Aikuiskoulutustuen ja ammattitutkintostipendin lakkauttaminen tarkoittavat Työllisyysrahastolle merkittäviä toiminnallisia muutoksia, jotka pakottavat toiminnan sopeuttamiseen.
Pääministeri Orpon hallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu, että aikuiskoulutustuki lakkautettaisiin elokuussa 2024. Myöhemmin myös ammattitutkintostipendi ilmoitettiin lakkautettavaksi. Mahdollinen lakkauttaminen edellyttää lakimuutosta, joka eduskunnan tulee hyväksyä. Hallituksen esitys eduskunnalle aikuiskoulutustuen, ammattitutkintostipendin ja vuorotteluvapaan lakkauttamista koskevasta lainsäädännöstä (HE 8/2024) on annettu 15.2.2024.
Hallituksen esityksen mukaan aikuiskoulutustuen ja ammattitutkintostipendin lakkauttava laki tulisi voimaan 1.6.2024. Tämän jälkeen aikuiskoulutustukea voisi myöntää vain opintoihin, jotka alkaisivat ennen 1.8.2024. Siirtymäaika kestäisi vuoden 2025 loppuun, jonka aikana olisi mahdollista hakea lisää tukioikeutta sekä tuen maksua, jos sekä opinnot että tukikausi alkaisivat viimeistään 31.7.2024. Viimeiset hakemukset tulee saapua 31.3.2026 mennessä. Ammattitutkintostipendejä voitaisiin myöntää 31.7.2024 mennessä suoritetun tutkinnon perusteella. Stipendiä tulisi hakea vuoden sisällä tutkinnon suorittamisesta.
Jos hallituksen esityksen mukaiset lakimuutokset toteutuvat sellaisenaan, arvioidaan niillä olevan merkittäviä vaikutuksia Työllisyysrahaston tehtäviin ja toimintoihin sekä tarjolla olevan työn määrään.
Työllisyysrahasto käynnistää muutosneuvottelut, jotka koskevat Työllisyysrahaston henkilöstöä lukuun ottamatta teknologia ja kehitys -palvelualueen henkilöstöä. Työllisyysrahaston palveluksessa on 182 työntekijää, joista neuvottelujen piirissä on 156 henkilöä.
Muutosneuvotteluiden aiheena ovat aikuiskoulutusetuuksien mahdolliseen lakkauttamiseen liittyvä uudelleenjärjestelysuunnitelma ja Työllisyysrahaston organisoitumista koskeva suunnitelma sekä toiminnoissa ja työtehtävissä tulevat henkilöstöjärjestelyt, jotka voivat seurata tuotannollisista ja työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä. Muut Työllisyysrahaston lakisääteiset tehtävät jatkuvat ennallaan.
Alustavan arvion mukaan suunnitellut toimenpiteet voisivat johtaa toteutuessaan enimmillään 80 nykyisen tehtävänkuvan lakkaamiseen ja mahdolliseen irtisanomiseen. Mahdolliset muutokset koskevat eniten asiakkuudet ja HR ja viestintä -palvelualueita. Niissä ja muissa neuvottelujen piiriin kuuluvilla palvelualueilla voi myös tulla olennaisia tai pienempiä muutoksia tehtävänkuviin tai kokoaikaisten työtehtävien muuttumista osa-aikaisiksi. Suunniteltu uudelleenjärjestely voi myös johtaa muutoksiin tehtävänimikkeissä, tiimirakenteissa ja raportointiketjuissa.
– Muutosneuvotteluiden vaikutus tulee olemaan Työllisyysrahastolle merkittävä. Neuvottelujen tavoitteena on saada aikaan muutokset ja uudelleenjärjestelyt, joiden avulla Työllisyysrahaston organisaatio vastaa tulevaan työkokonaisuuteen ja Työllisyysrahaston strategiaan. Tilanteesta sekä työnantajalle että työntekijöille hankalan tekee se, että lainsäädäntötyö on kesken ja vaikutukset tulisivat voimaan pitkällä aikavälillä vuosien 2024–2026 aikana, toimitusjohtaja Janne Metsämäki sanoo.
– Pyrimme olemaan aina paras mahdollinen työnantaja henkilöstöllemme. Tulemme tukemaan koko henkilöstöämme muutostilanteen aikana mahdollisimman hyvin. Työnantajana haluamme toimia vastuullisesti, jotta irtisanomisuhan alla olevat henkilöt pääsevät siirtymään uusiin työmahdollisuuksiin, jos me joudumme heistä luopumaan. Työllisyysrahastolaisille asiakas on hyvin tärkeä, joten tavoitteemme on varmistaa hyvä asiakaskokemus ja palveluidemme sujuvuus myös muutostilanteessa ja sen jälkeen, johtaja Katja Knaapila toteaa.
