Hyväksytty hallintoneuvostossa 11.4.2024.
Perusta
Työllisyysrahastolla on maksuvalmiuden turvaamiseksi ja ennakoitavissa olevista kansantalouden suhdannevaihteluista johtuvien työttömyysvakuutusmaksujen muutosten tasaamiseksi rahaston varojen ja velkojen erotuksena muodostuva suhdannepuskuri. Rahaston varat on sijoitettava tuloa tuottavasti ja turvaavasti ottaen huomioon rahaston maksuvalmius.
Aikajänne
Työllisyysrahaston on varauduttava siihen, että talouden suhdanteiden kääntyessä lähes koko sijoitussalkku voidaan joutua realisoimaan ja jopa melko lyhyellä aikavälillä, joten sijoittamisen aikajänne voi olla lyhyt.
Riskinotto ja tuoton tavoittelu
Perustavoitteena on turvata maksuvalmius ja pyrkiä tasaamaan työttömyysvakuutusmaksujen muutoksia. Jottei perustehtävä vaarannu, rahaston sijoitusvarallisuudelle ei voida asettaa korkeaa tuottovaatimusta turvaavuuden kustannuksella. Erityisenä vaikeutena on se, että noususuhdanteessa hankittu sijoitusomaisuus voidaan joutua realisoimaan laskusuhdanteessa. Sen vuoksi sijoitusten hajautuksessa on kiinnitettävä huomiota pääomamarkkinakehityksen ja kansantalouden suhdanteiden sekä työllisyyskehityksen yhteisvaihteluun. Sijoituskohteen turvaavuutta ja riskiä arvioitaessa on otettava huomioon sijoituksen reaaliarvon säilyvyys.
Strateginen allokaatio
Strategisen allokaation valinta on keskeisin tuoton ja riskin määrittäjä. Aikajänteen ollessa mahdollisesti lyhyt ja riskinottohalukkuuden rajattu, allokaatiossa on painotettava vakaampia omaisuusluokkia ja hyvää hajautusta.
Rahaston sijoitettavissa olevat varat on sijoitettava pääasiassa rahamarkkinasijoituksiin ja joukkolainoihin.
Osakkeisiin voidaan sijoitettavissa olevasta varallisuudesta sijoittaa enintään viidennes.
Maksuvalmiuden turvaamiseksi on alle vuoden korkosijoituksissa oltava vähintään yhden kuukauden menoja vastaava määrä.
Talletukset tulee sijoittaa pääasiassa Finanssivalvonnan valvomiin pankkeihin (ml. sivukonttorit), mutta tarvittaessa voidaan tallettaa myös muihin pankkeihin (ml. sivukonttorit), joita valvoo vastaava hyvämaineinen finanssivalvoja.
Sijoitukset on tehtävä pääasiassa OECD-maihin.
Sijoitusten arvoa on seurattava säännöllisesti.
Arvopaperien säilytys on järjestettävä turvallisesti.
Hallituksella on oikeus hyväksyä sijoitustoiminnassa käytettäväksi yksilöllisiä omaisuudenhoitopalveluja. Omaisuudenhoitajan on oltava riittävän vakavarainen, tunnettu ja hyvämaineinen ja sillä tulee olla jonkin EU-alueella toimivan rahoitus- tai sijoitusmarkkinoita valvovan viranomaisen myöntämä toimilupa. Omaisuudenhoitosopimuksen tulee olla sopusoinnussa voimassa olevan sijoitussuunnitelman kanssa.
Sijoitustoiminnassa noudatetaan vastuullisuutta ja yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä kuten Työllisyysrahaston muussakin toiminnassa.
Vastuullisuudella tarkoitetaan Työllisyysrahaston sijoitustoiminnassa sitä, että Työllisyysrahasto pyrkii sijoittamaan tuottavasti ja turvaavasti sekä huolehtimaan tätä kautta vastuustaan rahoittaa rahoitusvastuullaan olevia menoja, mm. työttömyys- ja aikuiskoulutusetuuksia.
Vastuullisuus sijoitustoiminnassa merkitsee käytännössä sitä, että huomioimme vastuullisuusasiat sijoituspäätöstä tehtäessä ja uskomme siihen, että pystymme tätä kautta parantamaan sijoitusten tuotto/riski-suhdetta. Tämä huomioiminen sisältää mm. ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyviä ESG-tekijöitä (Environment, Social and Governance) sekä poissulkukriteerejä liittyen yrityksiin, joiden toimintatapoja pidetään vastuuttomina.
Sijoitusten vastuullisuutta seurataan säännöllisesti.
Työllisyysrahaston hallitus päättää kerran vuodessa vastuullisen sijoittamisen periaatteista samassa yhteydessä, kun se päättää seuraavan vuoden sijoitussuunnitelmasta.
Työllisyysrahaston hallituksen tulee laatia vuosittain sijoitussuunnitelma. Sen tulee sisältää sijoitettavien varojen yleiset hajautustavoitteet, sijoituksille asetettavat maksuvalmiustavoitteet, sijoitusten tuottotavoitteet ja tarvittavat sijoitustoiminnan rajoitukset, ml. rajoitukset sijoituksille yksittäisiin riskikeskittymiin.
Työllisyysrahasto voi ottaa lain nojalla velkaa menojensa rahoittamiseksi. Työttömyysvakuutusmaksujen asettaminen riittävälle ja oikealle tasolle on ensisijainen keino selviytyä rahastolle säädetyistä velvoitteista. Toissijaisena keinona on ottaa velkaa.
Mikäli suhdannepuskuri kokonaisuudessaan päätyisi velka-aseman puolelle, nähdään tämä tilanne tilapäisenä, enimmillään muutaman vuoden ajanjaksona, jonka jälkeen suhdannepuskuri pyritään palauttamaan positiiviseksi varallisuudeksi.
Hallituksen tulee laatia vuosittain velanhoitosuunnitelma. Velanhoitosuunnitelmassa hallituksen tulee päättää, millä tavoin velkaa tarvittaessa nostetaan ja kuinka velanotto voidaan hoitaa mahdollisimman edullisesti ja turvaavasti.
Työllisyysrahaston hallituksen tehtävänä on päättää rahaston varojen sijoittamisesta ja velanotosta.
Hallitus päättää velanotossa sovellettavista periaatteista ja hyväksyy lainasopimukset.
Työllisyysrahaston hallituksen tulee antaa hallintoneuvostolle kevät- ja syyskokouksissa ja tarpeen vaatiessa muulloinkin selvitys rahaston sijoitus- ja rahoitustoiminnasta ja sen tilasta.
Hallituksen vahvistama ja ajan tasalle saattama sijoitussuunnitelma, vastuullisen sijoittamisen periaatteet ja velanhoitosuunnitelma tulee antaa välittömästi tiedoksi hallintoneuvoston puheenjohtajalle ja tilintarkastajalle.
