Sosiaali- ja terveysministeriössä on kuluvan vuoden aikana valmisteltu yhdessä työmarkkinakeskusjärjestöjen kanssa aikuiskoulutustuen muutosesityksiä, jotka perustuvat keskusjärjestöjen ehdotuksiin tuen kehittämisestä. Valmistelutyössä on ollut mukana myös aikuiskoulutustukea toimeenpaneva Työllisyysrahasto. Sosiaali- ja terveysministeriö on 30.9.2019 lähettänyt esitettyjä muutoksia koskevan esityksen lausuntokierrokselle sidosryhmille. Lausuntokierros päättyy 1.11.2019.
Esitettyjen muutosten tavoitteena on parantaa palkansaajien mahdollisuutta opiskella aikuiskoulutustuella työnteon rinnalla. Työn ja opiskelun yhteensovittamista edistettäisiin uudistamalla nykyistä soviteltua aikuiskoulutustukea siten, että opiskelu työn ohessa olisi nykyistä kannattavampaa. Muutos on tarkoitus tehdä kustannusneutraalisti eli muutosten aiheuttamien tukimenojen mahdollisen kasvun ehkäisemiseksi muutokset koskisivat myös täysimääräisen aikuiskoulutustuen laskentatapaa. Esityksen mukaan täysimääräisenä maksettavan tuen määrä laskisi verrattuna nykyiseen etuuden tasoon. Keskimäärin nykyisten etuudensaajien aikuiskoulutustuki pienenisi kuukausitasolla 78 euroa. Keskimääräinen aikuiskoulutustuki vuonna 2018 oli 1419 euroa kuukaudessa. Aikuiskoulutustuen käyttö on viime vuosina lisääntynyt ja vuonna 2018 noin 25 000 palkansaajaa ja yrittäjää kehitti osaamistaan aikuiskoulutustuen avulla.
Palkansaajan tulee suorittaa tietty määrä opintoja tietyssä ajassa, jotta hän voi saada aikuiskoulutustukea. Nyt lausuntokierrokselle lähteneessä esityksessä esitetään opintosuoritusten määrään muutoksia. Jatkossa tuen maksaminen edellyttäisi joko neljän tai kahden opinto- tai osaamispisteen suorittamista tukikuukautta kohti.
Aikuiskoulutustukea voi tällä hetkellä saada enintään 15 kuukaudelta. Myös 15 kuukauden enimmäiskeston kulumiseen esitetään muutoksia. Voimassa olevan lain mukaan työn ohessa opiskelevalta edellytetään yhtä paljon opintosuorituksia kuin kokoaikaisella opintovapaalla olevalta tuen saajalta ja jokainen tukikuukausi lasketaan kokonaiseksi kuukaudeksi. Kokonaistukiaika olisi jatkossakin 15 kuukautta, mutta tukiaikaa kuluisi joko yhden tai puolikkaan kuukauden verran kerrallaan. Vaadittavien opintosuoritusten määrä ja enimmäiskeston kuluminen olisivat sidoksissa siihen, kuinka paljon henkilöllä on tuloja tukikauden aikana. Jos henkilön tulot alenevat enintään 50 prosenttia verrattuna tuen perusteena olevaan keskimääräiseen ansioon, edellytetään häneltä keskimäärin vähintään kahden opinto- tai osaamispisteen suorittamista. Tällöin kokonaistukiaikaa kuluu puolikkaan tukikuukauden verran. Muutos mahdollistaisi työn ja opiskelun yhteensovittamisen joustavammin oman elämäntilanteen mukaan.
Esityksen mukaan jatkossa palkansaajan aikuiskoulutustukea haettaisiin aina jälkikäteen, jotta etuudensaaja voi päättää tuen käytöstä joustavammin ja toimeenpanossa voidaan hyödyntää tulorekisteritietoja. Tällä hetkellä aikuiskoulutustuesta voi hakea ennakkopäätöksen ja tukea voi hakea myös etukäteen. Henkilöllä olisi edelleen mahdollisuus saada etukäteen päätös tuen saamisen edellytysten täyttymisestä omalla kohdallaan.
Esityksen lähtökohtana on, että muutokset tulisivat voimaan 1.8.2020. Tämä tarkoittaisi, että eduskunta saisi lakiesityksen käsiteltäväkseen mahdollisesti syksyn 2019 aikana. Työllisyysrahasto tiedottaa lainsäädäntötyön etenemisestä ja muutosten asiakasvaikutuksista kohdennetusti etuusasiakkaillemme ja sidosryhmillemme sekä yleisesti verkkopalveluissamme.
Lisätietoja:
Johtaja, Asiakkuudet Merli Vanala, merli.vanala@tyollisyysrahasto.fi puh. 040 841 8201
