Koulutuskorvauksen tarkoituksena on parantaa työnantajan mahdollisuuksia järjestää työntekijöilleen ammatillista osaamista kehittävää koulutusta. Siihen ovat oikeutettuja esimerkiksi hyvinvointialueet, kunnat, seurakunnat, yhdistykset ja säätiöt.
Palkkatiedot ilmoitetaan tulorekisteriin, mutta koulutuskorvausta haetaan yhä erillisellä hakemuksella Työllisyysrahastolta sähköisessä asiointipalvelussa. Koulutuskorvaus maksetaan pääsääntöisesti hyvityksenä asiakkaalle.
Koulutuskorvaus perustuu lakiin koulutuksen korvaamisesta (1140/2013).
Koulutuskorvausta voivat saada
Koulutuskorvauksen saamisen edellytyksenä on, että
Koulutuskorvausta ei voi saada niiden työntekijöiden koulutuksesta, joiden palkkakustannuksiin on myönnetty julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) 7 luvun 1 §:ssä tarkoitettua palkkatukea.
Koulutussuunnitelma
Koulutuskorvauksen edellytyksenä on, että koulutus sisältyy etukäteen laadittuun koulutussuunnitelmaan. Koulutussuunnitelman tulee koskea koko henkilöstöä henkilöstöryhmittäin tai olla muutoin tarkoituksenmukaisesti ryhmitelty. Työntekijän kuuluminen kyseiseen ryhmään on oltava selvästi määriteltävissä.
Kuulut yhteistoimintalain piiriin
Jos kuulut yhteistoimintalain piiriin, tulee sinun laatia yhteistoimintalain mukainen henkilöstö- ja koulutussuunnitelma. Koulutussuunnitelmasta on säädetty laissa yhteistoiminnasta yrityksissä (16 §) ja laissa työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa (4 a§).
Et kuulu yhteistoimintalain piiriin
Yhteistoimintalakien piiriin kuulumattomien työnantajien osalta koulutussuunnitelmasta on säädetty laissa taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä (3§ ).
Kuinka laadin koulutussuunnitelman?
Koulutussuunnitelman tulee olla laadittu ennen niiden koulutusten alkamista, joiden perusteella korvausta haetaan. Voit päivittää koulutussuunnitelmaa kalenterivuoden aikana.
Ohjeita koulutussuunnitelman laatimiseen saat esimerkiksi omasta työnantajajärjestöstäsi.
Koulutuskorvauksen perusteena oleva palkkakustannus lasketaan kertomalla keskimääräinen päiväpalkka koulutuskorvaukseen oikeutettavien koulutuspäivien määrällä. Koulutuskorvauksen määrä on 10 prosenttia koulutuskorvauksen perusteena olevasta palkkakustannuksesta.
Ohje keskimääräisen päiväpalkan laskemiseen
Keskimääräinen päiväpalkka lasketaan jakamalla työnantajan työttömyysvakuutusmaksun perusteena oleva vakuutusvuoden palkkasumma työnantajan keskimääräisellä työntekijämäärällä. Saatu osamäärä jaetaan luvulla 200.
Työnantajan työttömyysvakuutusmaksun perusteena olevasta palkkasummasta säädetään työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain (555/1998) 19 a §:ssä.
Ohjeita keskimääräisen työntekijämäärän laskemiseen
Keskimääräinen työntekijämäärä on työnantajan teettämien henkilötyövuosien summa. Henkilötyövuodella tarkoitetaan kokopäivätyötä tekevän työntekijän koko vuoden työskentelyä.
Määräaikaiset tai osa-aikaiset työsuhteet muutetaan henkilötyövuosiksi huomioimalla ne suhteellisina osuuksina. Osa-aikaisen henkilön työaika muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti eli esimerkiksi 50 %:sta työaikaa tekevä vastaa 0,5 henkilötyövuotta. Vastaavasti määräaikaisen henkilön työaika lasketaan työsuhteen keston suhteessa kalenterivuoteen.
Ohjeita koulutuspäivien laskemiseen
Merkitse hakemukselle koulutuskorvaukseen oikeuttavien koulutuspäivien lukumäärä yhteensä vakuutusvuoden aikana. Koulutuskorvaukseen oikeuttavia koulutuspäiviä työntekijää kohti voi olla enintään kolme. Laskennallisesti yksi koulutuspäivä vastaa 6 tunnin koulutusta (vähintään 6 tunnin koulutus oikeuttaa koulutuskorvaukseen 1 koulutuspäivältä, vähintään 12 tunnin koulutus 2 koulutuspäivältä ja vähintään 18 tunnin koulutus 3 koulutuspäivältä). Yksittäisen koulutuksen on kestettävä vähintään yksi tunti, jotta se voidaan huomioida koulutuspäivien laskennassa.Koulutuspäivät ovat henkilökohtaisia eli eri henkilöiden koulutukseen käytettyjä tunteja ei voi laskea yhteen. Erittele koulutuskorvaushakemukselle, kuinka monta henkilöä on oikeutettu koulutuskorvaukseen 1, 2 ja 3 päivältä. Muista kertoa aina oikeutettujen työntekijöiden määrä sillä lukumäärällä kuinka monelta koulutuspäivältä he ovat oikeutettuja.
Esimerkki. Yhdistyksellä on 3 työntekijää. Yhden työntekijän osalta työnantajalla on oikeus hakea koulutuskorvausta 2 koulutuspäivältä ja kahden työntekijän osalta 1 koulutuspäivältä. Näin ollen yhdistyksen koulutuskorvaukseen oikeuttavien koulutuspäivien määrä lasketaan seuraavasti: 1 koulutuspäivältä oikeutetut x 2 + 2 koulutuspäivältä oikeutetut x 1 = 4 koulutuskorvaukseen oikeuttavaa koulutuspäivää.
Koulutuskorvauksen hakeminen
Jos täytät koulutuskorvauksen edellytykset ja olet tehnyt koulutussuunnitelman, voit hakea koulutuskorvausta Työllisyysrahastosta. Palkkatiedot ilmoitetaan tulorekisteriin, mutta koulutuskorvausta haetaan yhä erillisellä hakemuksella Työllisyysrahastolta. Lähetä koulutuskorvaushakemus asiointipalvelussamme vakuutusvuotta seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä.
Elinkeinoverolain tai maatilatalouden tuloverolain alaiset yritykset hakevat koulutusvähennystä pääsääntöisesti Verohallinnolta.
| Hae koulutuskorvausta asiointipalvelussamme. |
Ilmoita koulutuskorvaushakemuksessa
HUOM! Älä liitä koulutussuunnitelmaa hakemukseen
Korvaukseen oikeuttavien koulutuspäivien lukumäärä ilmoitetaan siten, että hakemuksessa ilmoitetaan erikseen niiden työntekijöiden lukumäärä, joista on syntynyt oikeus korvaukseen 1 koulutuspäivältä, 2 koulutuspäivältä ja 3 koulutuspäivältä (kts. ohjeet kohdasta Ohjeita koulutuspäivien määrän laskemiseen)
Lisäksi hakemuksessa tulee vakuuttaa, että koulutuskorvauksen edellytykset täyttyvät. Edellytykset täyttyvät, kun lain vaatimusten mukainen koulutussuunnitelma on laadittu, etkä ole saanut palkkatukea niiden työntekijöiden palkkakustannuksiin, joille järjestetyn koulutuksen perusteella korvausta haetaan.
Koulutussuunnitelmaa ei liitetä lähetettävään hakemukseen. Meillä on kuitenkin oikeus tarvittaessa pyytää koulutussuunnitelma koulutuskorvausta koskevan asian ratkaisemiseksi. Emme myöskään kerää koulutustietoja henkilötasolla, mutta velvollisuutenasi on seurata ja dokumentoida koulutusten toteutumista henkilöittäin.
Säilytäthän koulutuskorvauksen perusteena olevia tietoja vastaavasti kuin muitakin työttömyysvakuutuksen määräämiseen liittyviä asiakirjoja.
Päätös
Koulutuskorvaus maksetaan pääsääntöisesti hyvityksenä asiakkaalle.
