös 2023 Tilintarkastuskertomus

seikkojen vuoksi ovat mielestämme olennai-

sia tilinpäätöksen käyttäjille.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkin-

tamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä

tarkastuksen kohteena olevan tilikauden

tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu

huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena

kohdistuneessa tilintarkastuksessamme

sekä laatiessamme siitä annettavaa lausun-

toa, emmekä anna näistä seikoista erillistä

lausuntoa. EU-asetuksen 537/2014 10 artiklan

2 kohdan c alakohdan mukaiset merkittävät

olennaisen virheellisyyden riskit sisältyvät

alla kuvattuihin tilintarkastuksen kannalta

keskeisiin seikkoihin.

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme

huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa

kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi

siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoi-

tushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheu-

tuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen

virheellisyyden riski.

Tilintarkastuksen kannalta

keskeiset seikat

Kuinka kyseisiä seikkoja

käsiteltiin tilintarkastuksessa

Työttömyysvakuutusmaksujen määrääminen ja kerääminen (tilinpäätöksen laatimisperiaatteet sekä

liitetieto 5)

• Työttömyysvakuutusmaksujen määrääminen

ja niiden kerääminen on Työllisyysrahaston

lainsäädännöllinen tehtävä ja tilinpäätöksen

laskelmassa nettovarallisuuden muutoksesta

esitetyt työttömyysvakuutusmaksut tilikaudelta

2023 ovat 3,6 miljardia euroa.

• Työttömyysvakuutusmaksut on määritettävä si-

ten, että Työllisyysrahasto kykenee suorittamaan

vastuullaan olevat velvoitteet. Työttömyysvakuu-

tusmaksut määrätään edellisen vuoden aikana

kalenterivuodeksi kerrallaan.

• Työllisyysrahasto tekee maksujen määrää

koskevan esityksen ja muodostaa eduskunnan

vahvistamien maksuprosenttien ja työnantajien

tulorekisteriin ilmoittamien toteutuneiden palk-

kasummatietojen perusteella maksupäätökset ja

kerää maksusuoritukset.

• Työllisyysrahasto valvoo työttömyysvakuutus-

maksuvelvollisuuden laiminlyöntejä.

• Työttömyysvakuutusmaksujen määrä on

tilinpäätöksen kannalta merkittävän suuruinen

ja maksun määräämiseen ja keräämiseen liittyy

lainsäädäntöön perustuvia vaatimuksia, minkä

takia tämä on tilintarkastuksen kannalta keskei-

nen seikka.

• Tarkastustoiminpiteisiimme on sisältynyt työttö-

myysvakuutusmaksujen määräämisen prosessin

läpikäyntiä ja valvontaympäristön arviointia.

• Olemme arvioineet työttömyysvakuutusmak-

sujen laskutuksen, perinnän ja valvonnan

prosessia sekä suorittaneet tapahtumavirtojen

aineistotarkastusta.

• Olemme arvioineet ja testanneet kontrolleja, jotka

liittyvät maksujen määrittämiseen ja vastaanotta-

miseen sekä maksusuoritusten valvontaan.

• Olemme varmistuneet sovellettujen

maksuprosenttien oikeellisuudesta

Työllisyysrahaston-järjestelmäympäristössä.

• Olemme perehtyneet menettelyihin koskien

työttömyysvakuutusmaksujen jaksottamista

suoriteperusteen mukaisesti ja työttömyys-

vakuutusmaksusaamisten arvonalentumisen

laskentaan.

• Tarkastus on kohdistunut myös keskeisten

tietovirtojen ja transaktioiden käsittelyn valvon-

taan, muutoshallintaan ja järjestelmien väliseen

tiedonsiirtoon.

117Tilinpäätös 2023 Tilintarkastuskertomus

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimi-

tusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilin-

päätöksen laatimisesta siten, että tilinpää-

tös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa

käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten

IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti ja

siten, että tilinpäätös täyttää lakisääteiset

vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja

vastaavat myös sellaisesta sisäisestä val-

vonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi

voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei

ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtu-

vaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätös-

tä laatiessaan velvollisia arvioimaan rahas-

ton kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltu-

vissa tapauksissa esittämään seikat, jotka

liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen,

että tilinpäätös on laadittu toiminnan jat-

kuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan

toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi

jos rahasto aiotaan purkaa tai toiminta lak-

kauttaa tai ei ole muuta realistista vaihto-

ehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätök-

sen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen

varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä ko-

konaisuutena väärinkäytöksestä tai vir-

heestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä,

sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka

sisältää lausuntomme. Kohtuullinen var-

muus on korkea varmuustaso, mutta se ei

ole tae siitä, että olennainen virheellisyys

aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan

mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuk-

sessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärin-

käytöksestä tai virheestä, ja niiden katso-

taan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai

yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikutta-

van taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät

tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen

tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme

ammatillista harkintaa ja säilytämme am-

matillisen skeptisyyden koko tilintarkas-

tuksen ajan. Lisäksi:

• Tunnistamme ja arvioimme

väärinkäytöksestä tai virheestä

johtuvat tilinpäätöksen olennaisen

virheellisyyden riskit, suunnittelemme

ja suoritamme näihin riskeihin

vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä

ja hankimme lausuntomme perustaksi

tarpeellisen määrän tarkoitukseen

soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Riski siitä, että väärinkäytöksestä

johtuva olennainen virheellisyys jää

havaitsematta, on suurempi kuin riski

siitä, että virheestä johtuva olennainen

virheellisyys jää havaitsematta,

sillä väärinkäytökseen voi liittyä

yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen

tahallista esittämättä jättämistä tai

virheellisten tietojen esittämistä taikka

sisäisen valvonnan sivuuttamista.

• Muodostamme käsityksen

tilintarkastuksen kannalta

relevantista sisäisestä valvonnasta

pystyäksemme suunnittelemaan

olosuhteisiin nähden asianmukaiset

tilintarkastustoimenpiteet mutta emme

siinä tarkoituksessa, että pystyisimme

118Tilinpäätös 2023 Tilintarkastuskertomus

antamaan lausunnon rahaston sisäisen

valvonnan tehokkuudesta.

• Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen

laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta

sekä johdon tekemien kirjanpidollisten

arvioiden ja niistä esitettävien tietojen

kohtuullisuutta.

• Teemme johtopäätöksen siitä, onko

hallituksen ja toimitusjohtajan

ollut asianmukaista laatia

tilinpäätös perustuen oletukseen

toiminnan jatkuvuudesta,

ja teemme hankkimamme

tilintarkastusevidenssin perusteella

johtopäätöksen siitä, esiintyykö

sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin

liittyvää olennaista epävarmuutta,

joka voi antaa merkittävää aihetta

epäillä rahaston kykyä jatkaa

toimintaansa. Jos johtopäätöksemme

on, että olennaista epävarmuutta

esiintyy, meidän täytyy kiinnittää

tilintarkastuskertomuksessamme

lukijan huomiota epävarmuutta

koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin

tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat

tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa

lausuntomme. Johtopäätöksemme

perustuvat tilintarkastuskertomuksen

antamispäivään mennessä hankittuun

tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset

tapahtumat tai olosuhteet voivat

kuitenkin johtaa siihen, ettei rahasto

pysty jatkamaan toimintaansa.

• Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki

tilinpäätöksessä esitettävät tiedot

mukaan lukien, yleistä esittämistapaa,

rakennetta ja sisältöä ja sitä,

kuvastaako tilinpäätös sen perustana

olevia liiketoimia ja tapahtumia siten,

että se antaa oikean ja riittävän kuvan.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa

muun muassa tilintarkastuksen suunni-

tellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä

merkittävistä tilintarkastushavainnoista,

mukaan lukien mahdolliset sisäisen val-

vonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka

tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvis-

tuksen siitä, että olemme noudattaneet

riippumattomuutta koskevia relevantteja

eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme

niiden kanssa kaikista suhteista ja muista

seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella

vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja

soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä

varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa

kommunikoiduista seikoista olivat mer-

kittävimpiä tarkasteltavana olevan tili-

kauden tilintarkastuksessa ja näin ollen

ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä.

Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastus-

kertomuksessa, paitsi jos säädös tai mää-

räys estää kyseisen seikan julkistamisen

tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauk-

sissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta

viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska

siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutus-

ten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan

suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä

koituva yleinen etu.

119Tilinpäätös 2023 Tilintarkastuskertomus

Muut raportointivelvoitteet

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat

tiedot

Työllisyysrahasto aloitti toimintansa 2019

ja siitä tuli yleisen edun kannalta merkittä-

vä yhteisö tilikauden 2020 aikana. Olemme

toimineet rahaston tilintarkastajana sen

toiminnan alkamisesta alkaen.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muus-

ta informaatiosta. Muu informaatio käsittää

toimintakertomuksen ja vuosikertomuk-

seen sisältyvän informaation, mutta se

ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa

tilintarkastuskertomustamme.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata

muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea muu infor-

maatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen

yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida,

onko muu informaatio olennaisesti risti-

riidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta

suoritettaessa hankkimamme tietämyksen

kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan

olennaisesti virheellistä. Toimintakerto-

muksen osalta velvollisuutenamme on

lisäksi arvioida, onko toimintakertomus

laadittu sen laatimiseen sovellettavien

säännösten mukaisesti.

Lausuntonamme esitämme, että toiminta-

kertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat

yhdenmukaisia ja että toimintakertomus

on laadittu toimintakertomuksen laatimi-

seen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Jos teemme suorittamamme työn pe-

rusteella johtopäätöksen, että muussa

informaatiossa on olennainen virheelli-

syys, meidän on raportoitava tästä sei-

kasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen

raportoitavaa.

Helsingissä 28. helmikuuta 2024

KPMG OY AB

Marcus Tötterman

KHT