Työllisyysrahasto

Työllisyysrahasto tuo turvaa työelämän muutoksissa

Työllisyysrahasto kerää työttömyysvakuutusmaksut, joilla rahoitamme mm. työttömyysturvaa ja edistämme palkansaajien osaamisen kehittämistä aikuiskoulutusetuuksilla. Olemme tärkeä osa suomalaista sosiaaliturvajärjestelmää. Asiakkaitamme ovat kaikki työllistävät työnantajat ja 18–64-vuotiaat palkansaajat Suomessa.

Vuonna 2022 Työllisyysrahastossa työskenteli keskimäärin 169 henkilöä. Opastamme ja neuvomme asiakkaitamme työttömyysvakuutusmaksu- ja aikuiskoulutusetuusasioissa sekä osallistumme toimialaamme koskevaan lainsäädännön kehittämiseen.

Työllisyysrahasto on lailla perustettu työmarkkinaosapuolten hallinnoima organisaatio. Työllisyysrahasto aloitti toimintansa 1.1.2019, kun Työttömyysvakuutusrahasto ja Koulutusrahasto yhdistyivät. Toimintaamme valvoo Finanssivalvonta. Kuulumme sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaan.

Työttömyysvakuutusmaksuilla turvataan monia muutostilanteita

Työllisyysrahasto kerää työttömyysvakuutusmaksut sekä työnantajilta että työntekijöiltä. Työnantaja maksaa Työllisyysrahastolle oman ja työntekijänsä osuuden työttömyysvakuutusmaksusta neljä kertaa vuodessa. Työttömyysvakuutusmaksujen taso määrätään vuosittain lailla.

Työttömyysvakuutusmaksuilla rahoitamme työttömyysturvaa, aikuiskoulutusetuuksia, eläketurvaa ja palkkaturvaa. Lisäksi vastaamme työttömyysturvan omavastuumaksun sekä 2023 voimaantulleen uuden muutosturvan rahoituksesta.

Tavoitteena erinomainen asiakaskokemus

Asiakaspalvelumme painopiste on siirtynyt voimakkaasti asiointipalveluun verkossa viime vuosina. Otimme ensimmäisten joukossa tulorekisterin käyttöön vuonna 2019, minkä myötä työttömyysvakuutusmaksujen laskutuksen automaatioaste kasvoi reiluun 98 %. Myös aikuiskoulutustuen maksupäätöksien automaatioaste on 78 %. Palvelumme hyödyntävät tulorekisteriä ja muita julkishallinnon tietorajapintoja, jotta saisimme asiakkaidemme tiedot ajantasaisina ja ilman asiakkaalle koituvaa ylimääräistä vaivaa. Tavoitteenamme onkin kehittää jatkuvasti asiointipalveluidemme käytettävyyttä ja hioa asiakaskokemus huippuunsa. Vuoden 2022 yhteenlaskettu asiakastyytyväisyysindeksi (CSAT, customer satisfaction index, tyytyväisten ja erittäin tyytyväisten asiakkaiden osuus kaikista asiakkaista) saavutti tason 84 %.

Työllisyysrahaston palvelut

Työllisyysrahasto rahoittaa työttömyysvakuutusmaksuilla suurimman osan työttömyyskassojen maksamasta ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta lukuun ottamatta sitä osuutta, jonka kassa kerää jäsenmaksuilla (noin 5 %). Lisäksi hoidamme valtionosuuden maksamisen kassoille. Valtionosuus rahoitetaan verovaroista.

Tilitämme Kelalle vuosittain työttömyysvakuutusmaksuista perusturvan sen osuuden, joka vastaa kassoihin kuulumattomien palkansaajien osuutta. Palkansaajista noin 85 % kuuluu työttömyyskassoihin.

Työllisyysrahasto myöntää ja maksaa aikuiskoulutustukea työntekijälle tai yrittäjälle ammatillista kehittymistä tukeviin opintoihin. Aikuiskoulutustukea voi hyödyntää uransa aikana yksiin tai useampiin opintoihin yhteensä 15 tukikuukauden ajan, yhdessä tai useammassa erässä. Tuen avulla voi opiskella kokonaisia tutkintoja tai lyhyempiä koulutuksia lukuisissa oppilaitoksissa ympäri Suomen. Työntekijän aikuiskoulutustuki rahoitetaan kokonaan työttömyysvakuutusmaksuilla. Valtio maksaa yrittäjän aikuiskoulutustuen.

Työllisyysrahasto myöntää ja maksaa ammattitutkintostipendejä, jonka saa suoritettuaan ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon ja jos on tutkinnon suorittamispäivään mennessä kertynyt eläkevakuutettua työhistoriaa vähintään viisi vuotta. Ammattitutkintostipendit rahoitetaan kokonaan työttömyysvakuutusmaksuilla, pois lukien valtion työntekijöiden stipendit, jotka maksaa valtio.

Rahoitamme työttömyysvakuutusmaksuilla ansiosidonnaiselta päiväraha-ajalta ja aikuiskoulutustukiajalta kertyvää työeläkettä. Tilitämme osuudet Eläketurvakeskukselle ja Valtion Eläkerahastolle

Työntekijä voi saada työ- ja elinkeinoministeriön maksamaa palkkaturvaa, jos hänellä on palkkasaatavia työnantajan maksukyvyttömyydestä johtuen. Tämänkin etuuden rahoitus tulee kokonaan työttömyysvakuutusmaksuista ja tilitämme sen TEM:lle vuosittain.

Koulutuskorvauksen tarkoituksena on parantaa työnantajan mahdollisuuksia järjestää työntekijöilleen ammatillista osaamista kehittävää koulutusta. Siihen ovat oikeutettuja esimerkiksi kunnat, seurakunnat, yhdistykset ja säätiöt.

Työnantajan maksamaan työttömyysvakuutusmaksuun kuuluu myös omavastuumaksu. Työnantaja voi olla velvollinen maksamaan omavastuumaksun, jos hän on irtisanonut tai lomauttanut ikääntyneen työntekijän ja tämä on jäänyt pitkäaikaisesti työttömäksi tai lomautetuksi. Omavastuumaksuilla rahoitetaan irtisanomisista ja lomautuksista aiheutuneita työttömyysetuusmenoja.

Työttömyyspäivärahan lisäpäivät eli henkilöiden oikeus päästä ns. eläkeputkeen on poistumassa. Lisäpäiväoikeus korvautuu henkilön oikeudella saada muutosturvapaketti ja työnantajan velvollisuudella maksaa muutosturvamaksu.

Työnantajan maksamaan työttömyysvakuutusmaksuun kuuluu myös muutosturvamaksu. Työnantaja voi olla velvollinen maksamaan muutosturvamaksun, jos työnantaja on irtisanonut 55 vuotta täyttäneen työntekijän tuotannollisista tai taloudellisista syistä ja työntekijä on ollut työnantajan palveluksessa vähintään viisi vuotta. Muutosturvamaksuilla rahoitetaan työntekijän muutosturvapakettia.

Muutosturvamaksua on kerätty vuodesta 2023 alkaen. Muutosturvamaksu voi tulla maksettavaksi, jos työntekijän irtisanomispäivä on ollut 1.1.2023 tai sen jälkeen.

Työnantaja, joka on päättänyt työntekijän työsuhteen työsopimuslain säännösten vastaisesti, on velvollinen maksamaan työntekijälle korvausta. Korvauksesta on maksettava Työllisyysrahastolle vähennys, mikäli työttömyyskassa on maksanut työntekijälle ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa työsuhteen päättymisen jälkeen. Vähennys tehdään myös perusteettomasta lomautuksesta maksettavasta korvauksesta.

Me toimimme työsuhteen päättymisriita-asioissa maksettavan korvauksen ja työntekijän saamien työttömyyspäivärahojen yhteensovituksen asiantuntijoina.

Suhdannepuskuri takaa menojen rahoituksen

Osa työttömyysvakuutusmaksujen tuotosta siirretään Työllisyysrahaston suhdannepuskuriin, jonka tarkoituksena on turvata työttömyysvakuutusmaksujen tasainen maksukehitys. Suhdannepuskuria kartutetaan, kun Suomen talous kehittyy hyvin. Puskuriin kertyneitä varoja käytetään talouden laskukausina, mikä hillitsee painetta nostaa työnantajien ja palkansaajien työttömyysvakuutusmaksuja. Tätä myös Emu-puskuriksi nimettyä suhdannepuskuria on käytetty viimeisten 20 vuoden aikana jo useaan otteeseen kattamaan yllättäen kasvaneita työttömyysturvamenoja ja tasaamaan työttömyysvakuutusmaksujen korotuspaineita.

Työllisyysrahaston suhdannepuskuri ja rahaston muut varat on sijoitettava tuottavasti ja turvaavasti ottaen huomioon rahaston maksuvalmius. Suhdannepuskurin sijoittamisessa on erityisenä vaikeutena se, että noususuhdanteessa hankittu sijoitusomaisuus joudutaan realisoimaan laskusuhdanteessa. Rahaston sijoitusvarallisuudelle ei voida asettaa korkeaa tuottovaatimusta riskin kustannuksella.

Työllisyysrahastolla on oikeus ottaa lainaa velvoitteidensa täyttämiseksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain nojalla. Työllisyysrahaston joukkovelkakirjalaina on listattu Nasdaq Helsinki Oy:n (”Nasdaq Helsinki”) pörssilistalla, minkä vuoksi rahasto on pörssitiedonantovelvollinen.

Lisätietoa Työllisyysrahaston taloudesta löydät Sijoittajille-sivulta >>

Tutustu tehtäviimme videoiden avulla

Rahoitamme työttömyysturvaa työttömyysvakuutusmaksuilla

Kaikki työnantajat ja 18–64-vuotiaat palkansaajat Suomessa maksavat työttömyysvakuutusmaksua. Mutta miksi?

Katsomalla oikealla puolella olevan videon opit lisää siitä, miten Työllisyysrahasto rahoittaa työttömyysturvaa työttömyysvakuutusmaksuilla ja turvaa varojen riittävyyttä suhdannepuskurillaan.

Työllisyysrahaston tehtävien merkitys

Työllisyysrahaston tehtävillä on tärkeä merkitys suomalaisille yrityksille, palkansaajille ja koko työmarkkinoille.

Katsomalla oikealla puolella olevan videon opit lisää rahaston keskeisimmistä tehtävistä ja miksi ne ovat tärkeä osa suomalaista sosiaaliturvajärjestelmää.

Huom. Aikuiskoulutustuki ja ammattitutkintostipendi lakkautetaan 1.8.2024 alkaen. Aikuiskoulutustukea voi vielä saada, jos sekä opinnot että tukijakso alkavat viimeistään 31.7.2024. Ammattitutkintostipendiä voi hakea 31.7.2024 mennessä suoritettavista ammattitutkinnoista. Lue lisää Ajankohtaista aikuiskoulutustuesta -sivulta.