Työllisyysrahasto on esittänyt sosiaali- ja terveysministeriölle arvion, että työnantajan ja työntekijän työttömyysvakuutusmaksujen yhteismäärää olisi tarpeen korottaa 0,70 -1,50 prosenttiyksiköllä siinä tapauksessa, että valtio osallistuu lomautusmenojen rahoitukseen vuosina 2020 ja 2021. Ilman valtion osallistumista olisi maksujen korotustarve 1,00 - 2,00 prosenttiyksikköä vuodelle 2021.
Kokonaismaksutasoa alennettiin 0,5 prosenttiyksikköä vuodelle 2020 ja se on nykyisellään 2,5 %. Maksujen arvioidut korotukset on säädetty niin, että niillä voidaan hillitä lisävelan ottoa kohtuullisesti.
Työllisyysrahaston tulee toimittaa arvio seuraavan vuoden ansioturvamenoista, valtion rahoitusosuuden määrästä sekä maksuprosenteista sosiaali- ja terveysministeriölle vuosittain. Työllisyysrahasto antoi rahaston hallituksen hyväksymän arvion sosiaali- ja terveysministeriölle 5.5.2020.
Maksuarvio on tässä vaiheessa alustava. Lopullinen maksuesitys tehdään elokuussa 2020, jolloin päätöksenteossa on käytettävissä laajemmin tietoa koronan vaikutuksesta talouteen. Työllisyysrahaston hallintoneuvosto hyväksyy lopullisen esityksen vuoden 2021 maksuprosenteista kokouksessaan 27.8.2020.
Työllisyysrahasto arvioi perusennusteessaan, että vuonna 2020 talous supistuu selvästi ja työttömyys nousee. Työllisyysrahaston laatimien vuotta 2020 koskevien ennusteiden mukaan työttömien työnhakijoiden määrä voi vuonna 2020 nousta 60 - 130 % verrattuna viime vuoteen, kun vuoden 2020 budjetissa oli varauduttu muutaman prosentin kasvuun työttömissä työnhakijoissa. Erityisesti lomautusten määrät lisääntyvät voimakkaasti, eikä tämä näy kaikilta osin työttömyysasteessa.
Lähivuosien talouskehityksen arviointi on maksuarviota laadittaessa erittäin haastavaa, koska talouden suuntaa on korona-kriisin oloissa lähes mahdotonta arvioida tarkemmin. Siksi Työllisyysrahasto on päätynyt tekemään laskelmia skenaarioiden pohjalta. Laaditut skenaariot osoittavat, että rahaston tulos on merkittävästi alijäämäinen vuonna 2020 ja että tämä kehitys jatkuu vuonna 2021 ilman maksujen korotuksia. Näin ollen maksuja olisi tarpeen korottaa rahaston talouden vakauttamiseksi ja maksuvalmiuden turvaamiseksi. Rahasto joutuu maksujen korotuksista huolimatta ottamaan lisää velkaa merkittäviä määriä.
Työllisyysrahaston nettovarallisuus (suhdannepuskuri) oli vuoden 2019 lopussa positiivinen 1 668 miljoonaa euroa. Vuoden 2020 aikana nettovarallisuus supistuu voimakkaasti. Tulos on todettujen skenaarioiden mukaan 860 - 2 100 miljoonaa euroa alijäämäinen.
