Työnantaja, joka on päättänyt työntekijän työsuhteen työsopimuslain säännösten vastaisesti, on velvollinen maksamaan työntekijälle korvausta. Korvauksesta on maksettava Työllisyysrahastolle vähennys, mikäli työttömyyskassa on maksanut työntekijälle ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa työsuhteen päättymisen jälkeen. Vähennys tehdään myös perusteettomasta lomautuksesta maksettavasta korvauksesta.
Me toimimme työsuhteen päättymisriita-asioissa maksettavan korvauksen ja työntekijän saamien työttömyyspäivärahojen yhteensovituksen asiantuntijoina.
Työsopimuslain mukainen yhteensovitus tulee tehtäväksi silloin, kun tuomioistuin tuomitsee maksettavaksi korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä sekä silloin, kun riitapuolet sopivat keskenään korvauksesta. Työnantajan työntekijälle maksama korvaus on pääsääntöisesti enintään työntekijän 24 kuukauden palkkaa vastaava määrä. Korvauksesta vähennetään 75 prosenttia työntekijälle työsuhteen päättymisen jälkeen maksetuista ansiosidonnaisista työttömyyspäivärahoista. Työnantaja maksaa vähennyksen Työllisyysrahastolle.
Vähennys tehdään myös, jos työntekijä on saanut ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan sijasta peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea. Näissä tapauksissa työnantaja maksaa vähennyksen Kelalle.
Lisätietoa: työsopimuslain (TSL) 12 luvun 1, 2 ja 3 §.
Työnantaja ja työntekijä voivat myös sopia työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä työntekijälle maksettavasta korvauksesta. Sopimuksessa on erikseen mainittava sovittu kokonaiskorvaus. Korvauksessa on eriteltävä summa menetetyistä palkkaeduista, jotka syntyivät ennen sopimuksen tekemistä. Korvauksesta on tehtävä vähennys noudattaen työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 1 ja 2 momentteja.
Sopijapuolet ovat yhdessä velvollisia sopimaan työsopimuksen perusteettoman päättämisen johdosta maksettavan korvauksen ja ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan yhteensovittamisesta. Työnantaja on velvollinen toimittamaan jäljennöksen allekirjoitetusta sovintosopimuksesta ja maksamaan korvauksesta tehdyn vähennyksen Työllisyysrahastolle.
Sopimuskommenttien pyytäminen
Laki ei edellytä sopimuskommentin pyytämistä Työllisyysrahastolta, mutta Työllisyysrahasto kommentoi sopimusluonnoksia sopijaosapuolten pyynnöstä ja sitoutuu antamiinsa sopimuskommentteihin. Käytännössä kommentointimenettely vähentää tarvetta tehdä muutoksia allekirjoitettuihin sopimuksiin, joten suosittelemme kommentin pyytämistä aina työsuhteen päättymisriitoja sovittaessa. Käsittelemme kaikki sopimuskommenttipyynnöt luottamuksellisesti.
Sopimusluonnokset, kommenttipyynnöt ja valtakirjat voi toimittaa sähköpostitse osoitteeseen: tsl@tyollisyysrahasto.fi. Suosittelemme käyttämään suojattua sähköpostiyhteyttä osoitteesta https://secure.tyollisyysrahasto.fi.
Sopimuskommentointia varten tarvittavat tiedot
Työllisyysrahasto tarvitsee seuraavat tiedot asian käsittelemiseksi. Tiedot voivat ilmetä joko sopimukselta tai erilliseltä selvitykseltä:
sopimusosapuolet
työntekijän syntymäaika ja työnantajan y-tunnus
sopimuksen tausta ja tarkoitus
työsuhteen päättymispäivä
sopimusehdot
kokonaiskorvauksen euromäärä sekä ilmoitus siitä, kuinka monen kuukauden palkkaa kokonaiskorvaus vastaa
kokonaiskorvaukseen sisältyvä korvaus palkkaetujen menetyksestä
korvauksen luonne ja korvauksen maksamisen peruste
työttömyyspäivärahan maksanut työttömyyskassa
korvauksen maksaminen
työntekijälle maksettava osuus
Työllisyysrahastolle maksettava osuus eli työsopimuslain mukainen vähennys
jos Työllisyysrahastolle tehtävä vähennys tehdään lain mukaista pienempänä tai vähennystä ei tehdä lainkaan, riittävä selvitys vähennyksen kohtuullistamisen perusteista
määräys työnantajan velvollisuudesta maksaa vähennys Työllisyysrahastolle ja lähettää sopimusjäljennös tiedoksi
Tuomioistuin tutkii, onko työsopimus päätetty perusteettomasti ja vaikuttavatko maksetut työttömyyspäivärahat korvaukseen.
Päättymisriita-asiaa käsiteltäessä tuomioistuimen on varattava Työllisyysrahastolle ja etuuden maksaneelle työttömyyskassalle tilaisuus tulla kuulluksi (työsopimuslaki 12 luku 3 § 3 momentti).
Tuomioistuimen on velvoitettava työnantaja maksamaan korvauksesta vähennetty rahamäärä Työllisyysrahastolle ja toimitettava asiassa annettu lainvoiman saanut tuomio tai päätös sille tiedoksi (työsopimuslaki 12 luku 3 § 3 momentti).
Työllisyysrahaston kuuleminen
Tuomioistuimen tulee pyytää Työllisyysrahaston kanta työsopimuslain 12 luvun 3 §:n mukaiseen vähennykseen. Vastausaikaa olisi hyvä varata vähintään 21 päivää eli kolme viikkoa. Lausumapyynnön lisäksi tarvitsemme haastehakemuksen, vastaajan vastauksen tai näiden sijaan tuomioistuimen tekemän yhteenvedon. Asiakirjoista tulisi käydä ilmi ainakin seuraavat tiedot:
milloin työsuhde on päättynyt
kuinka monen kuukauden palkkaa vastaavaa korvausta kantaja vaatii
onko osa korvauksesta vaadittu katsottavaksi korvaukseksi aineettomasta vahingosta
onko kantaja vaatinut kohtuullistamista eli Työllisyysrahastolle maksettavan vähennyksen pienentämistä
työttömyyspäivärahaa maksanut työttömyyskassa
Välimiesmenettely
Työsopimuslain mukainen yhteensovitus tulee tehtäväksi myös silloin, kun korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä maksetaan välitystuomion perusteella. Välimiehen on varattava Työllisyysrahastolle ja työttömyyspäivärahan maksaneelle työttömyyskassalle tilaisuus tulla kuulluksi ja pyydettävä Työllisyysrahaston kanta työsopimuslain 12 luvun 3 §:n mukaiseen vähennykseen. Työnantaja on velvoitettava maksamaan korvauksesta vähennetty rahamäärä Työllisyysrahastolle. Lisäksi välimiehen on toimitettava perusteettomasta työsopimuksen päättämisestä tuomittavaa korvausta koskeva lainvoiman saanut välitystuomio Työllisyysrahastolle tiedoksi. Välitystuomio on toimitettava, vaikka vähennystä Työllisyysrahastolle ei tehtäisi.
Edellä mainittu koskee myös perusteettoman lomautuksen johdosta määrättävää korvausta.
Yhteensovitus tehdään myös työsopimuslain 12 luvun 1 §:n mukaisen perusteettoman lomautuksen johdosta maksettavasta korvauksesta. Työllisyysrahastolle suoritettavaa osuutta laskettaessa otetaan huomioon ansiosidonnaiset työttömyyspäivärahat perusteettoman lomautuksen ajalta. Rahaston tulkinta on, että perusteettoman lomautuksen ajalta maksettava korvaus on pääsääntöisesti korvausta palkkaetujen menetyksestä, jollei tapaus sisällä erityisiä piirteitä.
Kunnan, kuntayhtymän, hyvinvointialueen ja hyvinvointiyhtymän viranhaltijan virkasuhteen päättämisestä säädetään kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetussa laissa (viranhaltijalaki). Viranhaltijalaissa säädetään myös työttömyyspäivärahan ja saamatta jääneen ansion yhteensovittamisesta.
Työnantajan on viranhaltijalain 45 §:n 1 momentin mukaan maksettava viranhaltijalle virkasuhteen lainvastaisesta päättämisestä johtunut saamatta jäänyt säännöllisen työajan ansio, josta vähennetään muun muassa viranhaltijalle maksettuja työttömyyspäivärahoja. Työnantajan on maksettava Työllisyysrahastolle 75 prosenttia ja etuuden maksaneelle työttömyyskassalle 25 prosenttia viranhaltijalle maksetusta työttömyyspäivärahasta.
Viranhaltijalain yhteensovitussäännökset tulevat sovellettavaksi myös sovittaessa riita kunnallisen viranhaltijan tehtävään palauttavalla sopimuksella. Lisäksi yhteensovitussäännökset tulevat sovellettavaksi maksettaessa lainvastaisen lomautuksen johdosta saamatta jäänyt säännöllisen työajan ansio.
Valtion virkamiehiä koskevassa valtion virkamieslaissa ei säädetä työttömyyspäivärahan ja saamatta jääneen ansion yhteensovittamisesta. Näin ollen työnantajan takautuvasti maksamasta säännöllisen työajan ansiosta ei vähennetä maksettua työttömyyspäivärahaa eikä Työllisyysrahastolle tai työttömyyskassalle tule maksettavaksi vähennystä.
Laissa evankelis-luterilaisen kirkon viranhaltijasta on säädetty vastaavasta yhteensovitusmenettelystä kuin viranhaltijalaissa.
Lisätietoa:
Laki kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta 44 ja 45 §
Valtion virkamieslaki 55 § 3 momentti ja 55 a §
Laki evankelis-luterilaisen kirkon viranhaltijasta 8 luku 59 ja 60 §
Lähetämme työnantajalle laskun Työllisyysrahaston osuudesta sen jälkeen, kun olemme saaneet sopimuksen tai lainvoimaisen tuomion tiedoksi. Lasku lähetetään ensisijaisesti työnantajan verkkolaskutusosoitteeseen ja toissijaisesti yritys- ja yhteisötietojärjestelmään kirjattuun postiosoitteeseen.
Jos sinulla on muuta kysyttävää laskutuksesta, voit olla yhteydessä työttömyysvakuutusmaksujen palvelunumeroon (katso yhteystiedot täältä).
Työllisyysrahastolle maksettava vähennys on bruttomääräinen, eikä työntekijälle maksettavasta korvauksesta makseta työttömyysvakuutusmaksua. Suosittelemme tarkistamaan työntekijälle maksettavan korvauksen verotukseen ja muihin lakisääteisiin pidätyksiin liittyvät asiat verottajalta tai muulta maksun perijältä (eläkeyhtiö tms.).
Tarkastelujaksolla tarkoitetaan aikaa, jolta maksetut ansiosidonnaiset työttömyyspäivärahat otetaan huomioon työsopimuslain mukaista vähennystä laskettaessa. Tarkastelujakso on yhteensovituksen kannalta oleellinen, sillä työntekijän saamat työttömyyspäivärahat otetaan huomioon vain tarkastelujakson ajalta.
Tarkastelujakso alkaa pääsääntöisesti työsuhteen päättymisen jälkeisestä päivästä. Tarkastelujakso vastaa aikaa, jolta työntekijälle maksetaan vahingonkorvausta työsopimuksen perusteettoman päättämisen vuoksi menetetyistä palkkaeduista eli aineellisesta vahingosta. Lomautustilanteissa ansiosidonnaiset päivärahat huomioidaan perusteettoman lomautuksen ajalta.
Jos työntekijälle maksetaan korvausta noudattamatta jätetystä irtisanomisajasta, korvaus siirtää tarkastelujaksoa korvattavan irtisanomisajan verran. Tarkastelujakso siirtyy myös, jos työntekijä ei ole menettänyt palkkaetuja työsuhteen päättymisen vuoksi, esimerkiksi sairauspäivärahan maksamisen ajalta (KKO:2016:70). Sama koskee esimerkiksi vanhempainrahan saamista.
Esimerkki tarkastelujakson kohdentumisesta:
Työnantaja Oy purki Tapio Työntekijän työsuhteen 20.4.2021. Tapio riitautti työsuhteen päättymisen, ja tuomioistuin velvoitti Työnantajan maksamaan Tapiolle
Laskennallinen irtisanomisaika kohdistuu tapauksessa ajalle 21.4. - 20.6.2021 (2 kk) ja tarkastelujakso ajalle 21.6.2021- 20.2.2022 (8 kk).
Kun lasketaan Työllisyysrahastolle tehtävää vähennystä, työttömyyskassan työntekijälle maksamat työttömyyspäivärahat huomioidaan tarkastelujakson aikana. Jos työntekijä on saanut etuutta työttömyyskassan sijaan Kelalta, tehdään vähennys Kelalle.
Perussuuruinen ansiopäiväraha ja 1.1.2014 jälkeen maksetut päivärahan korotusosat ovat aina yhteensovitettavia etuuksia. Työvoimapoliittisten toimenpiteiden ajalta maksettavaa kulukorvausta (9 tai 18 euroa päivässä), muutosturvarahaa tai liikkuvuusavustusta ei kuitenkaan huomioida vähennystä laskettaessa.
Tuomioistuin voi tehdä korvauksesta pääsäännön mukaista vähennystä pienemmän vähennyksen tai jättää vähennyksen kokonaan tekemättä, jos se on korvauksen määrä, työntekijän taloudelliset ja sosiaaliset olot sekä hänen kokemansa loukkaus huomioon ottaen kohtuullista.
Myös silloin, kun korvauksesta sovitaan osapuolten välisellä yhteisellä sopimuksella, korvausta voidaan kohtuullistaa. Tämä kuitenkin edellyttää, että edellä mainitut lain mukaiset edellytykset vähennyksen kohtuullistamiselle ovat olemassa. Pääsääntöisesti kaikkien edellytysten tulee täyttyä, jotta kohtuullistaminen voisi tulla kyseeseen. Jos Työllisyysrahastolle maksettava vähennystä kohtuullistetaan, sopimuksesta tai erillisestä selvityksestä tulee ilmetä riittävät perusteet vähennyksen kohtuullistamiseen.
Pieni tai pienehkö korvaus voi olla yksi huomioonotettavista seikoista, kun arvioidaan vähennyksen kohtuullistamisen edellytyksiä. Korvauksen määrän suuruus vaikuttaa myös taloudellisten olojen arviointiin. Jos työntekijä saa suuren korvauksen, hänen taloudellinen tilanteensa kohenee lain mukaisesta vähennyksestä huolimatta.
Työntekijän taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen on lähtökohtaisesti oltava niin vaikea, että työttömyyspäivärahan vähentäminen pääsäännön mukaisesti olisi työntekijän kannalta kohtuutonta. Taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen arvioinnissa voidaan ottaa huomioon esimerkiksi työttömyyden pitkittyminen, työntekijän huoltovelvollisuuden määrä ja samassa taloudessa asuvien asema.
Työsuhteen päättäminen on lähes aina työntekijää loukkaava toimenpide. Kohtuullistamissäännös ei tule automaattisesti sovellettavaksi, vaikka työsuhteen päättämiseen liittyisi työntekijää loukkaavia piirteitä. Työsopimuslain esitöiden mukaan kohtuullistaminen voi tulla kyseeseen sekä tuotannollis-taloudellisperusteisessa että henkilöperusteisissa työsuhteen päättämisissä, mutta korostuu henkilöperusteisissa työsuhteen päättämisissä.
Työntekijän kokema loukkaus vaikuttaa ensisijaisesti korvauksen kokonaismäärään ja sen jakautumiseen aineellisen ja aineettoman vahingon korvaukseen. Jos osa työntekijälle maksettavasta kokonaiskorvauksesta on korvausta aineettomasta vahingosta, Työllisyysrahaston osuuden kohtuullistamista ei pääsääntöisesti voida perustella enää työntekijän kokemalla loukkauksella.
Sopimuksessa on erikseen mainittava sovittu kokonaiskorvaus sekä työntekijän menettämät palkkaedut, jotka syntyivät ennen sopimuksen tekemistä. Sopimuksessa on siis eriteltävä korvattavan aineellisen vahingon ja mahdollisen aineettoman vahingon määrä, jotta lain mukainen vähennys voidaan kohdistaa oikeaan korvausosuuteen.
Sopijapuolten velvollisuutena on eritellä korvauksen osat todellisten olosuhteiden mukaan. Jos sopimuksessa sovittu aineettoman vahingon määrä on ilmeisen epäsuhtainen, voi tilanne muuttua lain kiertämiseksi.
Kun korvauksen suuruutta määrätään, lähtökohtana on työntekijälle aiheutuneen aineellisen vahingon määrä, joka syntyi työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Loukkaavissa työsuhteen päättämistilanteissa loukkaus tulisikin ensisijaisesti ottaa huomioon kokonaiskorvauksen määrää korottavana tekijänä.
Työsuhteen päättämisen voidaan yleensä katsoa olevan työntekijää loukkaava toimenpide, eikä se yksinään ole peruste aineettoman vahingon korvaukselle. Sopijapuolten tulee kyetä yksilöimään Työllisyysrahastolle ne seikat, jotka erityisesti puoltavat aineettoman vahingon korvaamista. Aineettoman vahingon määrää arvioidaan muun muassa sen perusteella, kuinka vakavasti työsopimuksen perusteeton päättäminen on kohdistunut työntekijään henkilönä ja missä suhteessa työnantaja on osoittanut piittaamattomuutta velvoitteitaan kohtaan. Vaikuttavin tekijä aineettoman vahingon korvaamiseen on työsopimuksen päättämisen peruste, eikä esimerkiksi korvauksen vähäinen määrä ole yksinomaan peruste aineettoman vahingon korvaukselle.
Työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaisesta korvauksesta sovittaessa osapuolten on syytä kirjata sopimustekstiin selkeästi, mihin työntekijälle suoritettava korvaus perustuu. Tämä on tärkeää siksi, että työttömyyskassa tulee tulkitsemaan sopimusta itsenäisesti työttömyysturvaa koskevien säännösten näkökulmasta. Jos korvauksen luonne on epäselvästi tai ristiriitaisesti esitetty, työttömyyskassa voi ryhtyä työntekijän saaman työttömyyspäivärahan jaksotus- ja takaisinperintätoimenpiteisiin riippumatta siitä, minkälaisen tulkinnan Työllisyysrahasto on asiassa tehnyt.
Työllisyysrahaston yhteystiedot löytyvät Yhteystieto-sivulta.
